Kirjasto – the real thing! Julkishallinto kaipaa brändäystä

Terveyskeskuksia kutsutaan ’arvauskeskuksiksi’, vaikka 90 prosenttia asiakkaista jättää positiivisen palautteen. Kansalaisten luottamus poliisiin ei horju, vaikka sen johtajia on ollut syytettyinä rikoksista. Harvalla kaupallisella tuotteella tai palvelulla on vastaavaa brändiuskollisuutta.

Kirjastot laajentavat palveluntarjontaansa ja niistä nauttii suuri osa kansalaisista. Samoin peruskoulu on – uudistuskompasteluista huolimatta – kansainvälisesti huippujuttu. Hyvä brändityö saisikin näkyä kirjastonhoitajien ja opettajien palkkauksessa.

Julkishallinnon substanssiosaaminen on kunnossa, mutta ala kärsii kehnosta imagosta. Brändirakennuksen keinoja ei ole hyödynnetty.

Mikään ei estä julkishallinnon palveluiden brändäämästä vaikkapa uusiksi vientituotteiksi. Ensin homma on tietysti saatava lentoon kotimarkkinoilla.

Jotkut organisaatiot ovat toki pyrkineet kehittämään brändiään. Visuaalisia ilmeitä ja verkkosivuja on uudistettu. Palvelukonsepteja on virtaviivaistettu ja viestinnän asiantuntijoita on hyödynnetty. Suurin osa toimista on kuitenkin ollut hyvin satunnaista ja jopa pintapuolista. ’Purpose’ eli perusajatus olemisen merkityksestä puuttuu.

Termillä ’brändäys’ on mitä ilmeisimmin kyseenalainen kaiku alalla työskentelevien keskuudessa. Mutta mitäpä jos käytettäisiinkin määritelmää ’asioiden esittäminen selkeästi ja kiinnostavasti’? Siitähän brändäämisessäkin on oikeastaan kysymys.

Julkishallinto kannattaisikin tuoda arvonsa, prosessinsa ja toimintatapansa selkeämmin julki. Samalla niiden rooli koko yhteiskunnassa selkiytyisi, mikä lisäisi houkuttelevuutta myös nuorten keskuudessa. Näin tulevaisuuden rekrytointikilpailuunkin varauduttaisiin ajoissa.

Lähteet:

Korpijaakko, Martti & Nuutinen, Heikki. 2020. Merkkejä maineesta – tarinoita suomalaisista brändeistä. www.merkkejamaineesta.fi. HND & Smart Communications, Helsinki.

Korvola, Eeva. 2010. Brändi- ja ulkoasuprosessi julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimus visuaalisen ilmeen uudistamisesta Sisäasiainministeriölle. Opinnäytetyö. Metropolia, Vantaa.

Sauri, Pekka. 2019.Julkishallinto ja sosiaalinen media 2020. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu. Pole-Kuntatieto, Helsinki.

Terveysasemien asiakaspalautetulokset 2018. THL:n verkkosivut: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus/asiakaspalaute/terveysasemien-asiakaspalaute

Advertisement

Kun Elovena-tyttö maailmalle lähti

Viime aikoina on kohistu Raisio-yhtiön ilmoituksesta uudistaa Elovena-tytön ulkoasua. Kansallispuku korvataan sinisellä mekolla. Taiteilija Joel Viktor Räsäsen piirtämä Elovena-tyttö on kokenut monia muutoksia lähes sadan vuoden aikana. Muutokset ovat olleet hienovaraisia, jolloin kuluttaja eivät ole edes niitä huomanneet. Nyt tehtävä muutos onkin lajissaan merkittävämpi.

Raisio on tehnyt ilmeisen kattavaa kuluttajatutkimusta muun muassa Puolassa ja Ruotsissa. Sen mukaan sininen mekko purisi paikallisiin kuluttajiin paremmin kuin kansallispuku.

Brändi on ensisijaisesti työkalu, jolla pyritään myymään tuotetta. Se, miten brändi tehtävässään onnistuu, riippuu useasta tekijästä. Muun muassa tuotteen ominaisuuksista, nimestä, visuaalisesti ilmeestä, sloganista ja viestinnästä. Tänä päivänä myös yhä enemmän arvoista, historiasta ja vastuullisuudesta.

Veikkaan että näitä asioita Raision kuluttajatutkimuksessa ei varmaankaan testattu.

Voi olla, että siniseen moderniin mekkoon puettu Elovena-tyttö kuvaa paremmin modernia suomalaisuutta, kuin kansallispukuinen tyttö. Mutta brändin onnistumista uusilla markkinoilla se ei takaa. Ei välttämättä tosin pilaakaan.

