Tulevaisuuden brändit tehdään tutkimuksen voimin

Mitkä brändit pärjäävät tulevaisuudessa? Mitä se edellyttää yrityksiltä? Miten valmistautua tulevaan? Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan nykyään yhä useammin tulevaisuudentutkimuksen nopeasti kehittyneillä menetelmillä.

Kulunut sanonta ”ennustaminen ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa” ei pidä paikkaansa. Se on nimittäin mahdotonta. Sen sijaan tulevaisuudentutkimuksen avulla saadaan selville hyödyllistä tietoa, josta muodostuu merkittävää kilpailuetua brändiä rakennettaessa.

Tutkimusta, ei ennustamista

Tulevaisuudentutkimus on monitieteistä tutkimusta, jossa yhdistellään eri tieteenalojen löydöksiä ja tutkimustuloksia.

Tulevaisuudentutkimuksen avulla arvioidaan kuinka mahdollisia, todennäköisiä tai toivottavia erilaiset kehityspolut ovat. Tällöin kaikkien kehityspolkuja koskevien valintojen on oltava perusteltavissa.

Lähtökohtina tulevaisuudentutkimuksessa ovat olettamukset, että
1) tulevaisuus ei ole ennustettavissa,
2) tulevaisuus ei ole ennalta määrätty,
ja että
3) tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa teoilla ja valinnoilla.

Myös brändien tulevaisuudentutkimuksen avulla voidaan tuottaa todennäköisiä kehityspolkuja. Samalla suljetaan pois epätodennäköisiä tai ei-toivottavia vaihtoehtoja, ja luodaan mahdollisuudet ohjata kehitystä haluttuun suuntaan.

Tulevaisuuden kuluttaja on aktiivinen toimija

Kuluttajia tutkitaan enemmän kuin koskaan. Samalla se on entistä vaikeampaa, sillä kuluttajat ovat ryhminä yhä pirstaloituneempia ja ennalta-arvaamattomampia. Tämän päivän kuluttajat osallistuvat palveluiden ja tuotteiden konseptointiin ja suunnitteluun, sekä edelleen brändien kehittämiseen.

Kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia ympäristöstään. Kierrätettävyys, turhan tavaran välttäminen ja tuotteiden alkuperä ovat entistä tärkeämpiä ominaisuuksia valintoja tehtäessä. Yhä useampi haluaa panostaa laatuun, ja arvostaa tuotteen kestävyyttä. Downshiftaaminen voi tuntua muotioikulta, mutta siinä voi piillä enemmän kuin heikko signaali.

Elämyksellisyys ja moniaistisuus ovat ominaisuuksia joiden merkitys lisääntyy. Brändien ominaisuuksiin kuuluvat totuttujen värien lisäksi myös äänet, hajut ja tuntoaistilliset ominaisuudet. Tulevaisuuden brändit ovatkin entistä tiiviimmin kiinni kuluttajien arjessa.

Teknologia uudistaa brändiympäristöt

Teknologian kehitystä ei ole kovin vaikea ennakoida, mutta sen hyödyntämistä on.

Virtuaaliympäristöjen ja lisätyn todellisuuden lopullista läpimurrosta on jo merkkejä. Pokemon Go saa piankin seuraajia. Jokaisen yrityksen kannattaisikin arvioida miten se pystyy kattamaan brändilupauksensa virtuaalimaailmassa.

Digitalisaation yksi skenaario on, että kaupungistuminen vähenee, ja ihmiset muuttavat yhä enemmän maalle. Maalla on edullisempaa, turvallisempaa ja elämä on ekologisempaa. Lisäksi kaikki palvelut on saatavissa – virtuaaliympäristöissä.

Ympäristömme tuottaa yhä enemmän informaatiota. Kiinnostavaa ja uskottavaa tieto on tosin entistä hankalammin saavutettavissa. Uutispalveluita, kuten esimerkiksi YLE, voidaan kuitenkin jo nyt personoida. Sama ominaisuus tulee myös brändeihin.

Yllättäviä  bisnesmahdollisuuksia

Yllätyksellisyys on osa tulevaisuuden brändäystä. Esimerkiksi Posti halusi tulla lähemmäs kuluttajia tarjoamalla nurmikonleikkuupalveluja. OP-ryhmä on alkanut markkinoida sähköautojen vuokrausta. Mitä seuraavaksi? Finnair perustaa hoivakodin ja Terrafame luomukauppaketjun?

