Kun brändi sairastaa –  kolme syytä miksi terve brändi on tärkeä sote-uudistuksessa

Soten myötä kansalaiset saavat valita vapaasti julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden väliltä. Palveluntarjoajien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin miten heidän palvelunsa koetaan muiden rinnalla. Jos palvelubrändi näyttää huonovointiselta, tai olevan liki kuoleman kielissä, ei se houkuttele terveemmästä elämästä haaveilevia asiakkaita.

1. Erotu tai kuole

Kovassa kilpailussa ei kannata tehdä samoin kuin muut. Omaperäinen brändi nousee aine esiin ja huomataan. Johdonmukaisesti johdettu selkeä palvelukokonaisuus on uskottava ja herättää luottamusta. Tällä on suora yhteys hyvään palvelukokemukseen ja edelleen asiakasuskollisuuteen. Kohdusta hautaan saakka.

Näkyvyys on usein myös taloudellisesti kannattavaa, kun viesti on vahva ja erottuva ei sitä tarvitse toistaa niin usein. Näin säästyy resursseja muihin toimintoihin.

2. Brändi on fyrkkaa

Moni yritys mieltää omaisuudeksi rakennukset, koneet, laitteet tai prosessit. Harva muistaa, että brändi on usein yrityksen suurin aineeton omaisuuserä. Yllättävän usein jopa suurempi kuin materiaalinen omaisuus.

Vinkki pienten sote-yritysten omistajille: Isommat yritykset ostavat usein pois häiritsemästä epämiellyttävän aktiivisiksi ja näkyviksi nousseet pienet toimijat. Mainio konsti saada varallisuutta eläkepäiviä varten.

3. Hyvä brändi = helppo elämä

Kun palvelubrändin suuntaviivat on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, on jokapäiväinen viestintä ja siihen liittyvä toiminta paljon helpompaa. Samalla säästyy aikaa ja rahaa vaikkapa laadukkaiden some-sisältöjen tuottamiseen. Tervehdyttävää brändinrakentamista myös se.

Vielä ehtii

Nyt on jokaisen sote-yrityksen päättäjän tärkeää arvioida kriittisesti kuinka, missä ja miten yritys omista palveluistaan kertoo. Jos uudistuksia tarvitaan, ne kannattaa tehdä huolella. Terveellä brändillä on nimittäin yllättävän parantava vaikutus liiketoimintaan.

Mainokset

Tulevaisuuden brändit ovat inhimillisiä aktivisteja

Valeuutiset, suvaitsemattomuus ja instituutioiden horjuminen vauhdittavat brändien yhteiskunnallista aktivismia. Moni brändi on myös digitalisaation huumassa unohtanut inhimillisyyden, sekä hakee visuaalisuudelle uusia tapoja. Brändien tulevaisuus näyttäytyykin kiinnostavammalta kuin koskaan.


Brändit aktivoituvat yhteiskunnallisesti

Kun USA:n presidentti Donald Trump kielsi maahantulon seitsemästä islaminuskoisesta maasta, tarjosi Airbnb ilmaisia majapaikkoja pakolaisille. Starbucks puolestaan lupasi palkata 10 000 maahanmuuttajaa töihin.

Suomessa osa brändijohtajista, muun muassa Finlayson, on kieltänyt tuotteittensa myynnin kauppakeskus Kärkkäisellä, koska sen omistajat ovat osallistuneet juutalaisvastaiseen toimintaan.

Tässä tilanteessa brändit näkevät mahdollisuuden korvata mediakanavia, ja kertoa maailmasta omasta perspektiivistään. Kansainvälisten brändiasiantuntijoiden mukaan eettisyyden ja totuuden merkitys korostuu tulevaisuuden brändejä rakennettaessa.

Kuitenkin, jos haluaa olla eettinen ja totuuden mukainen, on myös oltava uskottava. Niinpä esimerkiksi Shell voisi tukea muutamalla miljardilla valtamerien puhdistamistyötä muoviroskasta.