Kun brändi sairastaa – kolme syytä miksi terve brändi on tärkeä sote-uudistuksessa

Soten myötä kansalaiset saavat valita vapaasti julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden väliltä. Palveluntarjoajien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin miten heidän palvelunsa koetaan muiden rinnalla. Jos palvelubrändi näyttää huonovointiselta, tai olevan liki kuoleman kielissä, ei se houkuttele terveemmästä elämästä haaveilevia asiakkaita.

1. Erotu tai kuole

Kovassa kilpailussa ei kannata tehdä samoin kuin muut. Omaperäinen brändi nousee aine esiin ja huomataan. Johdonmukaisesti johdettu selkeä palvelukokonaisuus on uskottava ja herättää luottamusta. Tällä on suora yhteys hyvään palvelukokemukseen ja edelleen asiakasuskollisuuteen. Kohdusta hautaan saakka.

Näkyvyys on usein myös taloudellisesti kannattavaa, kun viesti on vahva ja erottuva ei sitä tarvitse toistaa niin usein. Näin säästyy resursseja muihin toimintoihin.

2. Brändi on fyrkkaa

Moni yritys mieltää omaisuudeksi rakennukset, koneet, laitteet tai prosessit. Harva muistaa, että brändi on usein yrityksen suurin aineeton omaisuuserä. Yllättävän usein jopa suurempi kuin materiaalinen omaisuus.

Vinkki pienten sote-yritysten omistajille: Isommat yritykset ostavat usein pois häiritsemästä epämiellyttävän aktiivisiksi ja näkyviksi nousseet pienet toimijat. Mainio konsti saada varallisuutta eläkepäiviä varten.

3. Hyvä brändi = helppo elämä

Kun palvelubrändin suuntaviivat on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, on jokapäiväinen viestintä ja siihen liittyvä toiminta paljon helpompaa. Samalla säästyy aikaa ja rahaa vaikkapa laadukkaiden some-sisältöjen tuottamiseen. Tervehdyttävää brändinrakentamista myös se.

Vielä ehtii

Nyt on jokaisen sote-yrityksen päättäjän tärkeää arvioida kriittisesti kuinka, missä ja miten yritys omista palveluistaan kertoo. Jos uudistuksia tarvitaan, ne kannattaa tehdä huolella. Terveellä brändillä on nimittäin yllättävän parantava vaikutus liiketoimintaan.

We want logo back!

Mitä ihmettä logoille on tapahtunut? Näyttää, että entistä strategisemman brändäyksen keskellä logon sisällölliset ja visuaaliset mahdollisuudet on tyystin unohdettu.

Muun muassa Google, Lenovo, Pepsi ja Microsoft ovat siirtyneet käyttämään yksinkertaisia groteskeista fonteista ponnistavia tekstilogoja. Myös yhä useampi uuden yrityksen logo on äärimmäisen pelkistetty. Antikva-fonttia, moni-ilmeisiä kuvioita tai piirrettyjä vapaamuotoisia liikemerkkejä ei näy missään.

Viime aikaisten tutkimusten mukaan ihmiset muodostavat pitkälle meneviä arviointeja yrityksestä pelkästään logon perusteella. Logojen merkitykset, sisällöt, muodot, kaaret, mittasuhteet, värit ja tekstityypit vaikuttavat voimakkaasti käsityksiin tuotteen, palvelun tai yrityksen ominaisuuksista.

Tutkimukset kertovat myös, että liikemerkki logon yhteydessä edesauttaa emotionaalisen suhteen syntymisen brändiin. Merkit ja symbolit ylittävät lisäksi helpommin kieli- ja kulttuurirajat. Logo on parhaimmillaan tehokas symboli yrityksen arvoille ja tavoitteille.

Monessa tapauksessa logo on jopa yhtä kuin brändi!

Nyt kaivataankin brändäykseen persoonallisten liikemerkkien ja rohkeasti muotoiltujen tekstilogojen esiinmarssia. Tai peräti logoistista vallankumousta!

Logon merkityksen ymmärtämisestä on sentään merkkejä. Volkswagen on ilmoittanut uusivansa tunnuksensa, eli logonsa. Taustalla on maineongelma yhtiön manipuloitua autojensa päästömääriä. Maineen menettäminen on otettu yhtiössä niin vakavasti, että on otettu aiheelliseksi kajota kruununjalokiveen – logoon. Näin halutaan viestiä asiakkaille, että uusi Volkswagen on eri kuin vanha.