Teknologian kehittyminen luo uusia bisnesmahdollisuuksia. Voisiko taloyhtiöistä tulla digiyhtiöitä? Mitäpä jos Herrala-talot tarjoaisi talopaketeissaan virtuaaliympäristön olohuoneisiin?

Monitahoiset menetelmät

Tulevaisuudentutkimus kattaa useita mielenkiintoisia menetelmiä. Suurelle yleisölle tutuimpia ovat skenaariot. Skenaariot perustuvat todennäköisten ja perusteltavissa olevien kehityspolkujen muodostamiseen. Skenaariopolkuja voidaan hyödyntää myös toiseen suuntaan, jolloin puhutaan back castingista.

Delfoi-menetelmä on kaksi- tai useampivaiheinen asiantuntijatyöskentelyprosessi. Delfoin työskentely tapahtuu yleensä verkkoympäristössä. Delfoin ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat arvioivat ilmiötä vastaamalla heille esitettyihin kysymyksiin. Toisella kierroksella asiantuntijat kommentoivat ja arvioivat toistensa vastauksia. Arvioinnit tehdään anonyymisti, jolloin jokainen voi esittää näkemyksiään irrallisena työpaikastaan tai asemastaan.

Bränditutkimuksessa hyödynnetään lisäksi muun muassa osallistavaa suunnittelua (co-design), pehmeää systeemimenetelmää ja erilaisia digitaalisia menetelmiä.

Monet tulevaisuudet

Olipa kyseessä sitten pieni tai suuri yritys, tai vaikkapa valtio, niin yksi asia on kuitenkin varma: Ei ole varauduttava vain yhteen vaan useampaan tulevaisuuteen. Ja ilman tutkimusta se ei onnistu.

Mainokset

Kova tahto vie miehen vaikka avaruuteen

Kolmannen polven amerikansuomalainen Timothy L. Kopra on viettänyt avaruudessa 244 vuorokautta. Seuraavaa lentoa odotellessa hän pohdiskeli mihin suuntaan avaruusmatkailu on menossa.

Houstonissa Texasissa puhelimeen vastaa karhea ääni. Timothy Kopra, tuttavallisesti Tim, on syysflunssan kourissa mutta iloinen kuullessaan että puhelu tulee Suomesta. – Olen aina innoissani saadessani puhua suomalaisten kanssa.

Tie astronautiksi

Tim kiinnostui astronautin urasta opiskellessaan sotilasakatemiassa West Pointissa.

– Eräälle luennolle vierailemaan tulleen astronautin esitys teki minuun vaikutuksen. Hän sai minut ymmärtämään, että kovalla työllä ja määrätietoisuudella minäkin voisin päästä avaruuslentäjäksi. Asiat eivät toki menneet aivan niin kuin olin suunnitellut, mutta koska olin opiskellut matematiikka ja luonnontieteitä, oli minulla hyvä pohja jatkaa kohti tavoitettani.

Vaikka isä työskenteli yliopistoprofessorina, ei sillä ollut vaikutusta Timin uravalintaan.

– Emme juurikaan puhuneet kotona mikä minusta tulee isona. Olin aika määrätietoinen ja tein päätökset itsenäisesti. Valmistuttuani West Pointista lentäjäksi opiskelin insinööriksi ja edelleen koelentäjäksi.

Tim osallistui Persianlahden sotaan ja toimi helikopterilentueen päällikkönä Saksassa. Avaruuslentäjän ura edelleen mielessään Tim valmistui Georgian teknologiainstituutista pääaineena avaruustekniikka. Sen jälkeen hän toimi laivaston ilmavoimien koelentäjänä. Vuonna 1998 Tim valittiin NASAn avaruustekniseen testikeskukseen koelentäjäksi, ja viimein heinäkuussa 2000 NASAn astronauttien koulutusohjelmaan.

kopra_miehisto_nasa

Kuvassa Expedition 46/47 miehistö ylhäältä: Juri Malenchenko, Tim Kopra ja Tim Peake. Kuva: NASA Johnson.

