Palvelumuotoilu kirkastaa kiertotalouden

Uusien tutkimusten mukaan kiertotalous on yksi nopeimmin kasvavia aloja. Sen kautta avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uusien ajatusmallien hyväksymistä ja prosessien ymmärtämistä. Muotoilulla on tässä tärkeä rooli.

– – – –

Kiertotalous kierrättää ja tuottaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan resurssit huomioivaa talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkakäyttö.

Hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat perinteiset pullojen, paperin ja kartongin kierrätys, mutta myös muovimateriaalien kierrättäminen sekä polttoaineiden ja lannoitteiden tuottaminen biojätteestä.

Työpaikkoja ja säästöjä

Uusimpien tutkimusten mukaan kiertotalous kasvattaa taloutta jopa 3 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 5000 kpl muun muassa kaupan, palveluiden ja tuotannon aloille.

Vähenevät kasvihuonepäästöt näkyvät pienemmissä terveydenhoitokuluissa ja ympäristöhuollon kustannuksissa. Säästöjä syntyy luonnollisesti myös raaka-aineiden vähemmän kulutuksen kautta.

Arvomaailman muutokset

Kynnyskysymys kiertotalouden kokonaisvaltaisessa käyttöönotossa on uusien ajatusmallien ja kulutustapojen sisäistäminen. Arvomaailmamme kaipaa ravistelua. Jokaiselta edellytetään paitsi viitseliäisyyttä, niin myös uusien asioiden opettelua. Sen ei  tarvitse kuitenkaan välttämättä olla ikävää, vaan siitä voidaan tehdä mielekästä ja palkitsevaa esimerkiksi verotuksen avulla. Oikeiden toimintamallien palkitseminen rahallisesti autaa kummasti niiden sisäistämistä.

Kierrätysprosessit selkeiksi

Kiertotaloudessa palvelumuotoilun tulisi kattaa koko prosessi digitaalisista palveluista, henkilökohtaiseen asiointiin, astioihin sekä opasteisiin ja koulutusmateriaaliin. Myös jokaisen kierrättämiseen osallistuvan on paikannettava oma roolinsa ja omasta toiminnasta aiheutuvat konkreettiset hyödyt ketjussa. Esimerkiksi pelillisyyden hyödyntämisellä on tässä suuria mahdollisuuksia. Lopputuloksena kuluttajien innostaminen, motivoiminen ja sitouttaminen kierrättämiseen on helpompaa.

Kierrätysbrändit kiinnostaviksi

Vahvojen brändien vetovoima pätee myös kiertotaloudessa. Yritysten on huolehdittava tuotteiden ja palveluiden brändistä myös siksi, että niiden ydintoiminta koetaan taloudellisesti uskottavaksi. Talouden sankaritarinoita taritaan siis myös kiertotaloudessa. Ja sankaritarinoiden suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoita; designereita, art directoreita, käsikirjoittajia, ohjaajia, jne.

Tutkimus tukemaan muotoilua

Koska kiertotalouteen liittyy yhä monimutkaisempia tekijöitä, on muotoilun tueksi otettava myös monitieteinen muotoilun tutkimus. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa muun muassa käyttäjäkokemuksista, kulutustottumuksista ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tutkimus sekä datan kerääminen ja analysointi tulisi olla säännöllistä toimintaa.

Osaaminen ymmärrettäväksi

Muotoilijoiden olisi myös itse huomattava tämän hetkinen tilanne ja tarjottava palveluitaan kiertotalouden yrityksille. Yhdistämällä eri alojen asiantuntijat saadaan suomalainen kiertotalous kasvuradalle.

Lähteet:

Seppälä, J. et al. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinne- tut vaikutukset vuoteen 2030. Helsinki: Valtioneuvosto.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

SITRAn verkkosivut, http://www.sitra.fi

Teknologiateollisuuden verkkosivut, http://www.teknologiateollisuus.fi

 

 

Mainokset

Tuottavuutta leikin ja digitaalisuuden avulla

Useat asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet keinot miten hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa. Onkin esitetty, että työhyvinvointia kehittämällä tuottavuutta voitaisiin parantaa nopeimmin ja tehokkaimmin. Tässä olisi digitalisaatiollakin paljon annettavaa.

– – – – – – – – – –

Työhyvinvointi kannattaa

Vuosittain 20 000 suomalaista poistuu työelmästä työpahoinvoinnin takia. Se maksaa yhteiskunnalle 25 miljardia euroa vuodessa. Siihen ei kovin moni poliitikko ole kiinnittänyt huomiota.

Ihminen on sitä tehokkaampi mitä paremmin hän työssään viihtyy. Luonnollisesti myös oman osaamisen hyödyntäminen ja motivaatio vaikuttavat tehokkuuteen. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti myös esimerkiksi työmäärä, työpaikan ihmissuhteet sekä kuinka turvalliseksi ja vakaaksi työpaikka koetaan.

Teknologia edellä vaikka väkisin

Työn tuottavuudesta puhuttaessa digitalisaatio liitetään pelkästään prosesseihin ja teknisiin ominaisuuksiin. Jopa luovien alojen asiantuntijoita – esimerkiksi Art Directoreita – ohjataan lisäkoulutukseen oppimaan ohjelmistojen saloja, sen sijaan että heidän luovaa ajatteluaan ja innovatiivisuuttaan kehitettäisiin.

Lisäksi keskusteluissa käytetään termejä kuten terveyshyödyt, kustannussäästöt, ajan säästöt ja tuottavuus, tehokkuus, mitattavuus. Ja kyse on kuitenkin ihmisistä, ei roboteista.

Mittaava ja huolehtiva robotti

Miksei siis käyttöliittymä voisi olla innostava tai jopa terapeuttinen? Miksei työvälineisiin voisi asentaa sensoreita jota mittaavat työntekijän ruumiin ja mielen toimintoja? Näin voitaisiin helposti ennalta ehkäistä työperäisiä oireita.

Älykkäitä digitaalisia työvälineitä voisi hyödyntää ohjaamaan työntekijä vaikkapa pitämään liikuntapaussi kun tunteja työn äärellä on kertynyt maksimi määrä. Tai komentamaan työntekijä lomalle jos henkinen hyvinvointi sitä edellyttää. Kaikki tuottavuuden nimissä.

Liikkuminen kannattaa aina

Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan työssä, vähentää mielenterveysongelmia, ja ennaltaehkäisee työperäisiä sairauksia. Älykkäillä laitteilla voitaisiinkin saada työntekijä liikkumaan tarpeeksi työn lomassa ja vapaa-ajalla. Kaupunkisuunnittelussa tätä on jo kokeiltu.

Leikiten tuottavaksi

Ennustan että tulevaisuudessa näemme työpaikoilla robotteja joiden kanssa työntekijät voivat pelata ja jopa leikkiä – leikkiminen nimittäin vaikuttaa positiivisesti työviihtyvyteen ja mielenterveyteen. Ja edelleen tuottavuuteen.

Miksei siis työ voisi sujua kuin leikki?