Tulevaisuuden brändit ovat inhimillisiä aktivisteja

Valeuutiset, suvaitsemattomuus ja instituutioiden horjuminen vauhdittavat brändien yhteiskunnallista aktivismia. Moni brändi on myös digitalisaation huumassa unohtanut inhimillisyyden, sekä hakee visuaalisuudelle uusia tapoja. Brändien tulevaisuus näyttäytyykin kiinnostavammalta kuin koskaan.


Brändit aktivoituvat yhteiskunnallisesti

Kun USA:n presidentti Donald Trump kielsi maahantulon seitsemästä islaminuskoisesta maasta, tarjosi Airbnb ilmaisia majapaikkoja pakolaisille. Starbucks puolestaan lupasi palkata 10 000 maahanmuuttajaa töihin.

Suomessa osa brändijohtajista, muun muassa Finlayson, on kieltänyt tuotteittensa myynnin kauppakeskus Kärkkäisellä, koska sen omistajat ovat osallistuneet juutalaisvastaiseen toimintaan.

Tässä tilanteessa brändit näkevät mahdollisuuden korvata mediakanavia, ja kertoa maailmasta omasta perspektiivistään. Kansainvälisten brändiasiantuntijoiden mukaan eettisyyden ja totuuden merkitys korostuu tulevaisuuden brändejä rakennettaessa.

Kuitenkin, jos haluaa olla eettinen ja totuuden mukainen, on myös oltava uskottava. Niinpä esimerkiksi Shell voisi tukea muutamalla miljardilla valtamerien puhdistamistyötä muoviroskasta.

Inhimillisyys nousussa

Monissa yrityksissä digitalisaatiota on kokeiltu ja menty usein mukaan liian moneen suuntaan liian vähillä resursseilla. Strategisesti tärkeimmät kohtaamispisteet ja toimintamuodot ovat unohtuneet.

Palvelukokemuksen parantaminen onkin useiden perinteikkäiden brändien agendalla. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän verkkokauppaan, kotiinkuljetuksiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Suomessa tätä on tehnyt jo vuosia esimerkiksi Alepa. Tämä edellyttää paitsi hyvää laadunvalvontaa, myös henkilökunnan parempaa koulutusta. Heidät kun nähdään yhä useammin yritysten brändilähettiläinä.

Visuaalisuuden suuntaukset

Brändien tunniste-elementeissä kaikki muodot on jo käytetty. Tällä hetkellä yritykset pyrkivät liittämään yrityksen nimen ja ilmeen uusilla tavoilla ydinliiketoimintaan. IoT –palveluita tarjoava Dotdot-yritys on lanseerannut oman brändinsä visuaalista ilmettä yhdistämällä se yksinkertaisesti yrityksen tarjoamiin palveluihin. Yrityksen liikemerkki voidaan myös kirjoittaa tekstin sekaan erikoismerkeillä :||

https://www.speakdotdot.com/dotdot

dotdot_blogikuva

Muuttuvat tekijät

Koska tulevaisuuden ennustaminen tuntuu tänä päivänä hyvin haasteelliselta, olisikin parempi puhua tulevaisuuksien ennakoimisesta. Monen perustellun kehityspolun voi murentaa esimerkiksi maailmanpoliitiikan muutokset, luonnonkatastrofit, uudet innovaatiota, tai vaikkapa Googlen ja Facebookin ympärillä pyörivät syytökset Brexitin ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä.

Kuluttajat reagoivat usein nopeasti ja yllätyksellisesti. Brändien on seurattava tilannetta tarkasti, sillä maapallon pyörittäjiksi niistä ei sentään vielä ole.

PS. Lue tästä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä brändäyksessä aikaisemmassa blogikirjoituksessani

Lähteitä:

Fastcodesign: The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3066981/the-radical-future-of-branding

Fastcodesign:The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3060658/the-future-of-branding-is-debranding

Future of Everything: What’s the Future of Branding
http://www.futureofeverything.io/2017/04/20/future-branding/

CMO by Adobe: 7 For 2017: Predictions About The Future Of Branding
http://www.cmo.com/opinion/articles/2017/1/4/predictions-on-the-future-of-branding-in-2017.html#gs.DA7uBA8

 

Mainokset

Enemmän on enemmän! – lisätty todellisuus mullistaa brändikokemuksen

Ympäristömme yhdistyy yhä saumattomammin keinotodellisuuteen. Lisätyn todellisuuden digitaalisista ominaisuuksista tulee osa ihmisten arkea luultavasti nopeammin kuin aavistammekaan. Brändien on siis syytä olla hereillä!

