Kategoriat
luovuus muotoilu tiede tulevaisuus

Muotoilijoiden ja taiteilijoiden luomat utopiat pelastavat maailman

Elämme aikaa, jossa tulevaisuuden visiot ovat poikkeuksellisen ankeat. Tai ainakin niin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Todellisuudessa ihmiskunta elää kuitenkin parasta aikaansa. Oikeastaan tulevaisuuskin näyttää hyvältä, jos se vain sellaiseksi kuvataan.

Mediatietojen mukaan meitä uhkaavat ilmastonmuutos, pandemiat, kybersodat, ääriliikkeet tai rikollisuus. Tulevaisuudessa vanhusten hoito romahtaa, vesi loppuu ja pahimmassa tapauksessa nuuskan tuotanto kielletään. 

Haasteista huolimatta sotiin, sairauksiin tai rikollisuuteen kuolee vähemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Tästä kertoo esimerkiksi ruotsalaisen Hans Roslingin kirja Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet. Myös israelilaisen Yuval Noval Hararin teos Ihmisen lyhyt historia on avartavaa luettavaa. Niissä kerrotaan, miten ihminen on tähän pisteeseen päässyt. Historian tuntemus onkin yksi tulevaisuuksien tutkimisen tärkeimpiä asioita.

Utopiota dystopioiden tilalle!

Tiedämme että tieto lisää tuskaa. Mutta tiedämme myös, että tuskailu ja epätoivoon vaipuminen ei ole ihmiselle hyväksi. Tulevaisuuden suunnitteluun tarvitaan optimistisia näkymiä. Tästä on puhunut myös futurologi ja tietokirjailija Elina Hiltunen, esimerkiksi radio-ohjelmassa Markus Leikolan sota ja rauha.

SITRAn asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara puolestaan on kirjoittanut utopioista tulevaisuudenuskon vahvistajana. Hänen mukaansa utopiat ovat työkaluja paremman maailman kuvitteluun ja ratkaisujen löytämiseen.

Luovat osaajat esiin!

Luovuuteen ja mielikuvitukseen perustuvat suuret ajatukset ovat aina olleet ihmiskunnan kehityksen moottoreina. Leonardo da Vinci suunnitteli lentokoneita, mutta hänen aikanaan ilmaan ei vielä päästy. Tieteiskirjallisuuden edelläkävijä Jules Verne puolestaan lensi kirjoissaan kuuhun, noin sata vuotta ennen ensimmäistä kuulentoa.

blogi_utopia_leonardoLeonardo suunnitteli ’helikopterin’ jo 1400-luvun lopulla (vasemmalla). Orville ja Wilbur Wright tekivät ensimmäisen lennon moottoroidulla ilma-aluksella vuonna 1903 (oikealla).

blogi_utopia_verne

Jules Vernen romaani Maasta kuuhun (ransk. De la Terre à la Lune) julkaistiin vuonna 1865 (vasemmalla). Ensimmäinen ihminen kuun pinnalla käveli lopulta vuonna 1969 (oikealla).

Tulevaisuuden haasteisiin ei riitä ’insinööriajattelu’. Sen sijaan  luovien alojen ammattilaisilla on erinomaiset työkalut luoda uusia tulevaisuuden visioita. Tämän päivän muotoilijoilla ja taiteilijoilla on kykyä hankkia ja tuottaa tietoa, sekä edelleen kehittää mielikuvituksellisia kuvauksia siitä maailmasta mitä ihmiskunta tavoittelee.

Utopiat ovat politiikkaa

On myös tärkeää ymmärtää, että ei ole saman tekevää ketkä utopioita laativat. Utopiat ova siis poliitiikan teon välineitä. Niihin liittyy aina arvolatauksia ja eettisiä ominaisuuksia. Populismin sijaan utopioiden täytyy olla perusteltavissa ja arvioitavissa. Aivan kuten kaikki muukin yhteisten asioiden hoitaminen.

Lopuksi kuuluisaa filosofia Andy McCoyta lainaten: ”Sun täytyy varoo mitä sä haluut. Sä voit vielä saada sen”.

Kategoriat
arvot brändi kriisi markkinointi

Kriisi ravistelee arvoja ja käytäntöjä – ja luo brändeille uusia mahdollisuuksia

Kriisin aikana yhteiskunta hakee uusia suuntia. Myös markkinat muuttuvat. Yritykset taistelevat pysyäkseen pystyssä ja säilyttääkseen työpaikat. Hyvät neuvot ovat kalliita. Paitsi ei ehkä sittenkään.