Inhimillisyys nousussa

Monissa yrityksissä digitalisaatiota on kokeiltu ja menty usein mukaan liian moneen suuntaan liian vähillä resursseilla. Strategisesti tärkeimmät kohtaamispisteet ja toimintamuodot ovat unohtuneet.

Palvelukokemuksen parantaminen onkin useiden perinteikkäiden brändien agendalla. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän verkkokauppaan, kotiinkuljetuksiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Suomessa tätä on tehnyt jo vuosia esimerkiksi Alepa. Tämä edellyttää paitsi hyvää laadunvalvontaa, myös henkilökunnan parempaa koulutusta. Heidät kun nähdään yhä useammin yritysten brändilähettiläinä.

Visuaalisuuden suuntaukset

Brändien tunniste-elementeissä kaikki muodot on jo käytetty. Tällä hetkellä yritykset pyrkivät liittämään yrityksen nimen ja ilmeen uusilla tavoilla ydinliiketoimintaan. IoT –palveluita tarjoava Dotdot-yritys on lanseerannut oman brändinsä visuaalista ilmettä yhdistämällä se yksinkertaisesti yrityksen tarjoamiin palveluihin. Yrityksen liikemerkki voidaan myös kirjoittaa tekstin sekaan erikoismerkeillä :||

https://www.speakdotdot.com/dotdot

dotdot_blogikuva

Muuttuvat tekijät

Koska tulevaisuuden ennustaminen tuntuu tänä päivänä hyvin haasteelliselta, olisikin parempi puhua tulevaisuuksien ennakoimisesta. Monen perustellun kehityspolun voi murentaa esimerkiksi maailmanpoliitiikan muutokset, luonnonkatastrofit, uudet innovaatiota, tai vaikkapa Googlen ja Facebookin ympärillä pyörivät syytökset Brexitin ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä.

Kuluttajat reagoivat usein nopeasti ja yllätyksellisesti. Brändien on seurattava tilannetta tarkasti, sillä maapallon pyörittäjiksi niistä ei sentään vielä ole.

PS. Lue tästä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä brändäyksessä aikaisemmassa blogikirjoituksessani

Lähteitä:

Fastcodesign: The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3066981/the-radical-future-of-branding

Fastcodesign:The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3060658/the-future-of-branding-is-debranding

Future of Everything: What’s the Future of Branding
http://www.futureofeverything.io/2017/04/20/future-branding/

CMO by Adobe: 7 For 2017: Predictions About The Future Of Branding
http://www.cmo.com/opinion/articles/2017/1/4/predictions-on-the-future-of-branding-in-2017.html#gs.DA7uBA8

 

Brändien kohtalon kysymys: kestävä kehitys

logopallo_2Kestävä kehitys on noussut brändien avainsanaksi viimeisten vuosien aikana. Yritysten on toiminnassaan huomioitava luonnonvarojen riittävyys, ympäristöasiat sekä työntekijöiden olosuhteet.

Kuluttajien valintapäätöksiin vaikuttaa siis yhä useammin se, kuka farkut tai lenkkarit ompelee, missä lohi kasvatetaan, tai kuinka energiaa tuotetaan.

Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta

TNS Gallupin maaliskuussa 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % vastaajista katsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. 77 % vastaajista pitikin ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista globaaleista uhista.

Lisäksi yritysten vastuuta ympäristöstä piti tärkeänä 80 % kuluttajista Forest Stewardship Councilin tutkimuksessa.

Eettisyyttä ja ekologisuutta korostavat asenteet ovat myös nykyisin yleisempiä kuin luksus ja statushakuisuus. (mm. Nyrhinen ja Wilska)

Vastuullisuuden mittarit

Yrityksiä on alettu arvioida kestävän kehityksen mittareilla. Niitä tekevät muun muassa Euroopan suurin vertailusivusto Rank a Brand ja kanadalainen Corporate Knights Capital-lehti (CKC).

