Kategoriat
arvot palvelumuotoilu tulevaisuus vastuullisuus ympäristö

Kun äiti-Gaia Pihtiputaan mummon syrjäytti – käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta ympäristökeskeiseen

Jo vuosikymmenten ajan kulutus on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Tänäkin vuonna ihmiskunta tarvitsisi 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Velkaa tuleville sukupolville on tullut ajan saatossa enemmän kuin Kreikalla aikoinaan.

Ilman johdonmukaista politiikkaa suuntaan ei ole odotettavissa muutosta. Politiikka tarvitsee kuitenkin tuekseen toimintamallit ja osaamista. Tässä työssä muotoilijoilla on tärkeä rooli.

Vastuullisen suunnittelun mallit

Muotoilualalla viimeisen parin vuoden ajan esille ovat nousseet termit vastuullinen suunnittelu (sustainable design) ja ympäristökeskeinen suunnittelu (environment-centered design). Vastuullinen suunnittelu tarkoittaa lyhyesti sanottuna sosiaalisten olosuhteiden, talouden ja ympäristön huomioimista pitkällä aikavälillä. Nämä seikat ovat tekemisen keskiössä suunnitteluprosessien kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on puhtaamman ja tasa-arvoisen elämän mahdollistaminen tulevaisuudessa.

Ympäristökeskeinen suunnittelu on uudempi malli, ja hakee vielä muotoaan. Siinä on paljon samoja elementtejä, kuin vastuullisessa suunnittelussakin, mutta fokus on paikallisempi ja yksityiskohtaisempi. Ympäristökeskeinen suunnittelu voidaan myös nähdä osana vastuullisen suunnittelun kenttää.

Palvelumuotoilun paradigman kriisi

Erityisesti palvelumuotoilussa on puhuttu pitkään ihmiskeskeisestä suunnittelusta (human centered design). Ajatuksena on ollut se, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Keskiössä on siten ollut palvelukokemuksen (engl. service experience) käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tällöin huomio on suuntautunut kontaktipisteisiin, joilla on moninaisia ominaisuuksia.

Ihmiskeskeinen suunnittelu on ollut perusteltu ja suosittu konsepti, ja sitä on pidetty myös vastuullisena. On kuitenkin esitetty aiheellinen kysymys:

”Mihin johtaa sellainen ajattelumalli, joka keskittyy vain ihmisiin unohtaen muun ympäristön?”

Toki ihmiskeskeisessä suunnittelussa ympäristökin on huomioitu, mutta prosessin ytimeen se ei ole kuulunut. Vastuu ja asian huomioiminen on jäänyt yksittäisen suunnittelijan harkinnan varaan.

Dasguptan raportti osoittaa talouden ja ympäristön vuorovaikutuksen.

Dasguptan raportti: hintalappu luonnolle!

Helmikuussa 2021 julkaistiin Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasguptan raportti luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle. Raportti yhdistää ensimmäistä kertaa perustellusti luonnon ja talouden sekä tuo esiin niiden vuorovaikutussuhteet.

Dasguptan raportin mukaan ”Luonto on omaisuuserä tai pääoma samaan tapaan kuin esimerkiksi tiet, rakennukset ja tehtaat tai ihmisten terveys ja tieto-taito. Luonnolle pitäisikin laittaa hintalappu.”

Raportissa tehdään selväksi, että ihmisen tulevaisuus riippuu luonnosta, tärkeimmästä pääomastamme.

Ratkaisumallit käyttöön 

Koska ihmisille tarkoitetut palvelut ja hyödykkeet ovat valtaosaltaan ympäristölle edelleen haitaksi, on siis päästävä käsiksi niiden muotoiluun ja suunnitteluun. Valinnat on tehtävä kuluttajalle helpoiksi.

Ratkaisuksi on esitetty ympäristökeskeistä suunnittelua. Siinä päämääränä on tehdä palveluista ja tuotteista sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisia, huomioiden erityisesti ympäristö.