Onkin yllättävää mihin suuntaan logojen suunnittelu on viime vuosien kulkenut. Myös moni suunnittelija ja konsultti julistaa ”Less is more!”. Moinen äläys kaipaisi todistusaineistoa tuekseen.

Tätä menoa logot alkavat muistuttaa liiaksi toisiaan. Ovatko siis suunnittelija tulleet laiskoiksi vai laittavatko brändivastaavat suitset liian tiukalle? Kuka päättää logojen suuntaviivat ja millä perusteilla?

Logojen yksinkertaisuus ei sulje pois oivallusta, omaperäisyyttä eikä tarinankerrontaa. Monikulttuurisessa ja visualisoituvassa maailmassa omaperäinen ja rohkea logodesign on tärkeämpää kuin koskaan.

PS. Käytän kirjoituksessa termiä ”logo” tarkoituksellisen vapaamuotoisesti kaikista yritystunnuksista.

Tulevaisuuden brändit ovat inhimillisiä aktivisteja

Valeuutiset, suvaitsemattomuus ja instituutioiden horjuminen vauhdittavat brändien yhteiskunnallista aktivismia. Moni brändi on myös digitalisaation huumassa unohtanut inhimillisyyden, sekä hakee visuaalisuudelle uusia tapoja. Brändien tulevaisuus näyttäytyykin kiinnostavammalta kuin koskaan.

Brändit aktivoituvat yhteiskunnallisesti

Kun USA:n presidentti Donald Trump kielsi maahantulon seitsemästä islaminuskoisesta maasta, tarjosi Airbnb ilmaisia majapaikkoja pakolaisille. Starbucks puolestaan lupasi palkata 10 000 maahanmuuttajaa töihin.

Suomessa osa brändijohtajista, muun muassa Finlayson, on kieltänyt tuotteittensa myynnin kauppakeskus Kärkkäisellä, koska sen omistajat ovat osallistuneet juutalaisvastaiseen toimintaan.

Tässä tilanteessa brändit näkevät mahdollisuuden korvata mediakanavia, ja kertoa maailmasta omasta perspektiivistään. Kansainvälisten brändiasiantuntijoiden mukaan eettisyyden ja totuuden merkitys korostuu tulevaisuuden brändejä rakennettaessa.

Kuitenkin, jos haluaa olla eettinen ja totuuden mukainen, on myös oltava uskottava. Niinpä esimerkiksi Shell voisi tukea muutamalla miljardilla valtamerien puhdistamistyötä muoviroskasta.

Inhimillisyys nousussa

Monissa yrityksissä digitalisaatiota on kokeiltu ja menty usein mukaan liian moneen suuntaan liian vähillä resursseilla. Strategisesti tärkeimmät kohtaamispisteet ja toimintamuodot ovat unohtuneet.

Palvelukokemuksen parantaminen onkin useiden perinteikkäiden brändien agendalla. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän verkkokauppaan, kotiinkuljetuksiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Suomessa tätä on tehnyt jo vuosia esimerkiksi Alepa. Tämä edellyttää paitsi hyvää laadunvalvontaa, myös henkilökunnan parempaa koulutusta. Heidät kun nähdään yhä useammin yritysten brändilähettiläinä.

Visuaalisuuden suuntaukset

Brändien tunniste-elementeissä kaikki muodot on jo käytetty. Tällä hetkellä yritykset pyrkivät liittämään yrityksen nimen ja ilmeen uusilla tavoilla ydinliiketoimintaan. IoT –palveluita tarjoava Dotdot-yritys on lanseerannut oman brändinsä visuaalista ilmettä yhdistämällä se yksinkertaisesti yrityksen tarjoamiin palveluihin. Yrityksen liikemerkki voidaan myös kirjoittaa tekstin sekaan erikoismerkeillä :||

https://www.speakdotdot.com/dotdot

Muuttuvat tekijät

Koska tulevaisuuden ennustaminen tuntuu tänä päivänä hyvin haasteelliselta, olisikin parempi puhua tulevaisuuksien ennakoimisesta. Monen perustellun kehityspolun voi murentaa esimerkiksi maailmanpoliitiikan muutokset, luonnonkatastrofit, uudet innovaatiota, tai vaikkapa Googlen ja Facebookin ympärillä pyörivät syytökset Brexitin ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä.

Kuluttajat reagoivat usein nopeasti ja yllätyksellisesti. Brändien on seurattava tilannetta tarkasti, sillä maapallon pyörittäjiksi niistä ei sentään vielä ole.

