Elämme aikaa, jossa tulevaisuuden visiot ovat poikkeuksellisen ankeat. Tai ainakin niin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Todellisuudessa ihmiskunta elää kuitenkin parasta aikaansa. Oikeastaan tulevaisuuskin näyttää hyvältä, jos se vain sellaiseksi kuvataan.
Mediatietojen mukaan meitä uhkaavat ilmastonmuutos, pandemiat, kybersodat, ääriliikkeet tai rikollisuus. Tulevaisuudessa vanhusten hoito romahtaa, vesi loppuu ja pahimmassa tapauksessa nuuskan tuotanto kielletään.
Haasteista huolimatta sotiin, sairauksiin tai rikollisuuteen kuolee vähemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Tästä kertoo esimerkiksi ruotsalaisen Hans Roslingin kirja Faktojen maailma – asiat ovat paremmin kuin luulet. Myös israelilaisen Yuval Noval Hararin teos Ihmisen lyhyt historia on avartavaa luettavaa. Niissä kerrotaan, miten ihminen on tähän pisteeseen päässyt. Historian tuntemus onkin yksi tulevaisuuksien tutkimisen tärkeimpiä asioita.
Utopiota dystopioiden tilalle!
Tiedämme että tieto lisää tuskaa. Mutta tiedämme myös, että tuskailu ja epätoivoon vaipuminen ei ole ihmiselle hyväksi. Tulevaisuuden suunnitteluun tarvitaan optimistisia näkymiä. Tästä on puhunut myös futurologi ja tietokirjailija Elina Hiltunen, esimerkiksi radio-ohjelmassa Markus Leikolan sota ja rauha.
SITRAn asiantuntija Anna Solovjew-Wartiovaara puolestaan on kirjoittanut utopioista tulevaisuudenuskon vahvistajana. Hänen mukaansa utopiat ovat työkaluja paremman maailman kuvitteluun ja ratkaisujen löytämiseen.
Luovat osaajat esiin!
Luovuuteen ja mielikuvitukseen perustuvat suuret ajatukset ovat aina olleet ihmiskunnan kehityksen moottoreina. Leonardo da Vinci suunnitteli lentokoneita, mutta hänen aikanaan ilmaan ei vielä päästy. Tieteiskirjallisuuden edelläkävijä Jules Verne puolestaan lensi kirjoissaan kuuhun, noin sata vuotta ennen ensimmäistä kuulentoa.
Leonardo suunnitteli ’helikopterin’ jo 1400-luvun lopulla (vasemmalla). Orville ja Wilbur Wright tekivät ensimmäisen lennon moottoroidulla ilma-aluksella vuonna 1903 (oikealla).
Jules Vernen romaani Maasta kuuhun (ransk. De la Terre à la Lune) julkaistiin vuonna 1865 (vasemmalla). Ensimmäinen ihminen kuun pinnalla käveli lopulta vuonna 1969 (oikealla).
Tulevaisuuden haasteisiin ei riitä ’insinööriajattelu’. Sen sijaan luovien alojen ammattilaisilla on erinomaiset työkalut luoda uusia tulevaisuuden visioita. Tämän päivän muotoilijoilla ja taiteilijoilla on kykyä hankkia ja tuottaa tietoa, sekä edelleen kehittää mielikuvituksellisia kuvauksia siitä maailmasta mitä ihmiskunta tavoittelee.
Utopiat ovat politiikkaa
On myös tärkeää ymmärtää, että ei ole saman tekevää ketkä utopioita laativat. Utopiat ova siis poliitiikan teon välineitä. Niihin liittyy aina arvolatauksia ja eettisiä ominaisuuksia. Populismin sijaan utopioiden täytyy olla perusteltavissa ja arvioitavissa. Aivan kuten kaikki muukin yhteisten asioiden hoitaminen.
Lopuksi kuuluisaa filosofia Andy McCoyta lainaten: ”Sun täytyy varoo mitä sä haluut. Sä voit vielä saada sen”.
Tulevaisuutta peilaamassa 