Metalliverstaat, siivousfirmat ja kivijalkaputiikit liikkeellä – tutkimuksen mukaan pk-yritysten panostaminen brändäykseen kannattaa

Nyt kun talous viimeinkin antaa kasvun merkkejä moni yritys heräilee trimmaamaan näivettynyttä brändiään. Syytä onkin. Kohta nimittäin katsotaan kuka pärjää, ja kuka jää telineisiin.

– – – – – – – –

Yleisen näkemyksen mukaan brändi on tärkeä vain suurille yrityksille ja kansainvälisille tuotteille ja palveluille. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös pk-yritykset hyötyvät vahvasta brändistä. Ja erityisesti pk-yritykset!

Toimialasta riippumatta

Moni on varmaan kuullut sanottavan että ”brändillä ole väliä meidän toimialalla, meillä on ihan eri asiat jotka vaikuttavat kauppojen syntyyn”. Varmasti eroja alojen välillä onkin. Kuitenkin brändissä – olipa sitten kyse tuotelupauksen toteutumisesta, visuaalisesta ilmeestä tai vaikkapa palvelukokemuksesta – on kyse asioista jotka liittyvät inhimillisen vuorovaikutukseen. Niitä ei pääse pakoon, paitsi jos toisella puolen on robotti. Niin tosin kohta toki voi ollakin, mutta ehkäpä roboteistakin tehdään herkkiä aistimaan inhimillisiä ominaisuuksia.

Erottuminen on uskottavuutta

Markkinat ovat nykyään konkreettisesti kansainväliset. Erottuminen on siis entistäkin tärkeämpää. Yrityksen on oltava aktiivisia siellä missä asiakkaatkin ovat. Se ei vaadi välttämättä valtavia mediainvestointeja, mutta kylläkin kohtuullista panostusta hyvään suunnitteluun.

Koska viestintä muuttuu yhä pragmaattisemmaksi, täytyy viestien olla selkeitä, tehokkaita ja tukea johdonmukaisesti tavoitteita. Hyötyjä kannattaa tuoda esille laadukkaalla sisällöllä, esimerkiksi videoilla, valokuvilla ja infografiikalla. Sekä hyvällä tarinalla. Tarinat muistetaan ja niihin palataan.

Brändi-investoinnit tuottaviksi

Brändäykseen kohdennetut pelimerkit on luonnollisesti tultava moninkertaisina takaisin. Tähän on yhä paremmat mahdollisuudet, sillä työmarkkinoilla on brändäyksen ammattilaisia valmiina tarjoamaan asiantuntijapalveluita kohtuulliseen hintaan.

Lisäksi käytettävissä on käytännössä ilmaisia kanavia jakaa propagandaa osaamisestaan. Sisällön laatu on toki se mihin kannattaa satsata. Mutta kun investointien tehokkuuden mittaamiseenkin on entistä luotettavampia ja monipuolisempia työkaluja, ei poteroihin kannata enää jäädä. Menestyminen on nyt viitsimisestä kiinni.

Tehoa ja viihtyvyyttä

Työntekijät jota työskentelevät vahvan identiteetin ja brändin omaavassa yrityksessä ovat keskivertoa motivoituneempia ja sitoutuneempia. Tämä puolestaan vaikuttaa tuottavuuteen, työssä viihtymiseen sekä työturvallisuuteen. Kilpailuetuja kaikki toimialasta riippumatta.

Elinehto globaaleilla markkinoilla

Vahva brändi kasvattaa myös yrityksen arvoa. Tämä näkyy etenkin silloin, kun isommat alkavat ostaa pienempiä pois markkinoilta. Arvostetun brändin palveluista ja tuotteista maksetaan myös kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Brändäys on lisäksi tehokas suojatoimi markkinatilanteen muutoksia ja taantumaa vastaan – yritys jolla on vahva brändi selviytyy vaikeista ajoista huomattavasti paremmin kuin muut.

Yksilölliset yritykset tarvitsevat yksilöllistä brändäyspalvelua ja –osaamista. Rauta on sopivan kuumaa juuri nyt ja sitä kannattaa takoa myös kesähelteillä.

– – – – –

Lähteet:

Hirvonen, Saku. 2015. Brand Orientation in SMEs: Studies on the Performance Effects (Brändiorientaatio PK-yrityksissä: Tutkimustuloksia vaikutuksista suorituskykyyn). Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.

 

Julkaissut Heikki Nuutinen

Art Director, tutkija, yrittäjä, TaM

7 vastausta artikkeliin “Metalliverstaat, siivousfirmat ja kivijalkaputiikit liikkeellä – tutkimuksen mukaan pk-yritysten panostaminen brändäykseen kannattaa

  1. Brändäys on käsittääkseni jokin osa markkinoinnista, jonka taasen näen pienyrityksen jokapäiväisenä leipätyönä eli myyntinä. En oikein hahmota ajatusta brändin luomisesta ikäänkuin erillisenä osana pienyrityksen arkea, jonkinlaisena mittatilaustyönä. Enkä ymmärrä miksi ylipäätään pitäisi suunnitellusti ja laskelmoidusti yrittää luoda jokin tarina kuten tämän ajan henki vähän tuntuu olevan. Tarina kyllä tulee jos on tullakseen. Osalla yrityksiä sellainen tosin on takataskussa jo perustamisvaiheessa. Se voi olla esimerkiksi yrittäjä itse – elävä tarina.

