Miltä kuulostaisi, jos Nokian toimitusjohtaja Steven Elop kertoisi, että design on tulevaisuudessa osa matkapuhelinten valmistusprosessia, eikä kuulu tuotesuunnitteluun? Tai Marimekon Mika Ihamuotila paljastaisi, ettei ymmärrä tekstiilidesignin tämän päivän terminologiaa? Vastaavia kommentteja lehtien graafisesta suunnittelusta ovat esittäneet maamme suurimpien mediatalojen johtohenkilöt (Markkinointi & Mainonta 9.12.2011). Design ei tunnu olevan tärkeää Otavamedian ja A-lehtien huomispäivän tuotteille.
Kuitenkin jopa A-lehdiltä löytyy esimerkki lehdestä, jolle designin merkitys on suuri. Imagessa artikkelit ja kuvat pääsevät ansaitsemaansa arvoon moni-ilmeisen taiton, oivaltavien kuvavalintojen ja selkeän typografian avulla. Kilpailevan konsernin Helsingin Sanomat puolestaan on panostanut viime aikoina etenkin tiedon visualisointiin. Hesari myös esittelee ulkoasu-uudistuksiaan näyttävästi.
Mainittujen Otavamedian ja A-lehtien johtajilta näyttää jääneen huomaamatta tutkimukset, joiden mukaan viestintä visualisoituu. Onkin alettu puhua uudesta visuaalisesta järjestyksestä (mm. Helle & Töyry 2009). Tällä tarkoitetaan sitä, että viestien muotoilijat ovat entistä tärkeämmässä roolissa lehtien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Lisäksi, kun yhä suurempi osa kokemuksistamme ja toiminnastamme välittyy median kautta, voidaan puhua yhteiskunnan medialisoitumisesta. Viestinnän muotoilussa tarvitaankin entistä laajempaa osaamiskirjoa sekä syvällisempää ymmärrystä eri medioiden ominaisuuksista, mahdollisuuksista ja käytöstä. Muotoilun tehtävä on auttaa lukijaa erottamaan viestinnän tulvasta se mikä häntä kiinnostaa.
Tästä kehityksestä huolimatta kustannusala irtisanoi vuonna 2011 kymmeniä vakituisessa työsuhteessa olevia graafisia suunnittelijoita.
Näin muotoilupääkaupungin juhlavuoden alussa designista puhutaan edelleen ymmärtämättä, että se on osa tulevaisuuden arkipäivän tuotteita, palveluita ja kokemuksia. Rahaa sillä ei osata tai haluta tehdä – ei ainakaan kustannusalalla.
(Julkaistu Journalisti-lehdessä 24.1.2012)