Avaruuslentäjänä

Tim Kopra on tehnyt kaksi avaruuslentoa. Vuoden 2009 kansainväliselle avaruusasemalle tehty lento (ISS Expediton 20) kesti 60 päivää, ja lentoon osallistui lentäjiä kuudesta eri maasta. Seuraava lento (Expedition 46/47) käynnistyi joulukuussa 2015 ja päättyi kesäkuussa 2016 kestäen peräti 186 päivää. Lennon aikana Kopra teki myös avaruuskävelyn.

– Avaruusasemalta maata katsellessa ymmärtää kuinka yksinäinen maapallo on. Muut planeetat tähdistä puhumattakaan ovat valtavan kaukana meistä. Lisäksi maapallo näyttää tavattoman kauniilta ja hauraalta.

Työ avaruusasemalla on tarkkaan suunniteltua ja lennot ovat täynnä tieteellisiä kokeita. Joskus kokeen kohteena ovat lentäjät itse. – Keräsimme koko ajan tietoa miten ihminen reagoi avaruuden olosuhteisiin. Mutta myös avaruusasemalla tarvitaan palautumiseen vapaa-aikaa. Itse käytin sen yleensä valokuvaten maapalloa tai olemalla yhteydessä perheeseeni maahan.

Avaruudessa täytyy myös harrastaa liikuntaa. – Koska työskentely avaruusasemalla tapahtuu painottomassa tilassa, on luuston haurastuminen ja lihasten surkastuminen iso ongelma. Sen takia päiväohjelma käsittää vähintään kahden tunnin vaativat fyysiset harjoitukset.

kopra_avaruuspuku_nasa

 Tim Kopra. Kuva: NASA Johnson.

 

Tulevaisuuden avaruuslennot

Tim pitää avaruudentutkimuksen tulevaisuudennäkymiä mielenkiintoisena.

– Jupiterin kuusta on löydetty vettä, uusia avaruusmatkoja suunnitellaan ja tekniikka kehittyy kovaa vauhtia. Olen varma että lähi vuosikymmeninä ihminen matkustaa jollekin lähiplaneetalle, luultavasti Marsiin. Toivottavasti olen sitä vielä näkemässä.

Myös avaruusmatkailun yleistymistä Tim pitää mahdollisena. – Olisi todella hienoa jos mahdollisimman moni ihminen pääsisi kokemaan avaruusmatkailun. Se on jotain ainutlaatuista. Ongelmana on kuitenkin haasteellinen teknologia. On aivan eri asia lentää maasta ulkoavaruuteen kuin New Yorkista Helsinkiin. Lisäksi vain harvoilla mailla on varaa investoida miljardeja dollareita laitteisiin ja koulutukseen.

Valkjärveltä Montanan kautta Texasiin

Tim Kopran isoisä Antti Mikonpoika syntyi vuonna 1890 Valkjärven Laavolassa. Vuonna 1914 Antti lähti Amerikkaan jossa oli töissä muun muassa kirvesmiehenä Ohiossa ja lehtimiehenä Virginiassa Montanassa.

Vuosisadan alkuvuosina Amerikassa oli siirtolaisia ympäri maailmaa. Siihen aikaan oli tapana, että eri kansallisuudet asuivat omissa oloissaan. Näin oli Montanassakin. – Koska isäni perhe asui keskellä suomalaista yhteisöä, ei hän puhunut englantia ennen kuin meni kouluun seitsemänvuotiaana.

Tim vietii lapsuutensa ja nuoruutensa Texasissa. – Austin oli hieno paikka kasvaa ja käydä koulua. Opettajani olivat innostavia ja rohkaisivat opiskelemaan, tutkimaan ja kokeilemaan mahdollisuuksia. Austin oli nuorekas ja turvallinen kaupunki täynnä virikkeitä. Kaupunki on myös tunnettu musiikkikulttuuristaan. Austinin kautta ovat ponnistaneet maailmalle aikoinaan muun muassa Glenn Miller, Elvis Presley, Hank Williams ja B.B. King.

– Vapaa-aikana vietimme perheen ja ystävieni kanssa paljon aikaa myös Austinin läheisellä järvialueella. Ehkäpä kiinnostus luontoon on osa suomalaisuuttani.

kopra_space_finland

Suomen etelärannikko ja Suomenlahti kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta. Kuva: NASA Johnson.

 

Unelmia ja ylpeyttä

Varsinkin lapset ja nuoret ovat kysyneet Timiltä usein miten astronautiksi päästään.