Kaiken harmin lisäksi kriisi synnyttää myös uusia ideoita, ajatusmalleja ja tarpeita. Esimerkiksi etätyön lisäännyttyä pizzakuskit ja takeaway-ravintolat menestyvät. Videoneuvottelujen yleistyessä panostetaan digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin. Ja wc-paperithan ovatkin jo tuttuja kaikille.

Pahinta mitä yritys voi tehdä on lamaantua ja lopettaa markkinointi. Mutta jos heitetään pyyhe kehään häivytään kuvasta kokonaan. Lisäksi taantuman jälkeen saman aseman hakeminen on tutkitusti kallista ja kestää kauan. Se taas ei ole kovinkaan vastuullista toimintaa.

Siispä ainakin seuraavat asiat kannattaa muistaa:

1. Panosta markkinoitiin

Tutkimukset osoittavat myös, että taantuman aikana parhaiten pärjäävät yritykset, jotka ovat reagoineet tilanteeseen ja panostaneet markkinointiin. Markkinointitoimenpiteet vahvistavat brändiä ja nopeuttavat yrityksen toipumista kriisien jälkeenkin.

blogi_korona_graafi

2. Hae uusi asema markkinoilla

Epätavalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden puhutella ihmisille kannustavalla ja positiivisella tavalla. Se ei ehkä heti tuota taloudellista hyötyä, mutta uudenlaiset emotionaaliset viestit jäävät mieleen ja luovat positiivista yrityskuvaa.

3. Keskity siihen mistä on eniten hyötyä

Rajallisten resurssit kannattaa ohjata kannattavimman ydintoiminnan esille tuomiseen. Siihen, mikä kannattelee yritystä, ja mistä on eniten hyötyä myös asiakkaille. Stressaavan tilanteen keskellä asiakkaat arvostavat asioiden selkiyttämistä ja hyvää tilannetajua.

4. Paikanna uusia asiakkaita

Kriisin aikana ihmiset pohtivat arvojaan ja tarpeitaan uudestaan. Tämä luo mahdollisuuksia uusien asiakkaiden saamiseen. Siksi ajan merkkejä kannattaa seurata tarkasti ja reagoida rohkeasti.

Synkillä asioilla on aina valoisa puolensa ja jokainen kriisi hellittää aina lopulta.

Kategoriat
brändäys

Kirjasto – the real thing! Julkishallinto kaipaa brändäystä

Terveyskeskuksia kutsutaan ’arvauskeskuksiksi’, vaikka 90 prosenttia asiakkaista jättää positiivisen palautteen. Kansalaisten luottamus poliisiin ei horju, vaikka sen johtajia on ollut syytettyinä rikoksista. Harvalla kaupallisella tuotteella tai palvelulla on vastaavaa brändiuskollisuutta.

Kirjastot laajentavat palveluntarjontaansa ja niistä nauttii suuri osa kansalaisista. Samoin peruskoulu on – uudistuskompasteluista huolimatta – kansainvälisesti huippujuttu. Hyvä brändityö saisikin näkyä kirjastonhoitajien ja opettajien palkkauksessa.

Julkishallinnon substanssiosaaminen on kunnossa, mutta ala kärsii kehnosta imagosta. Brändirakennuksen keinoja ei ole hyödynnetty.

Mikään ei estä julkishallinnon palveluiden brändäämästä vaikkapa uusiksi vientituotteiksi. Ensin homma on tietysti saatava lentoon kotimarkkinoilla.

Jotkut organisaatiot ovat toki pyrkineet kehittämään brändiään. Visuaalisia ilmeitä ja verkkosivuja on uudistettu. Palvelukonsepteja on virtaviivaistettu ja viestinnän asiantuntijoita on hyödynnetty. Suurin osa toimista on kuitenkin ollut hyvin satunnaista ja jopa pintapuolista. ’Purpose’ eli perusajatus olemisen merkityksestä puuttuu.

Termillä ’brändäys’ on mitä ilmeisimmin kyseenalainen kaiku alalla työskentelevien keskuudessa. Mutta mitäpä jos käytettäisiinkin määritelmää ’asioiden esittäminen selkeästi ja kiinnostavasti’? Siitähän brändäämisessäkin on oikeastaan kysymys.

Julkishallinto kannattaisikin tuoda arvonsa, prosessinsa ja toimintatapansa selkeämmin julki. Samalla niiden rooli koko yhteiskunnassa selkiytyisi, mikä lisäisi houkuttelevuutta myös nuorten keskuudessa. Näin tulevaisuuden rekrytointikilpailuunkin varauduttaisiin ajoissa.

Lähteet:

Korpijaakko, Martti & Nuutinen, Heikki. 2020. Merkkejä maineesta – tarinoita suomalaisista brändeistä. www.merkkejamaineesta.fiHND & Smart Communications, Helsinki.

Korvola, Eeva. 2010. Brändi- ja ulkoasuprosessi julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimus visuaalisen ilmeen uudistamisesta Sisäasiainministeriölle. Opinnäytetyö. Metropolia, Vantaa.

Sauri, Pekka. 2019.Julkishallinto ja sosiaalinen media 2020. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu. Pole-Kuntatieto, Helsinki.

Terveysasemien asiakaspalautetulokset 2018. THL:n verkkosivut: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus/asiakaspalaute/terveysasemien-asiakaspalaute

Kategoriat
brändäys kulttuuriperintö

Kun Elovena-tyttö maailmalle lähti

Viime aikoina on kohistu Raisio-yhtiön ilmoituksesta uudistaa Elovena-tytön ulkoasua. Kansallispuku korvataan sinisellä mekolla. Taiteilija Joel Viktor Räsäsen piirtämä Elovena-tyttö on kokenut monia muutoksia lähes sadan vuoden aikana. Muutokset ovat olleet hienovaraisia, jolloin kuluttaja eivät ole edes niitä huomanneet. Nyt tehtävä muutos onkin lajissaan merkittävämpi.

Raisio on tehnyt ilmeisen kattavaa kuluttajatutkimusta muun muassa Puolassa ja Ruotsissa. Sen mukaan sininen mekko purisi paikallisiin kuluttajiin paremmin kuin kansallispuku.

Brändi on ensisijaisesti työkalu, jolla pyritään myymään tuotetta. Se, miten brändi tehtävässään onnistuu, riippuu useasta tekijästä. Muun muassa tuotteen ominaisuuksista, nimestä, visuaalisesti ilmeestä, sloganista ja viestinnästä. Tänä päivänä myös yhä enemmän arvoista, historiasta ja vastuullisuudesta.

Veikkaan että näitä asioita Raision kuluttajatutkimuksessa ei varmaankaan testattu.

Voi olla, että siniseen moderniin mekkoon puettu Elovena-tyttö kuvaa paremmin modernia suomalaisuutta, kuin kansallispukuinen tyttö. Mutta brändin onnistumista uusilla markkinoilla se ei takaa. Ei välttämättä tosin pilaakaan.

Kategoriat
digitalisaatio media tulevaisuus Uncategorized

Internet ja etälääkäri osattiin ennustaa jo 1960-luvulla

Kesälukemisena käsiini osui kirja Katse vuoteen 2020 – tiedemiehet ennustavat tulevaisuutta. Teoksessa amerikkalaiset eri alojen asiantuntijat esittivät näkemyksiään, miten muun muassa sodankäynti, avaruuden valloitus, kuljetusala, opetus, energiatalous tai opetus muuttuvat viidenkymmenen vuoden kuluessa. Moni osui, osa oli huti.

Kiinnostukseni kohdentui erityisesti kirjan viestintä- ja tietokoneet lukuihin. Viestinnän osuutta käsitteli J.R. Pierce.

Pierce kirjoitti muun muassa näin: ”Visuaalinen viestintä saattaa ratkaista monia tekstien ja kuvioiden samoin kuin ihmisen kasvojen muotojen ilmaisuun liittyviä ongelmia. Se saattaa lisätä mahdollisuuksiamme valvoa tietokoneita ja muita laitteita matkojen takaa – ja auttaa lääkäriä tekemään diagnoosin, vaikka potilas on maapallon toisella puolella.”

Sekä lisäksi: ”Tiedän että tulevaisuuden viestintäverkon pääteasemiin on helppo liittää visuaalisia viestintälaitteita”.

Tämähän liittyy juuri tänä päivänä käytävään keskusteluun terveydenhuollon uudelleen järjestelystä, digitalisaatiosta ja potilaiden itsediagnosoinnista.

Entä mitäs sanotte Piercen näkemyksiä etätyöstä? ”Elämämme keskuksen ei tarvitse enää olla suurkaupunki, se voi olla pelkästään pieni olohuoneemme nurkkaus.”

Aika hyvin ennakoitu, kun muistamme, että kirjan kirjoittamisen aikoihin toisesta maailmansodasta oli kulunut reilu 20 vuotta ja puolijohdekomponenteista koostuvat mikropiirit – jotka ovat nykyaikaisen digitaalisen teknologian perusta – oli juuri otettu käyttöön.

 

 

Kategoriat
brändäys palvelumuotoilu sote-uudistus

Kun brändi sairastaa –  kolme syytä miksi terve brändi on tärkeä sote-uudistuksessa

Soten myötä kansalaiset saavat valita vapaasti julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden väliltä. Palveluntarjoajien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin miten heidän palvelunsa koetaan muiden rinnalla. Jos palvelubrändi näyttää huonovointiselta, tai olevan liki kuoleman kielissä, ei se houkuttele terveemmästä elämästä haaveilevia asiakkaita.

1. Erotu tai kuole

Kovassa kilpailussa ei kannata tehdä samoin kuin muut. Omaperäinen brändi nousee aine esiin ja huomataan. Johdonmukaisesti johdettu selkeä palvelukokonaisuus on uskottava ja herättää luottamusta. Tällä on suora yhteys hyvään palvelukokemukseen ja edelleen asiakasuskollisuuteen. Kohdusta hautaan saakka.

Näkyvyys on usein myös taloudellisesti kannattavaa, kun viesti on vahva ja erottuva ei sitä tarvitse toistaa niin usein. Näin säästyy resursseja muihin toimintoihin.

2. Brändi on fyrkkaa

Moni yritys mieltää omaisuudeksi rakennukset, koneet, laitteet tai prosessit. Harva muistaa, että brändi on usein yrityksen suurin aineeton omaisuuserä. Yllättävän usein jopa suurempi kuin materiaalinen omaisuus.

Vinkki pienten sote-yritysten omistajille: Isommat yritykset ostavat usein pois häiritsemästä epämiellyttävän aktiivisiksi ja näkyviksi nousseet pienet toimijat. Mainio konsti saada varallisuutta eläkepäiviä varten.

3. Hyvä brändi = helppo elämä

Kun palvelubrändin suuntaviivat on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, on jokapäiväinen viestintä ja siihen liittyvä toiminta paljon helpompaa. Samalla säästyy aikaa ja rahaa vaikkapa laadukkaiden some-sisältöjen tuottamiseen. Tervehdyttävää brändinrakentamista myös se.

Vielä ehtii

Nyt on jokaisen sote-yrityksen päättäjän tärkeää arvioida kriittisesti kuinka, missä ja miten yritys omista palveluistaan kertoo. Jos uudistuksia tarvitaan, ne kannattaa tehdä huolella. Terveellä brändillä on nimittäin yllättävän parantava vaikutus liiketoimintaan.

Kategoriat
Laki palvelumuotoilu

Lakia ja järjestystä vaikka muotoilun avulla

Yritin taannoin perehtyä lakitekstiin, joka käsitteli ulkomailta ostetun auton rekisteröimistä Suomeen. Putosin kärryiltä jo kolmannessa lauseessa. Pitkien ja polveilevien virkkeiden keskellä yksinkertainen visualisointi olisi auttanut ymmärtämään paitsi koko prosessin, myös mitä eri vaiheessa tapahtuu.

Nykyihminen on tottunut asioiden visualisointiin ja siihen että, palveluiden on oltava nopeasti ymmärrettävissä. Muotoilun tarpeeseen on havahduttu myös lakitoimistoissa. On syntynyt termi ”legal design”.

Legal design tarkoittaa yksinkertaisesti juridisten palveluiden ja prosessien ymmärrettäväksi tekemistä muotoilun avulla. Se voi tarkoittaa tekstisisältöjen selkeyttämistä tai typografista muotoilua, mutta yhä useammin myös esitysgrafiikkaa, kuvituksia tai vaikkapa videofilmien tuottamista. Pikkuhiljaa myös keinotodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntämistä.

Tavoitteena on edesauttaa hyvän palvelukokemuksen ja asiakassuhteen syntymistä ja ylläpitämistä. Parasta on tietysti se, että samalla voidaan tehostaa toimintoja sekä säästää aikaa ja rahaa.

 

legald_design_kuva_narrow

Aivan kuten muussakin palvelumuotoilussa, myös legal designissa on huomioitava muotoilun toimivuus eri medioissa ja ympäristöissä. Samalla on huomioitava eri ikäryhmien vaatimukset, kulttuurierot ja erityisryhmät.

Jotta legal design olisi laadukasta ja täyttäisi sille asetetut odotukset, edellyttää se ammattimaista design osaamista sekä muotoilijan  valmiuksia perehtyä juridiikkaan. Testaamisen ja tutkimuksen roolia ei voi myöskään väheksyä. Suunnitteluprosessi onkin usein monialainen tai poikkitieteellinen prosessi. Siihen voi osallistua suunnittelijoiden ja juristien lisäksi humanisteja, psykologeja ja vaikkapa koodaajia.

Kun legal design on hyvin suunniteltu, on myös lakipalveluiden arviointi, mittaaminen ja koko palvelukonseptin kehittäminen helpompaa.