Tehtävä ei tietenkään ole helppo. Suunnittelun prosesseissa onkin hyödynnettävä uusinta teknologiaa sekä tieteenalojen välistä osaamista. On nimittäin hyvin todennäköistä, että käytännön suunnittelutyössä joudutaan yhä useammin tekemään syvällisiä pohdintoja materiaalien, tuotantotapojen tai vaikkapa paikallisen työvoiman hyödyntämisen alueilla.

Aikaa ei ole hukattavaksi

Jotta elinkeinoelämä voi hyödyntää vastuullisen suunnittelun ja ympäristökeskeisen suunnittelun malleja tehokkaasti, tarvitaan alalle koulutusta ja tutkimusta. Taustalle on myös saatava poliittista ja taloudellista tukea.

Asian tekee haasteelliseksi se, että ympäristöön vaikuttavat aikavälit ovat pidemmät kuin kvartaalit tai vaalikaudet. Aikaa on tosin tuhlattu jo kylliksi. Siksi muotoilualan omaehtoinen toiminta on ainoa mahdollisuus saada asioita nopealla aikataululla eteenpäin.

Lähteitä:
Sternin raportti internetissä: https://webarchive.nationalarchives.gov.uk/20100407172811/http://www.hm-treasury.gov.uk/stern_review_report.htm

Dasgupta report:
https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella.

Kategoriat
arvot brändi kriisi markkinointi

Kriisi ravistelee arvoja ja käytäntöjä – ja luo brändeille uusia mahdollisuuksia

Kriisin aikana yhteiskunta hakee uusia suuntia. Myös markkinat muuttuvat. Yritykset taistelevat pysyäkseen pystyssä ja säilyttääkseen työpaikat. Hyvät neuvot ovat kalliita. Paitsi ei ehkä sittenkään.

Kaiken harmin lisäksi kriisi synnyttää myös uusia ideoita, ajatusmalleja ja tarpeita. Esimerkiksi etätyön lisäännyttyä pizzakuskit ja takeaway-ravintolat menestyvät. Videoneuvottelujen yleistyessä panostetaan digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin. Ja wc-paperithan ovatkin jo tuttuja kaikille.

Pahinta mitä yritys voi tehdä on lamaantua ja lopettaa markkinointi. Mutta jos heitetään pyyhe kehään häivytään kuvasta kokonaan. Lisäksi taantuman jälkeen saman aseman hakeminen on tutkitusti kallista ja kestää kauan. Se taas ei ole kovinkaan vastuullista toimintaa.

Siispä ainakin seuraavat asiat kannattaa muistaa:

1. Panosta markkinoitiin

Tutkimukset osoittavat myös, että taantuman aikana parhaiten pärjäävät yritykset, jotka ovat reagoineet tilanteeseen ja panostaneet markkinointiin. Markkinointitoimenpiteet vahvistavat brändiä ja nopeuttavat yrityksen toipumista kriisien jälkeenkin.

blogi_korona_graafi

2. Hae uusi asema markkinoilla

Epätavalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden puhutella ihmisille kannustavalla ja positiivisella tavalla. Se ei ehkä heti tuota taloudellista hyötyä, mutta uudenlaiset emotionaaliset viestit jäävät mieleen ja luovat positiivista yrityskuvaa.

3. Keskity siihen mistä on eniten hyötyä

Rajallisten resurssit kannattaa ohjata kannattavimman ydintoiminnan esille tuomiseen. Siihen, mikä kannattelee yritystä, ja mistä on eniten hyötyä myös asiakkaille. Stressaavan tilanteen keskellä asiakkaat arvostavat asioiden selkiyttämistä ja hyvää tilannetajua.

4. Paikanna uusia asiakkaita

Kriisin aikana ihmiset pohtivat arvojaan ja tarpeitaan uudestaan. Tämä luo mahdollisuuksia uusien asiakkaiden saamiseen. Siksi ajan merkkejä kannattaa seurata tarkasti ja reagoida rohkeasti.

Synkillä asioilla on aina valoisa puolensa ja jokainen kriisi hellittää aina lopulta.