– Tärkeintä on pitää kiinni unelmistaan, olivatpa nämä mitä tahansa, ja tehdä niiden eteen kovasti töitä. Astronautiksi haluavan on opiskeltava matematiikkaa, kieliä, ohjelmointia ja luonnontieteitä. Avaruuden tutkimus on lisäksi nykyään kansainvälistä työtä, joten kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on välttämätöntä.

Artikkeli on kirjoitettu Karjalan Kunnaat -lehteen tehdyn puhelinhaastattelun pohjalta. Karjalan Kunnaita julkaisee Karjalan Liitto ry, ja seuraava numero ilmestyy 16.11.2016.

Lisätty todellisuus on todellista

Pokemon Go oli ensimmäinen lisätyn todellisuuden palvelu, joka löi itsensä läpi kuluttajien keskuudessa. Se on kuitenkin vasta alkusoittoa. Nyt kehitellään uusia arkielämää helpottavia palveluita.

– – – – – – – – – – –

Pokemonin jälkeisessä huumassa etsitään uusia mahdollisuuksia hyödyntää lisättyä todellisuutta l. laajennettua todellisuutta (augmented reality), ja kehittää uutta liiketoimintaa. Näin syntyisi sekä vauhtia taloudelle että uusia työpaikkoja.

Lisätty kauppa kannattaa

Kaupassa lisätyn todellisuuden tuoma lisäarvo on ilmeisin. Esimerkiksi Ikealla on jo käytössä älypuhelimeen ladattava sovellus, jonka avulla pystyy katsomaan miltä sohva näyttää kodissasi. Jokainen voi miettiä tätä katsellessa onko sovelluksesta aidosti hyötyä, vai onko se enemmänkin brändimainontaa.

https://www.youtube.com/watch?v=vDNzTasuYEw

Lähitulevaisuuden hedelmäosastolla voit luultavasti nähdä tuotteiden alkuperämaan katsomalla tuotetta esimerkiksi kännykkään asennetun sovelluksen avulla. Joidenkin tuotteiden kohdalla saat selville niiden sisältämät kemialliset aineet.

Olisi myös hyvä jos ostoskärryt kertoisivat grafiikkana onko matkaan lähdössä liikaa epäterveellisiä ruokatarpeita. Oikeastaan onkin ihme etteivät nämä ominaisuudet ole jo käytössä.

Tulevaisuuden lisätty todellisuus voikin näyttää tältä:

https://www.youtube.com/watch?v=YJg02ivYzSs

Oppiminen kasvaa

Lisätty todellisuus tuo mahdollisuuksia opetukseen tukien vuoden 2016 koulu-uudistuksessa painotettua elämyksellistä ja laaja-alaista oppimista. Havainnollistavalla ja kiinnostavalla oppimateriaalilla on tutkitusti motivoiva vaikutus oppimiseen. Esimerkiksi yhteyttämisprosessi on varmasti helpompi sisäistää kolmiulotteisen animaation avulla, puhumattakaan avaruuden mittasuhteiden hahmottamisesta.

Alla on esimerkki yhdestä tavasta ratkaista asia luonnontieteitä opiskeltaessa.

https://www.youtube.com/watch?v=cjvRMjZl0TI

Enemmän brändikokemusta

Brändin rakentamisessa lisätyn todellisuuden hyödyntäminen on ollut kovin haparoivaa. Mahdollisuuksia toki olisi, esimerkiksi kerrottaessa palveluiden ja tuotteiden taustoista ja ominaisuuksista. Kuluttajaa palkitseva hyötytietoa lisäisi brändiuskollisuutta. Aika moni on myös kiinnostunut brändistä joka osoittaa olevansa kehityksen kärjessä.

Bränditarina saisi puolestaan aivan uutta ulottuvuutta, kun mukana olisi kokonaisuutta elävöittäviä animaatioita, kolmiulotteisia visualisointeja tai vaikkapa äänimaailmaa. Samoin vuosikertomusten vaikuttavuus nousisi, jos tuloksia ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan esitettäisiin monipuolisemmin.

Jokamiehenoikeudet käyttöön

Yhä harvempi viitsii lähteä syksyisin metsään poimimaan marjoja tai sieniä. Lisätyn todellisuuden avulla avulla saisimme kuitenkin tietoa mistä kerättävää todennäköisimmin löytyisi ja miten sinne kannattaisi mennä. Samalla ihmiset innostuisivat liikkumaan enemmän luonnossa ja ymmärrys luonnosta kasvaisi. Tällä olisi vaikutuksia myös kansanterveyteen.