Lisätty todellisuus tuo älypuhelimiiin, tablettitietokoneisiin ja muihin laitteisiin havainnollisesti palveluita, tuotteita ja tapahtumia. Tällä kaikella kerrotaan brändien tarinaa. Tällöin hyödynnetään animaatioita, 3D-tekniikkaa, musiikkia ja ääntä, paikkatietoja tai vaikkapa verkkokauppasovelluksia.

Verrattuna keinotodellisuuteen lisätty todellisuus koetaan luontevampana, koska uusia digitaalisia ominaisuuksia tuodaan kätevästi tuttuun omaan kännykkään tai tablettiin.

Ilman hyötyjä ei ole käyttäjiä

Hyvin erilaiset yritykset kuten BBC, IKEA, L’Oreal ja National Geographic ovat oivaltaneet lisätyn todellisuuden hyödyt. L’Orealin applikaatiot havainnollistavat yksilöllisesti kuinka henkilölle sopii tietyn väriset meikit tai hiustyyli. Samalla käyttäjä voi tilata tuotteet verkkokaupasta.

Ikea hyödyntää samaa konseptia huonekalujen osalta. On helpompi tehdä ostopäätös kun huonekalut näkee havainnollisesti omassa kodissaan.

National Geographic tuo puolestaan dinosaurukset kauppakeskukseen. Asiakkaat voivat shoppailun lomassa katsella toisiaan taputtelemassa muinaisten hiriviöiden kuonoja.

Lisätty todellisuus sopiikin näiden kaikkien yrityksen toimintakonseptiin erinomaisesti, ja tukee siten niiden brändiä.

Kuluttajien perässä

Pelillisyys on tehnyt lisätystä todellisuudesta helposti omaksuttavan. Kun konsepti tuottaa lisäksi konkreettista hyötyä käyttäjälleen saa brändikokemus uusia ulottuvuuksia kuluttajan silmissä.

Brändien on myös oltava siellä missä ihmisetkin. Tällä hetkellä yrityksillä onkin vihoviimeiset mahdollisuudet saada uutuusarvoa olemalla omien alojensa ensimmäisiä hyödyntämässä lisättyä todellisuutta brändikokemuksen välittämisessä.

Uutta potkua perinteisille medioille

Lisätty todellisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi julistesuunnittelulle. Kun bussipysäkillä oleva painotuote herää eloon, koetaan se entistä vaikuttavampana ja tärkeämpänä alustana.

Lisätty todellisuus täytyykin saada kiireen vilkkaa graafisten suunnittelijoiden työkalupakkiin. Töitä suunnittelualalle on luvassa, sillä pelkästään USA:ssa on lisätyn todellisuuden ennustettu synnyttävän 120-150 miljoonan dollarin liiketoimintaa vuonna 2020.

Tulevaisuuden brändit tehdään tutkimuksen voimin

Mitkä brändit pärjäävät tulevaisuudessa? Mitä se edellyttää yrityksiltä? Miten valmistautua tulevaan? Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan nykyään yhä useammin tulevaisuudentutkimuksen nopeasti kehittyneillä menetelmillä.

Kulunut sanonta ”ennustaminen ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa” ei pidä paikkaansa. Se on nimittäin mahdotonta. Sen sijaan tulevaisuudentutkimuksen avulla saadaan selville hyödyllistä tietoa, josta muodostuu merkittävää kilpailuetua brändiä rakennettaessa.

Tutkimusta, ei ennustamista

Tulevaisuudentutkimus on monitieteistä tutkimusta, jossa yhdistellään eri tieteenalojen löydöksiä ja tutkimustuloksia.

Tulevaisuudentutkimuksen avulla arvioidaan kuinka mahdollisia, todennäköisiä tai toivottavia erilaiset kehityspolut ovat. Tällöin kaikkien kehityspolkuja koskevien valintojen on oltava perusteltavissa.

Lähtökohtina tulevaisuudentutkimuksessa ovat olettamukset, että
1) tulevaisuus ei ole ennustettavissa,
2) tulevaisuus ei ole ennalta määrätty,
ja että
3) tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa teoilla ja valinnoilla.

Myös brändien tulevaisuudentutkimuksen avulla voidaan tuottaa todennäköisiä kehityspolkuja. Samalla suljetaan pois epätodennäköisiä tai ei-toivottavia vaihtoehtoja, ja luodaan mahdollisuudet ohjata kehitystä haluttuun suuntaan.

