Lakia ja järjestystä vaikka muotoilun avulla

Yritin taannoin perehtyä lakitekstiin, joka käsitteli ulkomailta ostetun auton rekisteröimistä Suomeen. Putosin kärryiltä jo kolmannessa lauseessa. Pitkien ja polveilevien virkkeiden keskellä yksinkertainen visualisointi olisi auttanut ymmärtämään paitsi koko prosessin, myös mitä eri vaiheessa tapahtuu.

Nykyihminen on tottunut asioiden visualisointiin ja siihen että, palveluiden on oltava nopeasti ymmärrettävissä. Muotoilun tarpeeseen on havahduttu myös lakitoimistoissa. On syntynyt termi ”legal design”.

Legal design tarkoittaa yksinkertaisesti juridisten palveluiden ja prosessien ymmärrettäväksi tekemistä muotoilun avulla. Se voi tarkoittaa tekstisisältöjen selkeyttämistä tai typografista muotoilua, mutta yhä useammin myös esitysgrafiikkaa, kuvituksia tai vaikkapa videofilmien tuottamista. Pikkuhiljaa myös keinotodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntämistä.

Tavoitteena on edesauttaa hyvän palvelukokemuksen ja asiakassuhteen syntymistä ja ylläpitämistä. Parasta on tietysti se, että samalla voidaan tehostaa toimintoja sekä säästää aikaa ja rahaa.

 

Aivan kuten muussakin palvelumuotoilussa, myös legal designissa on huomioitava muotoilun toimivuus eri medioissa ja ympäristöissä. Samalla on huomioitava eri ikäryhmien vaatimukset, kulttuurierot ja erityisryhmät.

Jotta legal design olisi laadukasta ja täyttäisi sille asetetut odotukset, edellyttää se ammattimaista design osaamista sekä muotoilijan  valmiuksia perehtyä juridiikkaan. Testaamisen ja tutkimuksen roolia ei voi myöskään väheksyä. Suunnitteluprosessi onkin usein monialainen tai poikkitieteellinen prosessi. Siihen voi osallistua suunnittelijoiden ja juristien lisäksi humanisteja, psykologeja ja vaikkapa koodaajia.

Kun legal design on hyvin suunniteltu, on myös lakipalveluiden arviointi, mittaaminen ja koko palvelukonseptin kehittäminen helpompaa.

Legal design lisää parhaimmillaan kuluttajien luottamusta lainsäädäntöä kohtaan. Lakitoimistoille hyvä muotoilu tarjoaa mainion paikan profiloitua asiakasystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana toimijana. Sitä samaahan designin avulla tehdään muillakin toimialoilla.

Advertisement

Palvelumuotoilu kirkastaa kiertotalouden

Uusien tutkimusten mukaan kiertotalous on yksi nopeimmin kasvavia aloja. Sen kautta avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uusien ajatusmallien hyväksymistä ja prosessien ymmärtämistä. Muotoilulla on tässä tärkeä rooli.

– – – –

Kiertotalous kierrättää ja tuottaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan resurssit huomioivaa talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkakäyttö.

Hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat perinteiset pullojen, paperin ja kartongin kierrätys, mutta myös muovimateriaalien kierrättäminen sekä polttoaineiden ja lannoitteiden tuottaminen biojätteestä.

Työpaikkoja ja säästöjä

Uusimpien tutkimusten mukaan kiertotalous kasvattaa taloutta jopa 3 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 5000 kpl muun muassa kaupan, palveluiden ja tuotannon aloille.

Vähenevät kasvihuonepäästöt näkyvät pienemmissä terveydenhoitokuluissa ja ympäristöhuollon kustannuksissa. Säästöjä syntyy luonnollisesti myös raaka-aineiden vähemmän kulutuksen kautta.

Arvomaailman muutokset

Kynnyskysymys kiertotalouden kokonaisvaltaisessa käyttöönotossa on uusien ajatusmallien ja kulutustapojen sisäistäminen. Arvomaailmamme kaipaa ravistelua. Jokaiselta edellytetään paitsi viitseliäisyyttä, niin myös uusien asioiden opettelua. Sen ei  tarvitse kuitenkaan välttämättä olla ikävää, vaan siitä voidaan tehdä mielekästä ja palkitsevaa esimerkiksi verotuksen avulla. Oikeiden toimintamallien palkitseminen rahallisesti autaa kummasti niiden sisäistämistä.