Tekniset haasteet

Lisätyn todellisuuden sovelluksia on totuttu käyttämään etupäässä älypuhelimilla ja tableteilla  Ne eivät ole kuitenkaan kovin käteviä, ja ihmiset kyllästyvät olemaan kädet varattuina. Virtuaalilaseja on ollut markkinoilla, mutta ne on koettu epämukaviksi ja raskaiksi. Jos lasit saadaan kevyemmiksi ja ne tulevat osaksi muotia, saattaa vuosi 2017 hyvinkin olla virtuaalilasien vuosi.

https://www.youtube.com/watch?v=z6NR5wnyMlg

Tutkimusten mukaan ihmiset arvostavat lisätyn todellisuuden tuomaa tietoisuutta ja konkreettista hyötyä ympäristöstä, sekä edelleen tarjottavista palveluista ja tuotteista. Jos käyttökokemus on tarpeeksi vakuuttava, on kuluttaja valmis laittamaan ylleen kokemusta edellyttävät laitteet, vaikka nämä olisivatkin hiukan epämukavia.

Suomi kehityksen kärkeen?

Hienot digitaaliset laitteet ja mahdollisuudet evät luonnollisesti riitä. Tarvitaankin osaavia  ammattilaisia hyvin erilaisilta aloilta tuottamaan sisältöjä lisätyn todellisuuden palveluihin.

On arvioitu, että vuonna 2017 maailmassa asennetaan 2,5 miljardia lisätyn todellisuuden mobiilisovellusta vuodessa. Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet nousta eturivin maaksi digitaalisten palveluiden tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Tähän tarvitaan kuitenkin investointeja sekä koulutukseen että markkinointiin.

Laatu kiteytyy brändissä

Vastikään julkaistussa American Society of Qualityn laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa suomalaisen työn laatu jäi jälkeen kanainvälisistä kilpailijoistaan. Ikävintä asiassa on se, että tulokset ovat hyvin samankaltaiset kuin kolme vuotta sittenkin. Huolimatta siitä, että vienti ei vedä ja kilpailijat ottavat laatuasiat vakavasti, asiaan ei ole kiinnitetty meillä huomiota.

Meille kaikille on tärkeää asioinnin sujuvuus, palvelupolun miellyttävyys ja tuotteen  käytettävyys. Tästä huolimatta brändin ja laadun sidosta ei ole Suomessa ymmärretty. Brändikokemus kertoo kuitenkin erittäin osuvasti yrityksen, palvelun tai tuotteen laadusta.

Laatu säästää aikaa

Meillä brändivetoisuus koetaan lähes humpuukina tai ainakin epäluotettavana tapana toimia. Suomalaiseen rehellisyyteen sopii paremmin että myynnin veturina on itse tuote tai palvelu. Ongelma on kuitenkin siinä, että kilpailijoiden tuotteet tai palvelut eivät ole sen huonompia tai parempia, mutta näyttävät ja tuntuvat kiinnostavimmilta tai ovat helpommin hahmotettavissa. Tällä on nykyaikana suuri merkitys, kun aikaa on vähän ja päätökset tehdään nopeasi suuresta määrästä vaihtoehtoja.

Toiminnallisuus on laatua

Brändi välittää informaatiota siitä mitä hyötyä asiakas tuotteesta tai palvelusta saa. Hyvin pragmaattinen osa brändiä on se, että sen avulla helpotetaan asioimista tai tuotteen käyttöä. Jos asia koetaan toimivan, ja se vielä näyttää toimivalta, syntyy väistämättä vaikutelma laadusta.

Laatu erottaa muista

Hyvä brändi erottaa tuotteen kilpailijoista. Jos yritys on ylpeä osaamisestaan ja palveluistaan sen tulee myös näkyä. Epävarmuus tulee läpi nopeasti. Brändin avulla tuote osoittaa olevansa jotakin erikoista ja parempaa – siis laadukasta.