Tulevaisuuden kuluttaja on aktiivinen toimija

Kuluttajia tutkitaan enemmän kuin koskaan. Samalla se on entistä vaikeampaa, sillä kuluttajat ovat ryhminä yhä pirstaloituneempia ja ennalta-arvaamattomampia. Tämän päivän kuluttajat osallistuvat palveluiden ja tuotteiden konseptointiin ja suunnitteluun, sekä edelleen brändien kehittämiseen.

Kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia ympäristöstään. Kierrätettävyys, turhan tavaran välttäminen ja tuotteiden alkuperä ovat entistä tärkeämpiä ominaisuuksia valintoja tehtäessä. Yhä useampi haluaa panostaa laatuun, ja arvostaa tuotteen kestävyyttä. Downshiftaaminen voi tuntua muotioikulta, mutta siinä voi piillä enemmän kuin heikko signaali.

Elämyksellisyys ja moniaistisuus ovat ominaisuuksia joiden merkitys lisääntyy. Brändien ominaisuuksiin kuuluvat totuttujen värien lisäksi myös äänet, hajut ja tuntoaistilliset ominaisuudet. Tulevaisuuden brändit ovatkin entistä tiiviimmin kiinni kuluttajien arjessa.

Teknologia uudistaa brändiympäristöt

Teknologian kehitystä ei ole kovin vaikea ennakoida, mutta sen hyödyntämistä on.

Virtuaaliympäristöjen ja lisätyn todellisuuden lopullista läpimurrosta on jo merkkejä. Pokemon Go saa piankin seuraajia. Jokaisen yrityksen kannattaisikin arvioida miten se pystyy kattamaan brändilupauksensa virtuaalimaailmassa.

Digitalisaation yksi skenaario on, että kaupungistuminen vähenee, ja ihmiset muuttavat yhä enemmän maalle. Maalla on edullisempaa, turvallisempaa ja elämä on ekologisempaa. Lisäksi kaikki palvelut on saatavissa – virtuaaliympäristöissä.

Ympäristömme tuottaa yhä enemmän informaatiota. Kiinnostavaa ja uskottavaa tieto on tosin entistä hankalammin saavutettavissa. Uutispalveluita, kuten esimerkiksi YLE, voidaan kuitenkin jo nyt personoida. Sama ominaisuus tulee myös brändeihin.

Yllättäviä  bisnesmahdollisuuksia

Yllätyksellisyys on osa tulevaisuuden brändäystä. Esimerkiksi Posti halusi tulla lähemmäs kuluttajia tarjoamalla nurmikonleikkuupalveluja. OP-ryhmä on alkanut markkinoida sähköautojen vuokrausta. Mitä seuraavaksi? Finnair perustaa hoivakodin ja Terrafame luomukauppaketjun?

Teknologian kehittyminen luo uusia bisnesmahdollisuuksia. Voisiko taloyhtiöistä tulla digiyhtiöitä? Mitäpä jos Herrala-talot tarjoaisi talopaketeissaan virtuaaliympäristön olohuoneisiin?

Monitahoiset menetelmät

Tulevaisuudentutkimus kattaa useita mielenkiintoisia menetelmiä. Suurelle yleisölle tutuimpia ovat skenaariot. Skenaariot perustuvat todennäköisten ja perusteltavissa olevien kehityspolkujen muodostamiseen. Skenaariopolkuja voidaan hyödyntää myös toiseen suuntaan, jolloin puhutaan back castingista.

Delfoi-menetelmä on kaksi- tai useampivaiheinen asiantuntijatyöskentelyprosessi. Delfoin työskentely tapahtuu yleensä verkkoympäristössä. Delfoin ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat arvioivat ilmiötä vastaamalla heille esitettyihin kysymyksiin. Toisella kierroksella asiantuntijat kommentoivat ja arvioivat toistensa vastauksia. Arvioinnit tehdään anonyymisti, jolloin jokainen voi esittää näkemyksiään irrallisena työpaikastaan tai asemastaan.

Bränditutkimuksessa hyödynnetään lisäksi muun muassa osallistavaa suunnittelua (co-design), pehmeää systeemimenetelmää ja erilaisia digitaalisia menetelmiä.

Monet tulevaisuudet

Olipa kyseessä sitten pieni tai suuri yritys, tai vaikkapa valtio, niin yksi asia on kuitenkin varma: Ei ole varauduttava vain yhteen vaan useampaan tulevaisuuteen. Ja ilman tutkimusta se ei onnistu.