PS. Lue tästä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä brändäyksessä aikaisemmassa blogikirjoituksessani

Lähteitä:

Fastcodesign: The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3066981/the-radical-future-of-branding

Fastcodesign:The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3060658/the-future-of-branding-is-debranding

Future of Everything: What’s the Future of Branding
http://www.futureofeverything.io/2017/04/20/future-branding/

CMO by Adobe: 7 For 2017: Predictions About The Future Of Branding
http://www.cmo.com/opinion/articles/2017/1/4/predictions-on-the-future-of-branding-in-2017.html#gs.DA7uBA8

 

Enemmän on enemmän! – lisätty todellisuus mullistaa brändikokemuksen

Ympäristömme yhdistyy yhä saumattomammin keinotodellisuuteen. Lisätyn todellisuuden digitaalisista ominaisuuksista tulee osa ihmisten arkea luultavasti nopeammin kuin aavistammekaan. Brändien on siis syytä olla hereillä!

Lisätty todellisuus tuo älypuhelimiiin, tablettitietokoneisiin ja muihin laitteisiin havainnollisesti palveluita, tuotteita ja tapahtumia. Tällä kaikella kerrotaan brändien tarinaa. Tällöin hyödynnetään animaatioita, 3D-tekniikkaa, musiikkia ja ääntä, paikkatietoja tai vaikkapa verkkokauppasovelluksia.

Verrattuna keinotodellisuuteen lisätty todellisuus koetaan luontevampana, koska uusia digitaalisia ominaisuuksia tuodaan kätevästi tuttuun omaan kännykkään tai tablettiin.

Ilman hyötyjä ei ole käyttäjiä

Hyvin erilaiset yritykset kuten BBC, IKEA, L’Oreal ja National Geographic ovat oivaltaneet lisätyn todellisuuden hyödyt. L’Orealin applikaatiot havainnollistavat yksilöllisesti kuinka henkilölle sopii tietyn väriset meikit tai hiustyyli. Samalla käyttäjä voi tilata tuotteet verkkokaupasta.

Ikea hyödyntää samaa konseptia huonekalujen osalta. On helpompi tehdä ostopäätös kun huonekalut näkee havainnollisesti omassa kodissaan.

National Geographic tuo puolestaan dinosaurukset kauppakeskukseen. Asiakkaat voivat shoppailun lomassa katsella toisiaan taputtelemassa muinaisten hiriviöiden kuonoja.

Lisätty todellisuus sopiikin näiden kaikkien yrityksen toimintakonseptiin erinomaisesti, ja tukee siten niiden brändiä.

Kuluttajien perässä

Pelillisyys on tehnyt lisätystä todellisuudesta helposti omaksuttavan. Kun konsepti tuottaa lisäksi konkreettista hyötyä käyttäjälleen saa brändikokemus uusia ulottuvuuksia kuluttajan silmissä.

Brändien on myös oltava siellä missä ihmisetkin. Tällä hetkellä yrityksillä onkin vihoviimeiset mahdollisuudet saada uutuusarvoa olemalla omien alojensa ensimmäisiä hyödyntämässä lisättyä todellisuutta brändikokemuksen välittämisessä.

Uutta potkua perinteisille medioille

Lisätty todellisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi julistesuunnittelulle. Kun bussipysäkillä oleva painotuote herää eloon, koetaan se entistä vaikuttavampana ja tärkeämpänä alustana.

Lisätty todellisuus täytyykin saada kiireen vilkkaa graafisten suunnittelijoiden työkalupakkiin. Töitä suunnittelualalle on luvassa, sillä pelkästään USA:ssa on lisätyn todellisuuden ennustettu synnyttävän 120-150 miljoonan dollarin liiketoimintaa vuonna 2020.

Urheiluseuran brändäyksen kuusi keskeistä pointtia!

Lapset ja nuoret ovat aikamme brändiarvottajia. Heille PlayStation, Voice of Finland, urheiluseurat ja olutmerkit ovat samalla viivalla. Ja he valitsevat sen mikä kiinnostaa.

Tutkimusten mukaan urheiluseuralla on oltava vahva brändi, jotta se pystyy erottautumaan muusta viihdetarjonnasta, ja edelleen kehittymään taloudellisesti menestyväksi toimijaksi. Vahva brändi ei synny sattumalta ja ilman panostusta. Mutta pienellä harkinnalla ja vaivannäöllä saadaan ainakin perusasiat kuntoon.

1. Strategialla luodaan suunta, tavoitteet ja raamit

Jotta seuralle voidaan rakentaa brändi, on sen toiminnan oltava suunnitelmallista. Samalla on pidettävä mielessä resurssit ja sovittava pelisäännöistä. Kun toimintamalli on kaikille mukana oleville selkeä, voidaan siitä alkaa kertoa myös ulkopuolisille.