Kierrätysprosessit selkeiksi

Kiertotaloudessa palvelumuotoilun tulisi kattaa koko prosessi digitaalisista palveluista, henkilökohtaiseen asiointiin, astioihin sekä opasteisiin ja koulutusmateriaaliin. Myös jokaisen kierrättämiseen osallistuvan on paikannettava oma roolinsa ja omasta toiminnasta aiheutuvat konkreettiset hyödyt ketjussa. Esimerkiksi pelillisyyden hyödyntämisellä on tässä suuria mahdollisuuksia. Lopputuloksena kuluttajien innostaminen, motivoiminen ja sitouttaminen kierrättämiseen on helpompaa.

Kierrätysbrändit kiinnostaviksi

Vahvojen brändien vetovoima pätee myös kiertotaloudessa. Yritysten on huolehdittava tuotteiden ja palveluiden brändistä myös siksi, että niiden ydintoiminta koetaan taloudellisesti uskottavaksi. Talouden sankaritarinoita taritaan siis myös kiertotaloudessa. Ja sankaritarinoiden suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoita; designereita, art directoreita, käsikirjoittajia, ohjaajia, jne.

Tutkimus tukemaan muotoilua

Koska kiertotalouteen liittyy yhä monimutkaisempia tekijöitä, on muotoilun tueksi otettava myös monitieteinen muotoilun tutkimus. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa muun muassa käyttäjäkokemuksista, kulutustottumuksista ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tutkimus sekä datan kerääminen ja analysointi tulisi olla säännöllistä toimintaa.

Osaaminen ymmärrettäväksi

Muotoilijoiden olisi myös itse huomattava tämän hetkinen tilanne ja tarjottava palveluitaan kiertotalouden yrityksille. Yhdistämällä eri alojen asiantuntijat saadaan suomalainen kiertotalous kasvuradalle.

Lähteet:

Seppälä, J. et al. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinne- tut vaikutukset vuoteen 2030. Helsinki: Valtioneuvosto.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

SITRAn verkkosivut, http://www.sitra.fi

Teknologiateollisuuden verkkosivut, http://www.teknologiateollisuus.fi

 

 

Design – aivan liian tärkeä asia jätettäväksi pelkästään designereille!

Visuaalinen viestinnän suunnittelu kuuluu lähtemättömästi designin kenttään. Visuaaliselle suunnittelulle on käynyt aivan kuten valokuvaukselle, se on demokratisoitunut. Jo vuosikausia lähes kuka tahansa on voinut hankkia Excel-, InDesign-, Photoshop- tai PowerPoint -ohjelman ja ryhtyä tekemään visuaalisia esityksiä. Monet hallitsevat myös video-editointiohjelmia. Jotkut jopa oppivat samalla suunnittelemaan, eli tuottamaan viestintäkokonaisuuksia, jotka ovat paitsi harkittuja ja merkityksiä sisältäviä, niin myös toimintoja helpottavia. 

Kuitenkin samalla kun ’rahvas’ on oppinut tuottamaa visuaalista suunnittelua, on suunnittelun laatu romahtanut määrän kasvaessa. Aivan kuten valokuvauksenkin. Toisaalta ihmiset saavat suunnittelusta mielihyvää ja viestit menevät kaikesta päätellen usein perille. Eikö se olekin viestinnän tarkoitus? Onkin toinen asia, jos amatöörisuunnittelija alkaa suunnittelemaan viestintää, jonka täytyy palvella yrityksen tai tuotteen brändiä ja edesauttaa liiketaloudellista tuottoa. Siitä ei hyvä seuraa, kuten ei hyvä seuraa amatöörilääkärien tai
-palomiestenkään jäljiltä. Niistä seuraa vain ruumiita ja savuavia raunioita.

Tämän päivän viestintään vaikuttavat globalisaatio, monikulttuurisuus ja visuaalisuuden kasvava merkitys. Viestien on tavoitettava kohde yhä sankemman viidakon keskeltä. Haasteet – tai sanotaan suoraan ongelmat – ovat yhä suuremmat. Tarvitaan uusia taitoja ja osaamista viestien perille menon mahdollistamiseksi. Taata sitä ei voi kukaan. Tarvitaan sosiologeja, kulttuurintutkijoita, tuottajia, virtuaaliarkkitehteja, koodaajia ja muita asiantuntijoita. Useiden asiantuntija-alojen design-ongelmia voitaisiinkin ratkaista, jos asiantuntijoilla itsellään olisi jonkin verran design-osaamista.

Design-osaamisesta hyötyisivät siis muutkin kuin designerit. Tämä puolestaan voisi edesauttaa uuden kansalaistaidon – designtaidon – syntymistä, mikä lisäisi yleistä ymmärrystä designista. Näin osattaisiin myös useammin kääntyä design-ammattilaisten puoleen kun tehtävät edellyttävät sen alan asiantuntijuutta.