Kova tahto vie miehen vaikka avaruuteen

Kolmannen polven amerikansuomalainen Timothy L. Kopra on viettänyt avaruudessa 244 vuorokautta. Seuraavaa lentoa odotellessa hän pohdiskeli mihin suuntaan avaruusmatkailu on menossa.

Houstonissa Texasissa puhelimeen vastaa karhea ääni. Timothy Kopra, tuttavallisesti Tim, on syysflunssan kourissa mutta iloinen kuullessaan että puhelu tulee Suomesta. – Olen aina innoissani saadessani puhua suomalaisten kanssa.

Tie astronautiksi

Tim kiinnostui astronautin urasta opiskellessaan sotilasakatemiassa West Pointissa.

– Eräälle luennolle vierailemaan tulleen astronautin esitys teki minuun vaikutuksen. Hän sai minut ymmärtämään, että kovalla työllä ja määrätietoisuudella minäkin voisin päästä avaruuslentäjäksi. Asiat eivät toki menneet aivan niin kuin olin suunnitellut, mutta koska olin opiskellut matematiikka ja luonnontieteitä, oli minulla hyvä pohja jatkaa kohti tavoitettani.

Vaikka isä työskenteli yliopistoprofessorina, ei sillä ollut vaikutusta Timin uravalintaan.

– Emme juurikaan puhuneet kotona mikä minusta tulee isona. Olin aika määrätietoinen ja tein päätökset itsenäisesti. Valmistuttuani West Pointista lentäjäksi opiskelin insinööriksi ja edelleen koelentäjäksi.

Tim osallistui Persianlahden sotaan ja toimi helikopterilentueen päällikkönä Saksassa. Avaruuslentäjän ura edelleen mielessään Tim valmistui Georgian teknologiainstituutista pääaineena avaruustekniikka. Sen jälkeen hän toimi laivaston ilmavoimien koelentäjänä. Vuonna 1998 Tim valittiin NASAn avaruustekniseen testikeskukseen koelentäjäksi, ja viimein heinäkuussa 2000 NASAn astronauttien koulutusohjelmaan.

kopra_miehisto_nasa

Kuvassa Expedition 46/47 miehistö ylhäältä: Juri Malenchenko, Tim Kopra ja Tim Peake. Kuva: NASA Johnson.

Avaruuslentäjänä

Tim Kopra on tehnyt kaksi avaruuslentoa. Vuoden 2009 kansainväliselle avaruusasemalle tehty lento (ISS Expediton 20) kesti 60 päivää, ja lentoon osallistui lentäjiä kuudesta eri maasta. Seuraava lento (Expedition 46/47) käynnistyi joulukuussa 2015 ja päättyi kesäkuussa 2016 kestäen peräti 186 päivää. Lennon aikana Kopra teki myös avaruuskävelyn.

– Avaruusasemalta maata katsellessa ymmärtää kuinka yksinäinen maapallo on. Muut planeetat tähdistä puhumattakaan ovat valtavan kaukana meistä. Lisäksi maapallo näyttää tavattoman kauniilta ja hauraalta.

Työ avaruusasemalla on tarkkaan suunniteltua ja lennot ovat täynnä tieteellisiä kokeita. Joskus kokeen kohteena ovat lentäjät itse. – Keräsimme koko ajan tietoa miten ihminen reagoi avaruuden olosuhteisiin. Mutta myös avaruusasemalla tarvitaan palautumiseen vapaa-aikaa. Itse käytin sen yleensä valokuvaten maapalloa tai olemalla yhteydessä perheeseeni maahan.

Avaruudessa täytyy myös harrastaa liikuntaa. – Koska työskentely avaruusasemalla tapahtuu painottomassa tilassa, on luuston haurastuminen ja lihasten surkastuminen iso ongelma. Sen takia päiväohjelma käsittää vähintään kahden tunnin vaativat fyysiset harjoitukset.

kopra_avaruuspuku_nasa

 Tim Kopra. Kuva: NASA Johnson.

 

Tulevaisuuden avaruuslennot

Tim pitää avaruudentutkimuksen tulevaisuudennäkymiä mielenkiintoisena.

– Jupiterin kuusta on löydetty vettä, uusia avaruusmatkoja suunnitellaan ja tekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Olen varma että lähi vuosikymmeninä ihminen matkustaa jollekin lähiplaneetalle, luultavasti Marsiin. Toivottavasti olen sitä vielä näkemässä.