2. Iskevä nimi on puoli voittoa

Miksi nimet Tampereen Tappara, Lapuan Virkiä tai Sotkamon Jymy herättävät tunteita, olit sitten fani tai et? Miksi Espoon Blues, JyP Hockey Team tai FC Lahti nostattavat lähinnä hilpeyttä? Kuvittele tilannetta kun fanit huutavat joukkueensa nimeä. Kumpi kuulostaa paremmalta – sekä urheilijan että kannattaja korvissa – ”Tappara!” vai ”Äfsee Lahti!”? Mieti hetki, mitä nimet Limingan Niittomiehet, Ikaalisten Nouseva Voima tai Köyliön Lallit kertovat? Paikallisuus, tehokkuus ja rytmi kuuluvat seuran nimeen, aivan kuten urheiluunkin.

3. Tarina on tehty kerrottavaksi

Kun nimi on olemassa, löytyy aiheet tarinaan kuin itsestään. Tarvitsee vain valita parhaat palat. Vaikka seura olisikin nuori, löytyy tarinoita paikkakunnalta, ympäristöstä tai ihmisistä. Uskottava tarina tempaa mukaansa sekä harrastajan, toimihenkilöt että katsojan. Myös naapuriseurojen kilpakumppaneissa se herättää arvostusta. Sponsoritkin ovat mielellään mukana kiinnostavassa tarinassa. Ja kaikkihan sen tietävät: tarinan ei tarvitse olla totta, kunhan se kuulostaa hyvältä.

4. Värit erottavat massasta

Tunnusvärit antavat pohjaa seuran visuaaliselle identiteetille, ja visuaalisuuden merkitystä ei voida väheksyä. Värit kumpuavat sisällöstä, tekemisestä, paikallisuudesta, historiasta ja tarinoista. Maakuntien ja kuntien vaakunoiden värit siirtyvät usein myös seuroihin. Väreissä tärkeintä on yhdenmukaisuus. Yksi väri on ihannetilanne, kaksi hyvä, mutta useampi väri saa hajanaisen vaikutelman. Väreissä ei kannata juoste trendien perässä. Vahvat värit kestävät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka olisivat erikoisetkin.

5. Tunnus kiteyttää viestin

Tunnus, eli logo kiteyttää urheiluseuran identiteetin. Tunnuksen suunnittelu kannattaakin antaa asiantuntevan ammattilaisen tehtäväksi. Asioiden yksinkertaistaminen visuaalisesti kiinnostavalla tavalla ei nimittäin ole ihan maailman helpoin juttu. Suunnittelijan on kyettävä myös hahmottamaan miltä tunnus näyttää eri tilanteissa; verkkareissa, mainoksissa tai vaikkapa webbisivuilla. Tunnusta on myös huollettava, ja tarpeen tullen uudistettava, jos toimintaympäristö muuttuu.

6. Jalkauttaminen kohdataan ihmiset

Lopulta seura, tarina, värit ja tunnus on vietävä ihmisten ilmoille. Toiminta on tehtävä näkyväksi ja kiinnostavaksi. Vetovoimaisilla brändielementeillä ja selkeällä toimintamallilla tempaistaan mukaan harrastajia, osallistujia, osaajia ja yhteistyökumppaneita. Kun halutaan olla mukana hyvässä toiminnassa on kukkaron nyöritkin löysemmässä. Vastapainoksi saatu hyöty voi olla hyvää mieltä, näkyvyyttä, intohimoa, kivaa toimintaa kaveriporukassa tai jotain ihan muuta.

Design ja liikunta ne yhteen soppii!

Suomi on design-maa. Valitettavasti se ei näy tämän päivän urheiluseuroissa. Niiden design, brändäys ja markkinointi on kaukana substanssiosaamisen tasosta. Niin ei tarvitsisi eikä saisi olla.

Kun brändi on kunnossa on yhteistyökumppaneidenkin hankkiminen helpompaa. Ja kenestäpä ei olisi mukava vetää oman seuran verkkarit päälle, kun asu on tunnusta ja värejä myöten iskevä. Näin luodaan myös estävää liikuntakulttuuria ja kehitetään yhteisöllisyyttä.