Legal design lisää parhaimmillaan kuluttajien luottamusta lainsäädäntöä kohtaan. Lakitoimistoille hyvä muotoilu tarjoaa mainion paikan profiloitua asiakasystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana toimijana. Sitä samaahan designin avulla tehdään muillakin toimialoilla.

Kategoriat
brändäys tulevaisuus

Tulevaisuuden brändit ovat inhimillisiä aktivisteja

Valeuutiset, suvaitsemattomuus ja instituutioiden horjuminen vauhdittavat brändien yhteiskunnallista aktivismia. Moni brändi on myös digitalisaation huumassa unohtanut inhimillisyyden, sekä hakee visuaalisuudelle uusia tapoja. Brändien tulevaisuus näyttäytyykin kiinnostavammalta kuin koskaan.


Brändit aktivoituvat yhteiskunnallisesti

Kun USA:n presidentti Donald Trump kielsi maahantulon seitsemästä islaminuskoisesta maasta, tarjosi Airbnb ilmaisia majapaikkoja pakolaisille. Starbucks puolestaan lupasi palkata 10 000 maahanmuuttajaa töihin.

Suomessa osa brändijohtajista, muun muassa Finlayson, on kieltänyt tuotteittensa myynnin kauppakeskus Kärkkäisellä, koska sen omistajat ovat osallistuneet juutalaisvastaiseen toimintaan.

Tässä tilanteessa brändit näkevät mahdollisuuden korvata mediakanavia, ja kertoa maailmasta omasta perspektiivistään. Kansainvälisten brändiasiantuntijoiden mukaan eettisyyden ja totuuden merkitys korostuu tulevaisuuden brändejä rakennettaessa.

Kuitenkin, jos haluaa olla eettinen ja totuuden mukainen, on myös oltava uskottava. Niinpä esimerkiksi Shell voisi tukea muutamalla miljardilla valtamerien puhdistamistyötä muoviroskasta.

Inhimillisyys nousussa

Monissa yrityksissä digitalisaatiota on kokeiltu ja menty usein mukaan liian moneen suuntaan liian vähillä resursseilla. Strategisesti tärkeimmät kohtaamispisteet ja toimintamuodot ovat unohtuneet.

Palvelukokemuksen parantaminen onkin useiden perinteikkäiden brändien agendalla. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän verkkokauppaan, kotiinkuljetuksiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Suomessa tätä on tehnyt jo vuosia esimerkiksi Alepa. Tämä edellyttää paitsi hyvää laadunvalvontaa, myös henkilökunnan parempaa koulutusta. Heidät kun nähdään yhä useammin yritysten brändilähettiläinä.

Visuaalisuuden suuntaukset

Brändien tunniste-elementeissä kaikki muodot on jo käytetty. Tällä hetkellä yritykset pyrkivät liittämään yrityksen nimen ja ilmeen uusilla tavoilla ydinliiketoimintaan. IoT –palveluita tarjoava Dotdot-yritys on lanseerannut oman brändinsä visuaalista ilmettä yhdistämällä se yksinkertaisesti yrityksen tarjoamiin palveluihin. Yrityksen liikemerkki voidaan myös kirjoittaa tekstin sekaan erikoismerkeillä :||

https://www.speakdotdot.com/dotdot

dotdot_blogikuva

Muuttuvat tekijät

Koska tulevaisuuden ennustaminen tuntuu tänä päivänä hyvin haasteelliselta, olisikin parempi puhua tulevaisuuksien ennakoimisesta. Monen perustellun kehityspolun voi murentaa esimerkiksi maailmanpoliitiikan muutokset, luonnonkatastrofit, uudet innovaatiota, tai vaikkapa Googlen ja Facebookin ympärillä pyörivät syytökset Brexitin ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä.

Kuluttajat reagoivat usein nopeasti ja yllätyksellisesti. Brändien on seurattava tilannetta tarkasti, sillä maapallon pyörittäjiksi niistä ei sentään vielä ole.

PS. Lue tästä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä brändäyksessä aikaisemmassa blogikirjoituksessani

Lähteitä:

Fastcodesign: The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3066981/the-radical-future-of-branding

Fastcodesign:The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3060658/the-future-of-branding-is-debranding

Future of Everything: What’s the Future of Branding
http://www.futureofeverything.io/2017/04/20/future-branding/

CMO by Adobe: 7 For 2017: Predictions About The Future Of Branding
http://www.cmo.com/opinion/articles/2017/1/4/predictions-on-the-future-of-branding-in-2017.html#gs.DA7uBA8