Myös avaruusmatkailun yleistymistä Tim pitää mahdollisena. – Olisi todella hienoa jos mahdollisimman moni ihminen pääsisi kokemaan avaruusmatkailun. Se on jotain ainutlaatuista. Ongelmana on kuitenkin haasteellinen teknologia. On aivan eri asia lentää maasta ulkoavaruuteen kuin New Yorkista Helsinkiin. Lisäksi vain harvoilla mailla on varaa investoida miljardeja dollareita laitteisiin ja koulutukseen.

Valkjärveltä Montanan kautta Texasiin

Tim Kopran isoisä Antti Mikonpoika syntyi vuonna 1890 Valkjärven Laavolassa. Vuonna 1914 Antti lähti Amerikkaan jossa oli töissä muun muassa kirvesmiehenä Ohiossa ja lehtimiehenä Virginiassa Montanassa.

Vuosisadan alkuvuosina Amerikassa oli siirtolaisia ympäri maailmaa. Siihen aikaan oli tapana, että eri kansallisuudet asuivat omissa oloissaan. Näin oli Montanassakin. – Koska isäni perhe asui keskellä suomalaista yhteisöä, ei hän puhunut englantia ennen kuin meni kouluun seitsemänvuotiaana.

Tim vietii lapsuutensa ja nuoruutensa Texasissa. – Austin oli hieno paikka kasvaa ja käydä koulua. Opettajani olivat innostavia ja rohkaisivat opiskelemaan, tutkimaan ja kokeilemaan mahdollisuuksia. Austin oli nuorekas ja turvallinen kaupunki täynnä virikkeitä. Kaupunki on myös tunnettu musiikkikulttuuristaan. Austinin kautta ovat ponnistaneet maailmalle aikoinaan muun muassa Glenn Miller, Elvis Presley, Hank Williams ja B.B. King.

– Vapaa-aikana vietimme perheen ja ystävieni kanssa paljon aikaa myös Austinin läheisellä järvialueella. Ehkäpä kiinnostus luontoon on osa suomalaisuuttani.

kopra_space_finland

Suomen etelärannikko ja Suomenlahti kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta. Kuva: NASA Johnson.

 

Unelmia ja ylpeyttä

Varsinkin lapset ja nuoret ovat kysyneet Timiltä usein miten astronautiksi päästään.

– Tärkeintä on pitää kiinni unelmistaan, olivatpa nämä mitä tahansa, ja tehdä niiden eteen kovasti töitä. Astronautiksi haluavan on opiskeltava matematiikkaa, kieliä, ohjelmointia ja luonnontieteitä. Avaruuden tutkimus on lisäksi nykyään kansainvälistä työtä, joten kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä.

Artikkeli on kirjoitettu Karjalan Kunnaat -lehteen tehdyn puhelinhaastattelun pohjalta. Karjalan Kunnaita julkaisee Karjalan Liitto ry, ja seuraava numero ilmestyy 16.11.2016.

Lisätty todellisuus on todellista

Pokemon Go oli ensimmäinen lisätyn todellisuuden palvelu, joka löi itsensä läpi kuluttajien keskuudessa. Se on kuitenkin vasta alkusoittoa. Nyt kehitellään uusia arkielämää helpottavia palveluita.

– – – – – – – – – – –

Pokemonin jälkeisessä huumassa etsitään uusia mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta l. laajennettua todellisuutta (augmented reality), ja kehittää uutta liiketoimintaa. Näin syntyisi sekä vauhtia taloudelle että uusia työpaikkoja.

Lisätty kauppa kannattaa

Kaupassa lisätyn todellisuuden tuoma lisäarvo on ilmeisin. Esimerkiksi Ikealla on jo käytössä älypuhelimeen ladattava sovellus, jonka avulla pystyy katsomaan miltä sohva näyttää kodissasi. Jokainen voi miettiä tätä katsellessa onko sovelluksesta aidosti hyötyä, vai onko se enemmänkin brändimainontaa.

https://www.youtube.com/watch?v=vDNzTasuYEw

Lähitulevaisuuden hedelmäosastolla voit luultavasti nähdä tuotteiden alkuperämaan katsomalla tuotetta esimerkiksi kännykkään asennetun sovelluksen avulla. Joidenkin tuotteiden kohdalla saat selville niiden sisältämät kemialliset aineet.

Olisi myös hyvä jos ostoskärryt kertoisivat grafiikkana onko matkaan lähdössä liikaa epäterveellisiä ruokatarpeita. Oikeastaan onkin ihme etteivät nämä ominaisuudet ole jo käytössä.