 – – – – –  

Lähteet:

Suomela, Juha. 2014. Urheiluliiketoiminnan haasteet – Vahva brändi taloudellisen menestyksen edellytyksenä. Espoo: Laurea Ammattikorkeakoulu.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77185/Urheiluliiketoiminnan+haasteet+-+Vahva+brandi+taloudellisen+menestyksen+edellytyksena.pdf?sequence=1

Mäenpää, Pasi & Korkatti, Sirpa (toim.) 2012. Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Helsinki: SUL-Julkaisusarja 1/2012.
http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf

Oksanen, Risto. 2016. Urheiluseurojen brändiarvo ja sen merkitys kaupungille. Esitys Elinvoimainen urheilukaupunki -seminaarissa 2.11.2016.
https://www.kouvola.fi/material/attachments/5nm088taz/qnJtMimA9/Oksanen_Risto_Urheiluseurojen_brandiarvo.pdf

Laatu kiteytyy brändissä

Vastikään julkaistussa American Society of Qualityn laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaisen työn laatu jäi jälkeen kanainvälisistä kilpailijoistaan. Ikävintä asiassa on se, että tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin kolme vuotta sittenkin. Huolimatta siitä, että vienti ei vedä ja kilpailijat ottavat laatuasiat vakavasti, asiaan ei ole kiinnitetty meillä huomiota.

Meille kaikille on tärkeää asioinnin sujuvuus, palvelupolun miellyttävyys ja tuotteen  käytettävyys. Tästä huolimatta brändin ja laadun sidosta ei ole Suomessa ymmärretty. Brändikokemus kertoo kuitenkin erittäin osuvasti yrityksen, palvelun tai tuotteen laadusta.

Laatu säästää aikaa

Meillä brändivetoisuus koetaan lähes humpuukina tai ainakin epäluotettavana tapana toimia. Suomalaiseen rehellisyyteen sopii paremmin että myynnin veturina on itse tuote tai palvelu. Ongelma on kuitenkin siinä, että kilpailijoiden tuotteet tai palvelut eivät ole sen huonompia tai parempia, mutta näyttävät ja tuntuvat kiinnostavimmilta tai ovat helpommin hahmotettavissa. Tällä on nykyaikana suuri merkitys, kun aikaa on vähän ja päätökset tehdään nopeasi suuresta määrästä vaihtoehtoja.

Toiminnallisuus on laatua

Brändi välittää informaatiota siitä mitä hyötyä asiakas tuotteesta tai palvelusta saa. Hyvin pragmaattinen osa brändiä on se, että sen avulla helpotetaan asioimista tai tuotteen käyttöä. Jos asia koetaan toimivan, ja se vielä näyttää toimivalta, syntyy väistämättä vaikutelma laadusta.

Laatu erottaa muista

Hyvä brändi erottaa tuotteen kilpailijoista. Jos yritys on ylpeä osaamisestaan ja palveluistaan sen tulee myös näkyä. Epävarmuus tulee läpi nopeasti. Brändin avulla tuote osoittaa olevansa jotakin erikoista ja parempaa – siis laadukasta.

Tarinat vakuuttavat

Kiinnostava bränditarina puhuttelee asiakasta ja liittää hänet osaksi kokonaisuutta. Minitavoite on tyytyväinen asiakas, parhaassa tapauksessa asiakas liittyy tuotteen tai palvelun fan clubiin. Tämä luo jatkuvuudentunnetta ja asiakasuskollisuutta. Tuttu ja turvallinen, vieläpä hyväksi koettu, valitaan yhä uudelleen. Ja koetaan laadukkaaksi.

Sisäinen brändi sykkii kaikille

Kaiken läpäisevä ja läpinäkyvä brändi on osa sisäisiä toimintoja ja prosesseja.
Kun brändi on omaksuttu sekä yrityksen johdossa että henkilöstön keskuudessa, lisää se motivaatiota ja parantaa työilmapiiriä. Näillä seikoilla on suora vaikutus tuottavuuteen ja ennen kaikkea laatuun.

Brändi taseeseen!

Brändin arvo on usein moninkertainen siihen mitä yritys sen olettaa olevan. Yleensä heikkokin brändi on kehittämisen arvoinen. Jotta brändi hyödyttäisi liiketoimintaa tehokkaasti on sitä arvioitava ja kehitettävä. Niin tekevät kaikki laadukkaat yritykset.

Moni laatuongelma olisikin selätetty jos useammalla yrityksellä olisi strategiaan perustuva kristallinkirkas ja omaperäinen brändi, joka olisi myös toteutettu ammattimaisesti ja jota arvioitaisiin säännöllisesti.