Tarinat vakuuttavat

Kiinnostava bränditarina puhuttelee asiakasta ja liittää hänet osaksi kokonaisuutta. Minitavoite on tyytyväinen asiakas, parhaassa tapauksessa asiakas liittyy tuotteen tai palvelun fan clubiin. Tämä luo jatkuvuudentunnetta ja asiakasuskollisuutta. Tuttu ja turvallinen, vieläpä hyväksi koettu, valitaan yhä uudelleen. Ja koetaan laadukkaaksi.

Sisäinen brändi sykkii kaikille

Kaiken läpäisevä ja läpinäkyvä brändi on osa sisäisiä toimintoja ja prosesseja.
Kun brändi on omaksuttu sekä yrityksen johdossa että henkilöstön keskuudessa, lisää se motivaatiota ja parantaa työilmapiiriä. Näillä seikoilla on suora vaikutus tuottavuuteen ja ennen kaikkea laatuun.

Brändi taseeseen!

Brändin arvo on usein moninkertainen siihen mitä yritys sen olettaa olevan. Yleensä heikkokin brändi on kehittämisen arvoinen. Jotta brändi hyödyttäisi liiketoimintaa tehokkaasti on sitä arvioitava ja kehitettävä. Niin tekevät kaikki laadukkaat yritykset.

Moni laatuongelma olisikin selätetty jos useammalla yrityksellä olisi strategiaan perustuva kristallinkirkas ja omaperäinen brändi, joka olisi myös toteutettu ammattimaisesti ja jota arvioitaisiin säännöllisesti.

– – – –

Lähteet:

The ASQ Global State of Quality. 2016. ASQ: Milwaukee, USA.
https://asq.org/global-state-of-quality/

Metalliverstaat, siivousfirmat ja kivijalkaputiikit liikkeellä – tutkimuksen mukaan pk-yritysten panostaminen brändäykseen kannattaa

Nyt kun talous viimeinkin antaa kasvun merkkejä moni yritys heräilee trimmaamaan näivettynyttä brändiään. Syytä onkin. Kohta nimittäin katsotaan kuka pärjää, ja kuka jää telineisiin.

– – – – – – – –

Yleisen näkemyksen mukaan brändi on tärkeä vain suurille yrityksille ja kansainvälisille tuotteille ja palveluille. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös pk-yritykset hyötyvät vahvasta brändistä. Ja erityisesti pk-yritykset!

Toimialasta riippumatta

Moni on varmaan kuullut sanottavan että ”brändillä ole väliä meidän toimialalla, meillä on ihan eri asiat jotka vaikuttavat kauppojen syntyyn”. Varmasti eroja alojen välillä onkin. Kuitenkin brändissä – olipa sitten kyse tuotelupauksen toteutumisesta, visuaalisesta ilmeestä tai vaikkapa palvelukokemuksesta – on kyse asioista jotka liittyvät inhimillisen vuorovaikutukseen. Niitä ei pääse pakoon, paitsi jos toisella puolen on robotti. Niin tosin kohta toki voi ollakin, mutta ehkäpä roboteistakin tehdään herkkiä aistimaan inhimillisiä ominaisuuksia.

Erottuminen on uskottavuutta

Markkinat ovat nykyään konkreettisesti kansainväliset. Erottuminen on siis entistäkin tärkeämpää. Yrityksen on oltava aktiivisia siellä missä asiakkaatkin ovat. Se ei vaadi välttämättä valtavia mediainvestointeja, mutta kylläkin kohtuullista panostusta hyvään suunnitteluun.

Koska viestintä muuttuu yhä pragmaattisemmaksi, täytyy viestien olla selkeitä, tehokkaita ja tukea johdonmukaisesti tavoitteita. Hyötyjä kannattaa tuoda esille laadukkaalla sisällöllä, esimerkiksi videoilla, valokuvilla ja infografiikalla. Sekä hyvällä tarinalla. Tarinat muistetaan ja niihin palataan.

Brändi-investoinnit tuottaviksi

Brändäykseen kohdennetut pelimerkit on luonnollisesti tultava moninkertaisina takaisin. Tähän on yhä paremmat mahdollisuudet, sillä työmarkkinoilla on brändäyksen ammattilaisia valmiina tarjoamaan asiantuntijapalveluita kohtuulliseen hintaan.

Lisäksi käytettävissä on käytännössä ilmaisia kanavia jakaa propagandaa osaamisestaan. Sisällön laatu on toki se mihin kannattaa satsata. Mutta kun investointien tehokkuuden mittaamiseenkin on entistä luotettavampia ja monipuolisempia työkaluja, ei poteroihin kannata enää jäädä. Menestyminen on nyt viitsimisestä kiinni.