Tulevaisuuden lisätty todellisuus voikin näyttää tältä:

https://www.youtube.com/watch?v=YJg02ivYzSs

Oppiminen kasvaa

Lisätty todellisuus tuo mahdollisuuksia opetukseen tukien vuoden 2016 koulu-uudistuksessa painotettua elämyksellistä ja laaja-alaista oppimista. Havainnollistavalla ja kiinnostavalla oppimateriaalilla on tutkitusti motivoiva vaikutus oppimiseen. Esimerkiksi yhteyttämisprosessi on varmasti helpompi sisäistää kolmiulotteisen animaation avulla, puhumattakaan avaruuden mittasuhteiden hahmottamisesta.

Alla on esimerkki yhdestä tavasta ratkaista asia luonnontieteitä opiskeltaessa.

https://www.youtube.com/watch?v=cjvRMjZl0TI

Enemmän brändikokemusta

Brändin rakentamisessa lisätyn todellisuuden hyödyntäminen on ollut kovin haparoivaa. Mahdollisuuksia toki olisi, esimerkiksi kerrottaessa palveluiden ja tuotteiden taustoista ja ominaisuuksista. Kuluttajaa palkitseva hyötytietoa lisäisi brändiuskollisuutta. Aika moni on myös kiinnostunut brändistä joka osoittaa olevansa kehityksen kärjessä.

Bränditarina saisi puolestaan aivan uutta ulottuvuutta, kun mukana olisi kokonaisuutta elävöittäviä animaatioita, kolmiulotteisia visualisointeja tai vaikkapa äänimaailmaa. Samoin vuosikertomusten vaikuttavuus nousisi, jos tuloksia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan esitettäisiin monipuolisemmin.

Jokamiehenoikeudet käyttöön

Yhä harvempi viitsii lähteä syksyisin metsään poimimaan marjoja tai sieniä. Lisätyn todellisuuden avulla avulla saisimme kuitenkin tietoa mistä kerättävää todennäköisimmin löytyisi ja miten sinne kannattaisi mennä. Samalla ihmiset innostuisivat liikkumaan enemmän luonnossa ja ymmärrys luonnosta kasvaisi. Tällä olisi vaikutuksia myös kansanterveyteen.

Tekniset haasteet

Lisätyn todellisuuden sovelluksia on totuttu käyttämään etupäässä älypuhelimilla ja tableteilla  Ne eivät ole kuitenkaan kovin käteviä, ja ihmiset kyllästyvät olemaan kädet varattuina. Virtuaalilaseja on ollut markkinoilla, mutta ne on koettu epämukaviksi ja raskaiksi. Jos lasit saadaan kevyemmiksi ja ne tulevat osaksi muotia, saattaa vuosi 2017 hyvinkin olla virtuaalilasien vuosi.

https://www.youtube.com/watch?v=z6NR5wnyMlg

Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat lisätyn todellisuuden tuomaa tietoisuutta ja konkreettista hyötyä ympäristöstä, sekä edelleen tarjottavista palveluista ja tuotteista. Jos käyttökokemus on tarpeeksi vakuuttava, on kuluttaja valmis laittamaan ylleen kokemusta edellyttävät laitteet, vaikka nämä olisivatkin hiukan epämukavia.

Suomi kehityksen kärkeen?

Hienot digitaaliset laitteet ja mahdollisuudet evät luonnollisesti riitä. Tarvitaankin osaavia  ammattilaisia hyvin erilaisilta aloilta tuottamaan sisältöjä lisätyn todellisuuden palveluihin.

On arvioitu, että vuonna 2017 maailmassa asennetaan 2,5 miljardia lisätyn todellisuuden mobiilisovellusta vuodessa. Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet nousta eturivin maaksi digitaalisten palveluiden tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Tähän tarvitaan kuitenkin investointeja sekä koulutukseen että markkinointiin.

Video nousee pystyyn ja merkkikielen merkittävyys – uuden vuoden medianäkymiä

Uuden vuoden alkaessa on hyvä tähyillä mitä on odotettavissa mediarintamalla vuonna 2016. Seuraavaksi muutamia eri asiantuntijalähteisiin pohjautuvia poimintoja.

– – – – – –

”Some est omen”

Sosiaalisen median puolella uudet reaaliaikaiset videopalvelut nostivat päätään männä vuonna. Periscope ja Snapchat johtavat videostreamausten esiinmarssia myös lähitulevaisuudessa kannoillaan Facebook.