– – – –

Lähteet:

The ASQ Global State of Quality. 2016. ASQ: Milwaukee, USA.
https://asq.org/global-state-of-quality/

Metalliverstaat, siivousfirmat ja kivijalkaputiikit liikkeellä – tutkimuksen mukaan pk-yritysten panostaminen brändäykseen kannattaa

Nyt kun talous viimeinkin antaa kasvun merkkejä moni yritys heräilee trimmaamaan näivettynyttä brändiään. Syytä onkin. Kohta nimittäin katsotaan kuka pärjää, ja kuka jää telineisiin.

– – – – – – – –

Yleisen näkemyksen mukaan brändi on tärkeä vain suurille yrityksille ja kansainvälisille tuotteille ja palveluille. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös pk-yritykset hyötyvät vahvasta brändistä. Ja erityisesti pk-yritykset!

Toimialasta riippumatta

Moni on varmaan kuullut sanottavan että ”brändillä ole väliä meidän toimialalla, meillä on ihan eri asiat jotka vaikuttavat kauppojen syntyyn”. Varmasti eroja alojen välillä onkin. Kuitenkin brändissä – olipa sitten kyse tuotelupauksen toteutumisesta, visuaalisesta ilmeestä tai vaikkapa palvelukokemuksesta – on kyse asioista jotka liittyvät inhimillisen vuorovaikutukseen. Niitä ei pääse pakoon, paitsi jos toisella puolen on robotti. Niin tosin kohta toki voi ollakin, mutta ehkäpä roboteistakin tehdään herkkiä aistimaan inhimillisiä ominaisuuksia.

Erottuminen on uskottavuutta

Markkinat ovat nykyään konkreettisesti kansainväliset. Erottuminen on siis entistäkin tärkeämpää. Yrityksen on oltava aktiivisia siellä missä asiakkaatkin ovat. Se ei vaadi välttämättä valtavia mediainvestointeja, mutta kylläkin kohtuullista panostusta hyvään suunnitteluun.

Koska viestintä muuttuu yhä pragmaattisemmaksi, täytyy viestien olla selkeitä, tehokkaita ja tukea johdonmukaisesti tavoitteita. Hyötyjä kannattaa tuoda esille laadukkaalla sisällöllä, esimerkiksi videoilla, valokuvilla ja infografiikalla. Sekä hyvällä tarinalla. Tarinat muistetaan ja niihin palataan.

Brändi-investoinnit tuottaviksi

Brändäykseen kohdennetut pelimerkit on luonnollisesti tultava moninkertaisina takaisin. Tähän on yhä paremmat mahdollisuudet, sillä työmarkkinoilla on brändäyksen ammattilaisia valmiina tarjoamaan asiantuntijapalveluita kohtuulliseen hintaan.

Lisäksi käytettävissä on käytännössä ilmaisia kanavia jakaa propagandaa osaamisestaan. Sisällön laatu on toki se mihin kannattaa satsata. Mutta kun investointien tehokkuuden mittaamiseenkin on entistä luotettavampia ja monipuolisempia työkaluja, ei poteroihin kannata enää jäädä. Menestyminen on nyt viitsimisestä kiinni.

Tehoa ja viihtyvyyttä

Työntekijät jota työskentelevät vahvan identiteetin ja brändin omaavassa yrityksessä ovat keskivertoa motivoituneempia ja sitoutuneempia. Tämä puolestaan vaikuttaa tuottavuuteen, työssä viihtymiseen sekä työturvallisuuteen. Kilpailuetuja kaikki toimialasta riippumatta.

Elinehto globaaleilla markkinoilla

Vahva brändi kasvattaa myös yrityksen arvoa. Tämä näkyy etenkin silloin, kun isommat alkavat ostaa pienempiä pois markkinoilta. Arvostetun brändin palveluista ja tuotteista maksetaan myös kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Brändäys on lisäksi tehokas suojatoimi markkinatilanteen muutoksia ja taantumaa vastaan – yritys jolla on vahva brändi selviytyy vaikeista ajoista huomattavasti paremmin kuin muut.

Yksilölliset yritykset tarvitsevat yksilöllistä brändäyspalvelua ja –osaamista. Rauta on sopivan kuumaa juuri nyt ja sitä kannattaa takoa myös kesähelteillä.

– – – – –

Lähteet:

Hirvonen, Saku. 2015. Brand Orientation in SMEs: Studies on the Performance Effects (Brändiorientaatio PK-yrityksissä: Tutkimustuloksia vaikutuksista suorituskykyyn). Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.

 

Lapset liikkumaan brändäämällä!

Lapset ja nuoret kokevat maailman vahvasti brändien kautta. Tätä kannattaisi hyödyntää myös liikuntaharrastusten edistämisessä.

Urheilubisnes kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. Media mahdollistaa entistä helpommin eri lajien ja suosikkiseurojen fanittamisen. Samaan aikaan mediassa uutisoidaan lasten ja nuorten liikunnan vähentymisestä, liiasta tietokonepelaamisesta ja yleiskunnon rapautumisesta.

Tässä yhtälössä kaikki ei täsmää.

Muuttuva liikunta

Parkour, säbä, skeittaus, footbag ja frisbeegolf kiinnostavat tämän päivän lapsia ja nuoria. Lisäksi kori- ja lentopallo ovat nousseet maajoukkueiden menestyksen myötä kaikkien suomalaisten tietoisuuteen.

Tätä ei ole kuitenkaan osattu hyödyntää lajiliitoissa. Vaikka taso on todistetusti korkeimpien tasojen sarjaotteluissa kova ei niissä käy niin paljon katsojia kuin on odotettu.

Lajibrändit hakoteillä

Olin seuraamassa lentopallomaajoukkueen maailmanliiga ottelua Portugalia vastaan Vaasassa kesällä 2015. Tunnelma oli fantastinen, kiitos paikalla olleiden satojen lentopalloturnaukseen osallistuneiden lasten ja nuorten. Myös peli itsessään oli huippulentopalloa parhaimmillaan. Kaiken lisäksi Suomi voitti 3–0!

Ottelun jälkeen nuoret fanit pääsivät tapaamaan idoleitaan kentällä. Mutta maajoukkueen fanituotteita en nähnyt missään! Aika moni pieni pelaaja olisi ollut ikionnellinen jos olisi saanut idolinsa nimmarin pelipaitaan tai lippikseen.

Lajista innostumisen rinnastamisen tuotteisiin voi tuntua pinnalliselta. Meitä on kuitenkin moneksi, ja muistot ja kokemukset kaipaavat tuekseen usein konkreettisia asioita. Esimerkiksi Urpo Sivula pelipaidan nimmarilla.

Urheiluseurojen brändit kuntoon!

Lapset ja nuoret ovat aikamme brändiarvottajia. Heille PlayStation, Voice of Finland, Barcelona ja Coca-Cola ovat samalla viivalla. Ja lapset valitsevat sen mikä puhuttelee heitä eniten.

Urheiluseuroissa on mukana tuhansia vapaaehtoisia vanhempia, jotka ovat jonkin erikoisalan, esimerkiksi vaikkapa markkinoinnin, myynnin tai median osaajia. Heidän asiantuntemustaan pitäisi pystyä hyödyntämään myös seuran toiminnassa. Heidän motiivinsakin on yleensä parempi kuin raha – oman lapsen hyvinvointi.

Ja jos osaamista ei ole omassa seurassa niin heitä löytyy markkinoilta. Tietysti se myös maksaa. Mutta maksajan pitäisikin olla joku muu kuin urheiluseura – me kaikki. Sen voisi hoitaa vaikkapa kouluttamalla tai tekemällä investoinnit seuran brändäykseen verovähennyskelpoisiksi. Tutkitusti lasten ja nuorten liikuntaan sijoitettu jokainen euro tulee yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin.

Lisäksi mitä enemmän lapset harrastavat nuorena, sitä terveempiä he ovat aikuisina.

Fanittamisesta harrastamiseen

Lajiliitoissa ja seuroissa keskitytään usein joko kilpaurheiluun tai kuntourheiluun. Hauskanpitäjät eli höntsääjät olisi huomioitava paremmin. Heitä kun kiinnostaa esimerkiksi jalkapallo diggailumieleessä. Heistä on mukava mennä pari kertaa viikossa leikkimään kavereiden kanssa Messiä tai Ronaldoa nurtsille muutamaksi tunniksi.

Samalla höntsääjät ovat myös pois harhateiltä ja saavat annoksen liikuntaa, muodossa tai toisessa. Mutta he ovat myös rikastuttamassa omaa liikuntakulttuuriamme. Usein heöntsääjät myös käyvät katsomassa otteluita ja ostavat oheistuotteita.

Design ja liikunta ne yhteen soppii!

Suomea sanotaan usein design-maaksi. Valitettavasti se ei näy urheilussa. Lajiliittojen ja seurojen brändäys ja viestintä on kaukana substanssiosaamisen tasosta. Niin ei tarvitsisi eikä saisi olla.

Kun brändi on kunnossa on yhteistyökumppaneidenkin hankkiminen helpompaa. Ja kenestäpä ei olisi mukava vetää oman seuran verkkarit päälle kun asu on tunnusta ja värejä myöten iskevä.