Tehoa ja viihtyvyyttä

Työntekijät jota työskentelevät vahvan identiteetin ja brändin omaavassa yrityksessä ovat keskivertoa motivoituneempia ja sitoutuneempia. Tämä puolestaan vaikuttaa tuottavuuteen, työssä viihtymiseen sekä työturvallisuuteen. Kilpailuetuja kaikki toimialasta riippumatta.

Elinehto globaaleilla markkinoilla

Vahva brändi kasvattaa myös yrityksen arvoa. Tämä näkyy etenkin silloin, kun isommat alkavat ostaa pienempiä pois markkinoilta. Arvostetun brändin palveluista ja tuotteista maksetaan myös kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Brändäys on lisäksi tehokas suojatoimi markkinatilanteen muutoksia ja taantumaa vastaan – yritys jolla on vahva brändi selviytyy vaikeista ajoista huomattavasti paremmin kuin muut.

Yksilölliset yritykset tarvitsevat yksilöllistä brändäyspalvelua ja –osaamista. Rauta on sopivan kuumaa juuri nyt ja sitä kannattaa takoa myös kesähelteillä.

– – – – –

Lähteet:

Hirvonen, Saku. 2015. Brand Orientation in SMEs: Studies on the Performance Effects (Brändiorientaatio PK-yrityksissä: Tutkimustuloksia vaikutuksista suorituskykyyn). Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.

 

Palvelumuotoilu kirkastaa kiertotalouden

Uusien tutkimusten mukaan kiertotalous on yksi nopeimmin kasvavia aloja. Sen kautta avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uusien ajatusmallien hyväksymistä ja prosessien ymmärtämistä. Muotoilulla on tässä tärkeä rooli.

– – – –

Kiertotalous kierrättää ja tuottaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan resurssit huomioivaa talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkakäyttö.

Hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat perinteiset pullojen, paperin ja kartongin kierrätys, mutta myös muovimateriaalien kierrättäminen sekä polttoaineiden ja lannoitteiden tuottaminen biojätteestä.

Työpaikkoja ja säästöjä

Uusimpien tutkimusten mukaan kiertotalous kasvattaa taloutta jopa 3 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 5000 kpl muun muassa kaupan, palveluiden ja tuotannon aloille.

Vähenevät kasvihuonepäästöt näkyvät pienemmissä terveydenhoitokuluissa ja ympäristöhuollon kustannuksissa. Säästöjä syntyy luonnollisesti myös raaka-aineiden vähemmän kulutuksen kautta.

Arvomaailman muutokset

Kynnyskysymys kiertotalouden kokonaisvaltaisessa käyttöönotossa on uusien ajatusmallien ja kulutustapojen sisäistäminen. Arvomaailmamme kaipaa ravistelua. Jokaiselta edellytetään paitsi viitseliäisyyttä, niin myös uusien asioiden opettelua. Sen ei  tarvitse kuitenkaan välttämättä olla ikävää, vaan siitä voidaan tehdä mielekästä ja palkitsevaa esimerkiksi verotuksen avulla. Oikeiden toimintamallien palkitseminen rahallisesti autaa kummasti niiden sisäistämistä.

Kierrätysprosessit selkeiksi

Kiertotaloudessa palvelumuotoilun tulisi kattaa koko prosessi digitaalisista palveluista, henkilökohtaiseen asiointiin, astioihin sekä opasteisiin ja koulutusmateriaaliin. Myös jokaisen kierrättämiseen osallistuvan on paikannettava oma roolinsa ja omasta toiminnasta aiheutuvat konkreettiset hyödyt ketjussa. Esimerkiksi pelillisyyden hyödyntämisellä on tässä suuria mahdollisuuksia. Lopputuloksena kuluttajien innostaminen, motivoiminen ja sitouttaminen kierrättämiseen on helpompaa.

Kierrätysbrändit kiinnostaviksi

Vahvojen brändien vetovoima pätee myös kiertotaloudessa. Yritysten on huolehdittava tuotteiden ja palveluiden brändistä myös siksi, että niiden ydintoiminta koetaan taloudellisesti uskottavaksi. Talouden sankaritarinoita taritaan siis myös kiertotaloudessa. Ja sankaritarinoiden suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoita; designereita, art directoreita, käsikirjoittajia, ohjaajia, jne.