Live-videolähetykset tarjoavat herkullisen mahdollisuuden puhutella asiakkaitaan ja luoda uusia tarinankerrontamuotoja. Ne asettavat tuotteiden ja palveluiden brändeille myös uusia vaatimuksia. Selkeys ja mielenjäävyys sekä tapa puhutella kohderyhmää korostuvat. Ihmiset kaipaavat lisäksi yhä enemmän yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä. Faktatkin on syytä olla kohdallaan. Yhteisten arvojen esiin tuominen, vastuullisuus ja globaalit ilmiöt nousevat myös agendalle.

Videon voittokulku saa uutta boostia sitä mukaan kun yritykset ja mediaosaajat oppivat uusia välineitä käyttämään. Nopeus kannattaa, mutta ei laadun kustannuksella.

Tutkimus ja mittaaminen tuottaa tulosta

Muutosten tuiverruksessa brändiviesti on osattava kohdentaa entistä tarkemmin ja tehokkaammin. Mediatulva ei ainakaan vähene, joten ymmärrys oman brändin ominaisuuksista on elintärkeää.

Tutkimus ja mittaaminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Koska yritysten tilanteet vaihtelevat rajusti on myös tutkimuspalveluita oltava joka tarpeeseen, ja niiden on oltava luotettavia ja ammattimaisia.

Tutkimuksella saadaan selville vaikkapa kuinka viestintä vastaa yrityksen tavoitteisiin, onko brändikokemus yhdenmukainen kaikissa kohtaamispisteissä tai kuinka kestäviä brändiattribuutit ovat. Eri menetelmiä, kuten vaikkapa visuaalista etnografiaa, datan keräämistä ja asiantuntija-arviointia hyödynnetään yhdistelemällä niitä tarpeen mukaan joko vahoihin tai uusiin menetelmiin.

Mittaamisessa on usein hyödyllisempää keskittyä oman viestin kehittämiseen kuin verrata sitä kilpailijoihin. Kun omaa toimintaa arvioidaan säännöllisesti pitemmällä aikavälillä saadaan ainakin uskottavampia mittaustuloksia kuin satunnaisilla markkinakentän luotauksilla.

Aikamme merkkikieli: emojit

Kirjoittamisessa siirrymme kohti kiinalais- ja japanilasityyppistä merkkikieltä. Merkkikieli on taloudellisempi kuin kirjaimiin perustuva. Lisäksi samalla kun visuaalisuuden merkitys kasvaa, ja oppimisprosessit kehittyvät, ovat ihmiset valmiimpia oppimaan satojen merkkien yhdistelmiä 28 aakkosen sijaan.

Osaamisen nousu

Niin sanotun sisältömarkkinoinnin on edelleenkin palveltava brändin tavoitteita. Asiakkaat ovat kuitenkin huomanneet että halvalla ja nopeasti tuotettu materiaali ei tee hyvää brändille. Videot, sosiaalisen median hyödyntäminen, tapahtumat ym. ovat huonoja koutseja mutta hyviä kärkipelaajia. Median ammattilaisten arvostus nousee. Samalla kun brändinrakentaminen palaa osaaviin käsiin auttaa se paitsi brändien kehittymistä niin myös kansantaloutta.

Yrityksillä on edelleen tekemistä ymmärtää eri mediakanavien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa ollaan liian usein olemisen pakosta ja sisältöä todellakin tuotetaan – ei siis suunnitella. Tämänkin tilanteen parantamiseksi ammattiauttajien apu on keskeistä.

Verkkokauppa se vaan kannattaa

Verkkokaupan kasvu on ollut vakaata taantumasta huolimatta.  Vuonna 2015 kasvua edellisen vuoteen oli noin neljännes.

Lisäksi digitaalisen kaupan alan työllisyystilanne on ollut paranemaan päin, toisin kuin media-alalla yleensä. Ja koska Suomessa ollaan muita länsimaita jäljessä, on syytä odottaa että ainakin tällä alalla työllisyys kehittyy parempaan suuntaan.

Muita huomioita

Virtuaalitodellisuuden läpimurto tapahtuu hitaahkosti mutta vääjäämättä. Uusia aistikokemuksia tarjoavia laitteita kehitetään yleensä ensisijaisesti peleihin, mutta nopeasti ne löytävät tiensä vaikkapa autoteollisuuteen tai viihde-elektroniikkaan.

Videoblogit seuraavat videokuvan invaasiota.  Uusia vloggaajia syntyy yhä uusille elämän alueille myös vanhempiin ikäluokkien iloksi. Asiantuntijuus nousee myös vloggaajien keskuudessa suurempaan rooliin.

Monia ärsyttänyt ilmiö pystyvideokuva lyö itsensä lopullisesti läpi. Pystyformaatti otetaan lähitulevaisuudessa huomioon myös instagramissa, twitterissä ja youtubessa. Ehkäpä ensimmäiset pystyformaattiset elokuvatkin saavat ensi-iltansa vuonna 2016.

Mustat joutsenet eli yllättävät ilmiöt sotkevat usein rationaaliset kehitysennusteet. Niitä voivat olla yhteiskunnalliset muutokset, luonnonmullistukset, luonnonvarojen – esimerkiksi veden – puute,  innovaatiot tai talouselämän häiriöt.

Selkeyttä kaaokseen

Entistä pirstoutuneempi ja monimuotoisempi media pistää monen pään sekaisin. Onkin tärkeää tehdä kotiläksyt huolella, tuntea oman tuotteen tai palvelun ominaisuudet ja pitää kohderyhmä mielessä. Brändin on myös syytä olla siellä missä ihmisetkin ja puhua sitä kieltä mitä he ymmärtävät.

Lähteet:

Advertising Age
http://adage.com/article/digitalnext/social-trends-marketers-ignore/301725/

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry
http://www.asml.fi/verkkokauppa-2014-suomi/

Some-markkinoinnin trendit 2016
http://kurio.fi/ajankohtaista/tutkimus-some-markkinoinnin-trendit-2016/

Forbes
http://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2015/09/28/the-top-7-social-media-marketing-trends-that-will-dominate-

Seitsemän syytä miksi visuaalisuus on tärkeää

Ympäristömme visualisoituu kovaa vauhtia. Kiireen keskellä on kuitenkin hyvä palauttaa muistiin visuaalisuuden tärkeimmät hyödyt.

– – –

1. Erilaisille yleisöille

7044airport_signs kopio

 

 

Visuaaliset esitykset ylittävät kulttuuri- ja kielirajat. Esimerkiksi symboleilla voidaan kertoa moniselitteisiäkin asioita huolimatta siitä, mistä viestin vastaanottaja on kotoisin. Lentokenttien opasteet ovat tästä yksi esimerkki.

 

2. Nopeus

stop_arabic kopio

 

 

Varoituskyltit ja opasteet on kehitetty tilanteisin joissa viestin on mentävä perille nopeasti. Tekstimuodossa samat asiat olisikin mahdotonta kertoa.

 

3. Taloudellisuus

phones

 

 

Visuaaliset esitykset säästävät kustannuksia, koska ne vievät paljon vähemmän tilaa ja aikaa kuin esimerkiksi tekstimuodossa olevat viestit. Myös toistoja tarvitaan vähemmän.

 

4. Emotionaalisuus

afrikkalainen_lapsi

 

 

Arvojen ja tunnetilojen luomisessa visuaalisuus – esimerkiksi valokuva tai video – on yhdessä musiikin kanssa tehokkain. Aatesuunnat ja poliittiset liikkeet ovat aina osanneet hyödyntäneet visuaalisuuden voimaa symboleissaan. Myös sosiaalisen median teksteihin ilmestyneet emojit kertovat viestin emotionaalisesta virityksestä – eli onko kyse huumorista, empatiasta tai vaikkapa inhosta.

 

5. Havainnollisuus

data visualization-2

 

 

Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on aiheuttanut ongelmia sen hyödyntämisessä. Informaation visualisointi auttaa tutkijoita, opiskelijoita, päätöksentekijöitä ja tavallisia kuluttajia ymärtämään asioiden kokonaisnäkemyksen, sekä erottelemaan olennaisen tiedon datamassasta.

6. Luotettavuus

Näyttökuva 2015-12-07 kello 9.29.59

 

Viesti koetaan uskottavampana, jos nähdään että sen eteen on nähty vaivaa. Harkittu layout, typografia ja värien käyttö synnyttää mielikuvan että kertoja on perehtynyt asiaan.

 

7. Tehokkuus


blogi_prossaikonit

 

 

 

Tutkimusten mukaan ihminen muistaa 10 % kuulemastaan, 20 % lukemastaan ja 80 % näkemästään. Visuaalisuutta käytetäänkin usein tehostamaan tekstien viestejä ja musiikkiesityksiä.

Eli pakkohan se on uskoa kun omin silmin näkee.