    Jos pienyrittäjä seisoo yrityksensä takana, on kaikki mitä hän tekee ja sanoo, eräänlaista yrityksen brändäystä. Jos pienyrittäjällä on henkilöstöä, sama pätee tietysti myös heihin heidän edustaessaan työnantajaansa, ja vähän muulloinkin.Mutta jos yrittäjä ei olekaan toimissaan katu-uskottava, ei kottikärrylliselläkään riihikuivaa saa rakennettua yritykselle pitkäkestoista, vahvaa brändiä.

    Eli kaikki kaikessa on yrittäjä itse kun vahvaa yrityskuvaa pienyritykselle rakennetaan. Hyviä esimerkkejä päinvastaisesta löytyy kasapäin vaikkapa musiikkibisneksestä. Kun bränditaikurit etsivät seuraavat suojatit, edellisistä jää jäljelle vain rahalla rakennettu ontto nakki ilman kuoria.

    1. Kiitos kommentista Timo.  Brändi ja brändääminen ovat hankalia termejä, myönnetään. Jokainen ymmärtää ne hiukan eri tavalla, riippuen taustasta ja kokemuksista. Itse ajattelen että brändäyksellä tehdään yritys, tuote tai palvelu helpommin ymmärrettäväksi, ja sen toiminta ja arvot ilmi. Miksi pimittää osaamista ja tarjottavien palveluiden hyötyjä, jos tarkoitus on työllistyä ja työllistää? Brändin on myös perustuttava totuudelle ja oltava mahdollisimman läpinäkyvä ja kaiken kattava. Epäaitoudella ja totuudella on lyhyet jäljet. Yrittäjä itse kertomassa palveluista on usein paras vaihtoehto, jos hän itse kokee sen sopivaksi. Onttoja nakkeja ei kannata rakentaa isolla tai pienellä rahalla. Sen sijaan brändin kehittämisessä kannattaa hyödyntää asiantuntijoita, jotka ymmärtävät yrityksen toimminnan, tavotteet, arvot, kohderyhmän ja resurssit kokonaisvaltaisesti. Tutkimusosaaminen on tällöin entistäkin tärkeämpää.

  2. Lyhyt oppimäärä kuinka tuhota ja kuinka ylläpitää hyvä tarina: Finlayson vs. Marimekko.

    Finlaysonin perustajaa James Finlaysonia pidetään Suomen teollisuuden isänä. Hän myös teki
    Tampereesta edelläkävijän monessa suhteessa. Vaan mitä teki mahtavalle tarinalle vuonna 2014 tuotemerkin ja muuta roinaa ostaneet velikullat – hautasivat sen. Nämä mainonnan asiantuntijat luovat nyt uutta tarinaa ponnekkaasti joka kantaa ehkä muutaman vuoden, ehkä kymmenen. Sitten on taas uuden tarinan aika kun ontto nakki on kaluttu tyhjiin.

    Enkä malta olla mainitsematta, että vuoden 1990-luvun alussa ostetut Suomessa tehdyt Finlaysonin käsipyyhkeet ovat sadan pesun jäljiltäkin paremman tuntuisia kuin uudet ” muualla Euroopassa” teetetyt pyyhkeet yhden pesun jälkeen.

    Aikoinaan Finlayson työllisti Suomessa 3 300 ihmistä. Nykyinen väki Suomessa taitaa mahtua helsinkiläiseen yksiöön. Finlaysonin suomenkielisten kotisivujen ainoa helposti löytyvä viittaus historiaan löytyy heti logon alta ”est. 1820”. Mahtavaa tarinan kerrontaa. Lyhyesti ja ytimekkäästi.

    Entä Marimekko. Marimekko pitää sitkeästi kiinni tarinastaan, ja he pitävät myös huolen siitä, että ihmiset tarinan muistavat. Armi Ratia on esillä tämän tästä milloin missäkin yhteydessä. Marimekko myös näkee tärkeänä osana toimintaansa, luultavasti isona osana koko tarinaansa, Suomen kangaspainonsa, jossa painetaan yhä noin miljoona metriä painokangasta vuodessa. He haluavat pitää suunnittelijat lähellä tuotantoa kuten voisin kuvitella Armi Ratiankin edellyttäneen. Marimekko ymmärtää hienon suomalaisen tarinan merkityksen ja vaalii sitä ponnekkaasti. Marimekon kotisivuilta löytyy heti historia, paljon historiaa – paljon mahtavaa tarinaa hienoine kuvituksine. Marimekko hakee tarinansa sieltä mistä kuuluukin: juuristaan.

    Toiset osaa tarinan kerronnan, toiset ei. Ja mainittakoon kuten tapoihin kuuluu: en omista Marimekon osakkeita (vielä vähemmän Finlaysonin).

  3. Ja heti perään myönnän avoimesti virheeni. Finlaysonin sivuilla on hienosti esillä Finlaysonin historia. Itse asiassa pirun hienosti. En vain jostain syystä sitä äsken sieltä löytänyt. Ihmettelinkin sitä kovasti. Siksi normaalia voimakkaampi teksti. Pahoittelut!

    Eli summasummarun. Molemmat firmat hoitavat brändäyksen hienosti ja meikäläisen maalikkon on parempi olla puuttumatta brändäyksen saloihin.

    Ainoa harmi on tuo Finlaysonin toimintojen kutistuminen Suomen tasolla noin pieneksi kuin se nyt on. Toivottavasti keksivät viisasten kiven jolla Suomessakin kasvavat työnantajana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: