Les Logos des Bureaus

Eri valtioiden tiedustelupalvelut eivät tunnetusti pidä itsestään kauheasti meteliä. Jotenkin niidenkin on kuitenkin erotuttava muista virastoista ja kilpailijoista. Myös rekryrintamalla vakoilufirman ilmeellä – jopa brändillä – on merkitystä. Kukapa itseään kunnioittava agentti haluaisi töihin nuhjuiselta tuntuvaan konttoriin. Actionin pitää näkyä ja tuntua!

 

Vuoden 2020 aikana monelle suomalaisellekin on tullut tutuksi tv-sarja Le Bureua des Legendes. Samalla kun sarjassa on kuvattu etupäässä ranskalaisten tiedusteluagenttien maailmaa, on kuvissa vilahdellut Ranskan tiedustelupalvelun DGSE:n (Direction Générale de la Sécurité Exterieure) tunnus. Useimmiten tietokoneen ruudulta tai asiapapereiden kulmasta.

Mutta mitä DGSE:n tunnus oikeastaan viestii? Ja minkälaisia tunnuksia muut tiedustelupalvelut käyttävät? Asian selvittämisen lähtökohta on luonnollisesti se, että kaikki ei ole aina sitä miltä se näyttää.

 

DGSE – yhdistelmä scifiä ja kökköä grafiikkaa

DGSE:n tunnuksessa maapallo on viipaloitu hukan kuin jalkapallossa. Punaisella kuvattu alue on oletettavasti Ranska. Maan alue on kuitenkin paljon suurempi suhteessa muuhun maailmaan kuin todellisuudessa. Harhauttaminen on kuitenkin tuttua vakoilun maailmassa.

Maapalloa kannattelee lintu, joka näyttää haukalta tai kotkalta. Kovin laiha ja heikko se on kuitenkin suuren pallon alla. Myös linnun jalka on kovin surkastunut.

DGSE:n värimaailma on tietysti trikolorin mukainen: sininen, valkoinen ja punainen. Mustaakin on hiukan käytetty. Sävyliukumat väripinnoissa viittaavat vähemmän salamyhkäisesti tietokonegrafiikan hallitsemiseen

Teksitityyppi on Helvetica tai sen mukaelma. Iso plussa pienestä harvennuksesta firman ja valtion nimen ladelmissa.

CIA – kotkan pää ja kompassiruusu

Maailman tunnetuimman tiedustelupalvelun CIA:n (Central Intelligence Agency) tunnus on myös tuttu tv-sarjoista ja elokuvista. Tunnus on vilahdellut milloin virkamerkeissä, mitä agentit innokkaasti vilauttelevat, milloin taas pääkonttorin kivilattiassa, jonka yli kiireiset virkemiehet juoksevat selvittelemään sankartekojaan tai töppäyksiään pomoilleen.

Tunnuksen keskellä jenkkien kansalliseläin valkopäämerikotka – tai oikeastaan sen pää – patsastelee vaakunan päällä tummansinisellä taustalla. Vaakunassa on kuvattu valkoisella taustalla punainen kompassiruusuke. Tämä kertonee siitä, että henkilökunta pendelöi työmatkoillaan maapallon kaikissa kolkissa.

CIA:nkin tunnuksessa on turvauduttu arkiseen Helvetica-kirjasimeen sekä firman nimen ladelmassa, että alareunan maan nimen ilmaisussa. Ladonnan kirjasinvälistys on kovin tiheä, väljempi olisi esteettisesti ja luettavuuden kannalta ollut parempi. Mutta nythän ollaan salaisten asioiden äärellä, joten se siitä.

 

KGB ja FSB – taattua tyyliä á la miekka ja kilpi

CIA:n taannoinen vastapeluri KGB (Komitet gosudarstvennoi bezopasnosti) oli tunnettu, mutta tunnusta harva on koskaan nähnyt. Harmi, sillä se on visuaalisesti oikein näyttävä.  KGB:n tunnuksessa kapean vaakunakilven päällä lepää miekka. Kilpi kuvastaa vallankumouksen puolustamista ja miekalla isketään kohti sen vastustajia. Miekan päälle on sijoitettu punainen tähti sekä sirpin ja vasaran tuttu yhdistelmä.

Banderollintapaiseen elementtiin on ladottu kyrillisin kirjaimin VUK – KGB. Ensimmäisen kirjainyhdistelmän merkitys on ainakin kirjoittajalle hämärä, muta ehkä se onkin tarkoitus.

FSB:n (Federalnaja služba bezopasnosti) tunnus mukailee muotokieleltään edeltäjäänsä. Sen verran salamyhkäisempi FSB haluaa olla, että miekka on sijoitettu kilven taakse –  vain kahvan pää ja terän kärki pilkistävät esiin. Kilven pääosassa punaisella taustalla on heraldinen Venäjän kaksipäinen kotka. Firman koko nimi on ladottu huolellisesti groteskilla kirjasintyypillä. Kavennus niissä sopii tyyliin.

 

MI5 – Bondin konttori näyttää ’coolilta’

Toinen KGB:n vastapeluri MI5 on lähes yhtä tunnettu kuin CIA. Ja aivan kuten byroon maineikkain rekrytointi James Bond, myös itse työnantaja näyttää coolilta. Tunnuksessa etusijalla on firman nimi ”Security Service” ja sen alla ”MI5”.

 

 

Merkkiosan vaakunamaisessa keskiössä oleva olento on hiukan epäselvä, taitaa olla lohikäärmeen poikanen. Olentoa kiertävät kuviot antavat mielenkiintoisen arvoituksellisen mielikuvan toimijasta. Arvoituksellisuus luetaan tässä tapauksessa eduksi.

Kirjaimet M ja I tulevat sanoista ”military” ”intelligence”, eli ”sotilas” ja ”tiedustelu”.

Värivalintana petroolinsininen on elegantti mutta mitään sanomaton ratkaisu. ’Cooliudesta’ huolimatta MI5:n tunnuksessa on loppujen lopuksi yhtä vähän vaaran tuntua kuin flaamilaisen maatalousoppilaitoksen logossa. Mutta täytyy muistaa, että vakoilualalla on oltava ovela.

Mossad – naamioitumisen mestari

Maailman etevimmän tiedustelulaitoksen maineessa on israelilainen Mossad. Sen tunnus on yksinkertainen, jopa karu. Tunnuksen keskiössä on seitsenhaarainen kynttilänjalka. Se on tuttu aihe juutalaisessa kulttuurissa, sillä perimätiedon mukaan kynttelikkö oli ainut esine, joka saatiin pelastettua muinoin hävitetystä Jerusalemin temppelistä.

Kynttilänjalkaa kiertää jälleen kerran organisaation nimi (ha-Mossad le-Modiin ule-Tafkidim Meyuhadim) heprealaisilla kirjasimilla.

Kokonaisuus on kauttaaltaan sinivalkoinen. Lopputulos voisi olla aivan hyvin jonkin telavivilaisen metallipajan tunnus. Harhauttamisen mestareita nämä israelilaiset.

Stasi – legenda jo eläessään

Vanha kunnon Stasi – paitsi ettei ollut kunnollinen missään mielessä – kertoo väkivallan käytöstä yllättävän suorasukaisesti. Kivääri ja pistin ei jätä mitään epäselväksi. Tosin asetta pidellään hiukan omituisesti – kuka nyt tuossa asennossa pystyy ampumaan. Saati käyttämään pistintä. Myöskään kiväärin malli ei tule selville.

Mutta ei takerruta pikku seikkoihin. Ajatus on ylväs. Lippu liehuu ja eteenpäin mennään. Harpin ja vasaran yhdistelmä erottuu pienessäkin koossa punalipun päällä, jota Saksan värit halkovat. Perushelveticalla ladottu firman nimi ”Ministerium für Staatssicherheit” mukailee vaakunamaista kokonaismuotoa.

Kokonaisuus on oikeastaan yllättävän vauhdikas ja jopa epämuodollinen tunnus itäsaksalaiselle valtion organisaatiolle. Ennemminkin mieleen tulee keskiamerikkalainen sissijoukko!

Supo – kyllä meilläkin osataan

Suojelupoliisin visuaalinen ilme ja tunnus uudistettiin vastikään. Kokonaisuus vetää designin puolesta vertoja mille tahansa vastaavalle kansainväliselle frimalle. Tunnuksen on suunnitellut Satumaa Family Business SFB. Ei siis FSB!

Tunnuksessa vaimeasta taustasta erottuvia kirjaimia mukailee valkoinen linja muodostaen kiikarit. Tai se on ainakin yksi tulkinta. Toki tällä toimialalla sekin voidaan tulkita toisin.

Supon omien verkkosivujen mukaan värimaailma viestii siitä, että ”tärkeimpänä kotimaisena yhteistyökumppanina on poliisihallinto”. Kyse on tietysti harhautuksesta, sillä Supon väri on harmaa ja poliisin sininen.

Kirjavaa käytäntöä

Tiedustelupalveluiden tunnukset tuntuvat olevan kovin kirjavia. Niiden käyttö lieneekin hyvin vaihtelevaa univormuista kirjelomakkeisiin ja kiinteistökyltteihin. Uskoisin kuitenkin, että kansainvälisissä tapaamisissa powerpoint-esitykset ovat visuaalisesti hiottuja, ja  jaettavissa käyntikorteissa tunnus on painettu terävänä laadukkaalle kartongille.

Advertisement

Kriisi ravistelee arvoja ja käytäntöjä – ja luo brändeille uusia mahdollisuuksia

Kriisin aikana yhteiskunta hakee uusia suuntia. Myös markkinat muuttuvat. Yritykset taistelevat pysyäkseen pystyssä ja säilyttääkseen työpaikat. Hyvät neuvot ovat kalliita. Paitsi ei ehkä sittenkään.

Kaiken harmin lisäksi kriisi synnyttää myös uusia ideoita, ajatusmalleja ja tarpeita. Esimerkiksi etätyön lisäännyttyä pizzakuskit ja takeaway-ravintolat menestyvät. Videoneuvottelujen yleistyessä panostetaan digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin. Ja wc-paperithan ovatkin jo tuttuja kaikille.

Pahinta mitä yritys voi tehdä on lamaantua ja lopettaa markkinointi. Mutta jos heitetään pyyhe kehään häivytään kuvasta kokonaan. Lisäksi taantuman jälkeen saman aseman hakeminen on tutkitusti kallista ja kestää kauan. Se taas ei ole kovinkaan vastuullista toimintaa.

Siispä ainakin seuraavat asiat kannattaa muistaa:

1. Panosta markkinoitiin

Tutkimukset osoittavat myös, että taantuman aikana parhaiten pärjäävät yritykset, jotka ovat reagoineet tilanteeseen ja panostaneet markkinointiin. Markkinointitoimenpiteet vahvistavat brändiä ja nopeuttavat yrityksen toipumista kriisien jälkeenkin.

2. Hae uusi asema markkinoilla

Epätavalliset olosuhteet antavat mahdollisuuden puhutella ihmisille kannustavalla ja positiivisella tavalla. Se ei ehkä heti tuota taloudellista hyötyä, mutta uudenlaiset emotionaaliset viestit jäävät mieleen ja luovat positiivista yrityskuvaa.

3. Keskity siihen mistä on eniten hyötyä

Rajallisten resurssit kannattaa ohjata kannattavimman ydintoiminnan esille tuomiseen. Siihen, mikä kannattelee yritystä, ja mistä on eniten hyötyä myös asiakkaille. Stressaavan tilanteen keskellä asiakkaat arvostavat asioiden selkiyttämistä ja hyvää tilannetajua.

4. Paikanna uusia asiakkaita

Kriisin aikana ihmiset pohtivat arvojaan ja tarpeitaan uudestaan. Tämä luo mahdollisuuksia uusien asiakkaiden saamiseen. Siksi ajan merkkejä kannattaa seurata tarkasti ja reagoida rohkeasti.

Synkillä asioilla on aina valoisa puolensa ja jokainen kriisi hellittää aina lopulta.

Kirkas brändi ja selkeä palvelumuotoilu tuottavat kilpailuetua sote-sopassa

Sekavan informaation keskellä palveluntarjoajien kannattaa varautua sote-uudistukseen kehittämällä brändiään ja palvelutarjonnan konseptointia. Tästä hyötyvät sekä palveluita tarvitsevat, että palveluntarjoajat, olivatpa nämä sitten julkisia tai yksityisiä.

Kuluttajien kokemukset sekä julkisista että yksityisistä palveluista ovat kirjavia. Terveyskeskuksen päivystyksessä jonottaminen on turhauttavaa, mutta erikoissairaanhoitopalvelut toimivat hyvin. Toisaalta yksityisten palveluiden kalleus hirvittää, vaikkakin hoitoon pääsy on nopeaa.

Mielikuvien muuttamiseksi sote-uudistus tarjoaa loistavan hetken.

Tavoitteena laadukas ja luotettava brändi

Laadukas sosiaali- ja terveysalan brändi – julkinen tai yksityinen – syntyy asiantuntevasta toiminnasta, johdonmukaisesta viestinnästä ja laadukkaasta profiloinnista. Pikavoittoja on turha odottaa. Luotettavuus ja uskottavuus palveluntarjoajana syntyy vuosien kovan työn jälkeen.

Brändin rakentamisessa on hyödynnettävä kaikkea mahdollista saatavilla olevaa tietotaitoa. Brändi on vietävä sinne missä asiakkaatkin ovat, kaikkiin kohtaamispisteisiin, verkkoon, vastaanottotiskille tai vaikkapa virtuaalitodellisuuteen. Ja kaikissa näissä kohtaamispisteissä on brändin myös lunastettava siihen kohdistuvat odotukset.

Koska brändi on yrityksen tärkein aineeton omaisuuserä, on siitä myös huolehdittava ja pidettävä ajan tasalla. Aivan kuten koneista, laitteista ja rakennuksistakin. Brändin kehittämiseksi onkin oltava suunnitelma sen arviointiin ja tarvittavien korjausliikkeiden tekemiseen.

Palvelumuotoiluun kannattaa panostaa

Saadakseen viestinsä läpi, on palveluntarjoajan ymmärrettävä miten asiakas näkee tilanteen. Oma strategiakaavio ei ole välttämättä paras tapa esitellä palveluita. Kokonaisuus on muotoiltava sellaiseksi että asiakas hahmottaa sen mahdollisimman helposti.

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ymmärrettäväksi tekemistä. Sekä ennen palvelutilannetta, sen aikana että sen jälkeen. Muotoilu kattaa koko palvelutarjonnan strategisen konseptoinnin, visualisoinnit, tekstit, äänet ja konkreettiset tilat.

Mitä huolellisemmin paneudutaan yhdenmukaiseen esitystapaan ja yksityiskohtiin, sitä luotettavampi vaikutelma syntyy.

Asiantuntijoiden yhteistyötä

Jotta asiantuntevat terveysalan palvelut tulisivat laadukkaasti esille, tarvitaan asiantuntevia brändien ja palvelumuotoilun osaajia. Nämä asiantuntijat toimivat myös kustannussäästöjen takuumiehinä ja -naisina.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovatkin, paitsi toimivaa ydinosaamista, myös toimivaa designia ja viestintää.

Tulevaisuuden brändit tehdään tutkimuksen voimin

Mitkä brändit pärjäävät tulevaisuudessa? Mitä se edellyttää yrityksiltä? Miten valmistautua tulevaan? Vastauksia näihin kysymyksiin haetaan nykyään yhä useammin tulevaisuudentutkimuksen nopeasti kehittyneillä menetelmillä.

Kulunut sanonta ”ennustaminen ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa” ei pidä paikkaansa. Se on nimittäin mahdotonta. Sen sijaan tulevaisuudentutkimuksen avulla saadaan selville hyödyllistä tietoa, josta muodostuu merkittävää kilpailuetua brändiä rakennettaessa.

Tutkimusta, ei ennustamista

Tulevaisuudentutkimus on monitieteistä tutkimusta, jossa yhdistellään eri tieteenalojen löydöksiä ja tutkimustuloksia.

Tulevaisuudentutkimuksen avulla arvioidaan kuinka mahdollisia, todennäköisiä tai toivottavia erilaiset kehityspolut ovat. Tällöin kaikkien kehityspolkuja koskevien valintojen on oltava perusteltavissa.

Lähtökohtina tulevaisuudentutkimuksessa ovat olettamukset, että
1) tulevaisuus ei ole ennustettavissa,
2) tulevaisuus ei ole ennalta määrätty,
ja että
3) tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa teoilla ja valinnoilla.

Myös brändien tulevaisuudentutkimuksen avulla voidaan tuottaa todennäköisiä kehityspolkuja. Samalla suljetaan pois epätodennäköisiä tai ei-toivottavia vaihtoehtoja, ja luodaan mahdollisuudet ohjata kehitystä haluttuun suuntaan.

Tulevaisuuden kuluttaja on aktiivinen toimija

Kuluttajia tutkitaan enemmän kuin koskaan. Samalla se on entistä vaikeampaa, sillä kuluttajat ovat ryhminä yhä pirstaloituneempia ja ennalta-arvaamattomampia. Tämän päivän kuluttajat osallistuvat palveluiden ja tuotteiden konseptointiin ja suunnitteluun, sekä edelleen brändien kehittämiseen.

Kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia ympäristöstään. Kierrätettävyys, turhan tavaran välttäminen ja tuotteiden alkuperä ovat entistä tärkeämpiä ominaisuuksia valintoja tehtäessä. Yhä useampi haluaa panostaa laatuun, ja arvostaa tuotteen kestävyyttä. Downshiftaaminen voi tuntua muotioikulta, mutta siinä voi piillä enemmän kuin heikko signaali.

Elämyksellisyys ja moniaistisuus ovat ominaisuuksia joiden merkitys lisääntyy. Brändien ominaisuuksiin kuuluvat totuttujen värien lisäksi myös äänet, hajut ja tuntoaistilliset ominaisuudet. Tulevaisuuden brändit ovatkin entistä tiiviimmin kiinni kuluttajien arjessa.

Teknologia uudistaa brändiympäristöt

Teknologian kehitystä ei ole kovin vaikea ennakoida, mutta sen hyödyntämistä on.

Virtuaaliympäristöjen ja lisätyn todellisuuden lopullista läpimurrosta on jo merkkejä. Pokemon Go saa piankin seuraajia. Jokaisen yrityksen kannattaisikin arvioida miten se pystyy kattamaan brändilupauksensa virtuaalimaailmassa.

Digitalisaation yksi skenaario on, että kaupungistuminen vähenee, ja ihmiset muuttavat yhä enemmän maalle. Maalla on edullisempaa, turvallisempaa ja elämä on ekologisempaa. Lisäksi kaikki palvelut on saatavissa – virtuaaliympäristöissä.

Ympäristömme tuottaa yhä enemmän informaatiota. Kiinnostavaa ja uskottavaa tieto on tosin entistä hankalammin saavutettavissa. Uutispalveluita, kuten esimerkiksi YLE, voidaan kuitenkin jo nyt personoida. Sama ominaisuus tulee myös brändeihin.

Yllättäviä  bisnesmahdollisuuksia

Yllätyksellisyys on osa tulevaisuuden brändäystä. Esimerkiksi Posti halusi tulla lähemmäs kuluttajia tarjoamalla nurmikonleikkuupalveluja. OP-ryhmä on alkanut markkinoida sähköautojen vuokrausta. Mitä seuraavaksi? Finnair perustaa hoivakodin ja Terrafame luomukauppaketjun?

Teknologian kehittyminen luo uusia bisnesmahdollisuuksia. Voisiko taloyhtiöistä tulla digiyhtiöitä? Mitäpä jos Herrala-talot tarjoaisi talopaketeissaan virtuaaliympäristön olohuoneisiin?

Monitahoiset menetelmät

Tulevaisuudentutkimus kattaa useita mielenkiintoisia menetelmiä. Suurelle yleisölle tutuimpia ovat skenaariot. Skenaariot perustuvat todennäköisten ja perusteltavissa olevien kehityspolkujen muodostamiseen. Skenaariopolkuja voidaan hyödyntää myös toiseen suuntaan, jolloin puhutaan back castingista.

Delfoi-menetelmä on kaksi- tai useampivaiheinen asiantuntijatyöskentelyprosessi. Delfoin työskentely tapahtuu yleensä verkkoympäristössä. Delfoin ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijat arvioivat ilmiötä vastaamalla heille esitettyihin kysymyksiin. Toisella kierroksella asiantuntijat kommentoivat ja arvioivat toistensa vastauksia. Arvioinnit tehdään anonyymisti, jolloin jokainen voi esittää näkemyksiään irrallisena työpaikastaan tai asemastaan.

Bränditutkimuksessa hyödynnetään lisäksi muun muassa osallistavaa suunnittelua (co-design), pehmeää systeemimenetelmää ja erilaisia digitaalisia menetelmiä.

Monet tulevaisuudet

Olipa kyseessä sitten pieni tai suuri yritys, tai vaikkapa valtio, niin yksi asia on kuitenkin varma: Ei ole varauduttava vain yhteen vaan useampaan tulevaisuuteen. Ja ilman tutkimusta se ei onnistu.