Rank a Brandin on arvioinut useiden eri toimialojen yrityksiä. Esimerkiksi muodin, vaatteiden ja jalkineiden valmistajien parhaaseen A-ryhmään ei päässyt yhtäkään suurta brändiä. Parhaiten menestyi Puma ja Jack Wolfskin, jotka pääsivät B-ryhmään. Häntäpäästä löytyvät mm. Max Mara ja Umbro.

CKC:n the Global 100 most sustainable corporations in the world -listalla ovat mm. Kesko (5.), Outotec (1.), Kone (28.), Neste Oil (31.). Huomioitava kuitenkin on, ettei edes parhaimmin rankattu yritys Biogen Idec saanut kuin 73,50 % pistemäärää, maksimin ollessa 100 %.

Pohjoismaissa laajin tutkimustaho on Sustainable Brand Index. Sen mukaan Suomen vastuullisin yritys vuonna 2014 oli Valio.


Median valvova silmä

Moni yritys on jäänyt kiinni epäeettisistä työolosuhteista tai ympäristön laiminlyönnistä, kiitos tutkivan journalismin.

Esimerkkejä tuntuu riittävän.

Takavuosina tutuiksi tulivat kuvat pakistanilaisista lapista jotka työskentelivät globaalien urheiluvälineyritysten tehtailla kehnoissa olosuhteissa. Mediakohun takia olosuhteet ovat parantuneet hiukan, mutta valmistusta on siirretty myös uusiin halpatuotantomaihin.

Norjalaiset lohenkasvattajat jäivät puolestaan kaksi vuotta sitten kiinni kasvatuslaitosten lohien ruokintaan liittyvistä epäkohdista. Asialla on ollut merkittävää vaikutusta norjalaisen lohen menekkiin ainakin Ruotsissa.

Puutteet Applen tehtaiden työoloissa Kiinassa paljastuivat viime vuonna tehdyssä dokumentissa. Lisäksi Metsä-Botnian sellutehtaan aiheuttamat haitat ympäristölle ja paikalliselle turismille nousivat otsikoihin jo muutama vuosi sitten.

Ympäristösertifikaatteja kannattaisi hyödyntää

Osoituksen yritysten vastuullisuudesta on kehitetty erilaisia ympäristösertifikaatteja. Tunnetuin niistä on Joutsenmerkki, mikä on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki.

ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa.

Muita ympäristösertifikaatteja ovat mm. pk-yrityksille tarkoitettu Ekokompassi. Lisäksi EU:lla ja WWF:llä on omat sertifikaattinsa.

Ympäristösertifikaattien konkreettisia hyötyjä brändille ei ole tutkittu. Eri yritysten ja järjestöjen mukaan ne antavat kuitenkin ulkoista uskottavuutta ja vahvistavat yrityksen mainetta vastuullisena toimijana. Lisäksi monesti ympäristöjärjestelmää edellytetään tarjouspyynnöissä tai yhteistyökumppanuuskyselyissä.

Nopeat ja fiksut syövät hitaat

Yritysten olisi kannettava vastuunsa kestävästä kehityksestä jo liiketaloudellisistakin syistä. Tästä olisi myös kerrottava kuluttajille avoimesti. Näin kuluttajien tietoisuus nousisi, ja kulutustottumukset muuttuisivat.

Lähitulevaisuudessa näemme, että ensimmäisenä kestävän kehityksen strategialistansa kärkeen ottavat yritykset pärjäävät. Ne jotka tulevat perässä joutuvat tyytymään murusiin.

Lähteet:

• 
Helen Joyce Stuart, (2011),”An identity-based approach to the sustainable corporate brand”, Corporate Communications: An International Journal, Vol. 16 Iss 2 pp. 139 – 149

• Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska. (2012). Kohti vastuullista ylellisyyttä? Eettiset ja ekologiset trendit sekä luksuskulutus Suomessa. Kulutustutkimus-net-julkaisu, 1/2012.