Tutkimus tukemaan muotoilua

Koska kiertotalouteen liittyy yhä monimutkaisempia tekijöitä, on muotoilun tueksi otettava myös monitieteinen muotoilun tutkimus. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa muun muassa käyttäjäkokemuksista, kulutustottumuksista ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tutkimus sekä datan kerääminen ja analysointi tulisi olla säännöllistä toimintaa.

Osaaminen ymmärrettäväksi

Muotoilijoiden olisi myös itse huomattava tämän hetkinen tilanne ja tarjottava palveluitaan kiertotalouden yrityksille. Yhdistämällä eri alojen asiantuntijat saadaan suomalainen kiertotalous kasvuradalle.

Lähteet:

Seppälä, J. et al. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinne- tut vaikutukset vuoteen 2030. Helsinki: Valtioneuvosto.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

SITRAn verkkosivut, http://www.sitra.fi

Teknologiateollisuuden verkkosivut, http://www.teknologiateollisuus.fi

 

 

Tuottavuutta leikin ja digitaalisuuden avulla

Useat asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet keinot miten hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa. Onkin esitetty, että työhyvinvointia kehittämällä tuottavuutta voitaisiin parantaa nopeimmin ja tehokkaimmin. Tässä olisi digitalisaatiollakin paljon annettavaa.

– – – – – – – – – –

Työhyvinvointi kannattaa

Vuosittain 20 000 suomalaista poistuu työelmästä työpahoinvoinnin takia. Se maksaa yhteiskunnalle 25 miljardia euroa vuodessa. Siihen ei kovin moni poliitikko ole kiinnittänyt huomiota.

Ihminen on sitä tehokkaampi mitä paremmin hän työssään viihtyy. Luonnollisesti myös oman osaamisen hyödyntäminen ja motivaatio vaikuttavat tehokkuuteen. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti myös esimerkiksi työmäärä, työpaikan ihmissuhteet sekä kuinka turvalliseksi ja vakaaksi työpaikka koetaan.

Teknologia edellä vaikka väkisin

Työn tuottavuudesta puhuttaessa digitalisaatio liitetään pelkästään prosesseihin ja teknisiin ominaisuuksiin. Jopa luovien alojen asiantuntijoita – esimerkiksi Art Directoreita – ohjataan lisäkoulutukseen oppimaan ohjelmistojen saloja, sen sijaan että heidän luovaa ajatteluaan ja innovatiivisuuttaan kehitettäisiin.

Lisäksi keskusteluissa käytetään termejä kuten terveyshyödyt, kustannussäästöt, ajan säästöt ja tuottavuus, tehokkuus, mitattavuus. Ja kyse on kuitenkin ihmisistä, ei roboteista.

Mittaava ja huolehtiva robotti

Miksei siis käyttöliittymä voisi olla innostava tai jopa terapeuttinen? Miksei työvälineisiin voisi asentaa sensoreita jota mittaavat työntekijän ruumiin ja mielen toimintoja? Näin voitaisiin helposti ennalta ehkäistä työperäisiä oireita.

Älykkäitä digitaalisia työvälineitä voisi hyödyntää ohjaamaan työntekijä vaikkapa pitämään liikuntapaussi kun tunteja työn äärellä on kertynyt maksimi määrä. Tai komentamaan työntekijä lomalle jos henkinen hyvinvointi sitä edellyttää. Kaikki tuottavuuden nimissä.

Liikkuminen kannattaa aina

Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan työssä, vähentää mielenterveysongelmia, ja ennaltaehkäisee työperäisiä sairauksia. Älykkäillä laitteilla voitaisiinkin saada työntekijä liikkumaan tarpeeksi työn lomassa ja vapaa-ajalla. Kaupunkisuunnittelussa tätä on jo kokeiltu.

Leikiten tuottavaksi

Ennustan että tulevaisuudessa näemme työpaikoilla robotteja joiden kanssa työntekijät voivat pelata ja jopa leikkiä – leikkiminen nimittäin vaikuttaa positiivisesti työviihtyvyteen ja mielenterveyteen. Ja edelleen tuottavuuteen.

Miksei siis työ voisi sujua kuin leikki?