Kirjasto – the real thing! Julkishallinto kaipaa brändäystä

Terveyskeskuksia kutsutaan ’arvauskeskuksiksi’, vaikka 90 prosenttia asiakkaista jättää positiivisen palautteen. Kansalaisten luottamus poliisiin ei horju, vaikka sen johtajia on ollut syytettyinä rikoksista. Harvalla kaupallisella tuotteella tai palvelulla on vastaavaa brändiuskollisuutta.

Kirjastot laajentavat palveluntarjontaansa ja niistä nauttii suuri osa kansalaisista. Samoin peruskoulu on – uudistuskompasteluista huolimatta – kansainvälisesti huippujuttu. Hyvä brändityö saisikin näkyä kirjastonhoitajien ja opettajien palkkauksessa.

Julkishallinnon substanssiosaaminen on kunnossa, mutta ala kärsii kehnosta imagosta. Brändirakennuksen keinoja ei ole hyödynnetty.

Mikään ei estä julkishallinnon palveluiden brändäämästä vaikkapa uusiksi vientituotteiksi. Ensin homma on tietysti saatava lentoon kotimarkkinoilla.

Jotkut organisaatiot ovat toki pyrkineet kehittämään brändiään. Visuaalisia ilmeitä ja verkkosivuja on uudistettu. Palvelukonsepteja on virtaviivaistettu ja viestinnän asiantuntijoita on hyödynnetty. Suurin osa toimista on kuitenkin ollut hyvin satunnaista ja jopa pintapuolista. ’Purpose’ eli perusajatus olemisen merkityksestä puuttuu.

Termillä ’brändäys’ on mitä ilmeisimmin kyseenalainen kaiku alalla työskentelevien keskuudessa. Mutta mitäpä jos käytettäisiinkin määritelmää ’asioiden esittäminen selkeästi ja kiinnostavasti’? Siitähän brändäämisessäkin on oikeastaan kysymys.

Julkishallinto kannattaisikin tuoda arvonsa, prosessinsa ja toimintatapansa selkeämmin julki. Samalla niiden rooli koko yhteiskunnassa selkiytyisi, mikä lisäisi houkuttelevuutta myös nuorten keskuudessa. Näin tulevaisuuden rekrytointikilpailuunkin varauduttaisiin ajoissa.

Lähteet:

Korpijaakko, Martti & Nuutinen, Heikki. 2020. Merkkejä maineesta – tarinoita suomalaisista brändeistä. www.merkkejamaineesta.fi. HND & Smart Communications, Helsinki.

Korvola, Eeva. 2010. Brändi- ja ulkoasuprosessi julkishallinnon organisaatiossa. Tutkimus visuaalisen ilmeen uudistamisesta Sisäasiainministeriölle. Opinnäytetyö. Metropolia, Vantaa.

Sauri, Pekka. 2019.Julkishallinto ja sosiaalinen media 2020. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu. Pole-Kuntatieto, Helsinki.

Terveysasemien asiakaspalautetulokset 2018. THL:n verkkosivut: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/asiakkaat-ja-osallisuus/asiakaspalaute/terveysasemien-asiakaspalaute

Advertisement

Kun brändi sairastaa – kolme syytä miksi terve brändi on tärkeä sote-uudistuksessa

Soten myötä kansalaiset saavat valita vapaasti julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden väliltä. Palveluntarjoajien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin miten heidän palvelunsa koetaan muiden rinnalla. Jos palvelubrändi näyttää huonovointiselta, tai olevan liki kuoleman kielissä, ei se houkuttele terveemmästä elämästä haaveilevia asiakkaita.

1. Erotu tai kuole

Kovassa kilpailussa ei kannata tehdä samoin kuin muut. Omaperäinen brändi nousee aine esiin ja huomataan. Johdonmukaisesti johdettu selkeä palvelukokonaisuus on uskottava ja herättää luottamusta. Tällä on suora yhteys hyvään palvelukokemukseen ja edelleen asiakasuskollisuuteen. Kohdusta hautaan saakka.

Näkyvyys on usein myös taloudellisesti kannattavaa, kun viesti on vahva ja erottuva ei sitä tarvitse toistaa niin usein. Näin säästyy resursseja muihin toimintoihin.

2. Brändi on fyrkkaa

Moni yritys mieltää omaisuudeksi rakennukset, koneet, laitteet tai prosessit. Harva muistaa, että brändi on usein yrityksen suurin aineeton omaisuuserä. Yllättävän usein jopa suurempi kuin materiaalinen omaisuus.

Vinkki pienten sote-yritysten omistajille: Isommat yritykset ostavat usein pois häiritsemästä epämiellyttävän aktiivisiksi ja näkyviksi nousseet pienet toimijat. Mainio konsti saada varallisuutta eläkepäiviä varten.

3. Hyvä brändi = helppo elämä

Kun palvelubrändin suuntaviivat on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, on jokapäiväinen viestintä ja siihen liittyvä toiminta paljon helpompaa. Samalla säästyy aikaa ja rahaa vaikkapa laadukkaiden some-sisältöjen tuottamiseen. Tervehdyttävää brändinrakentamista myös se.

Vielä ehtii

Nyt on jokaisen sote-yrityksen päättäjän tärkeää arvioida kriittisesti kuinka, missä ja miten yritys omista palveluistaan kertoo. Jos uudistuksia tarvitaan, ne kannattaa tehdä huolella. Terveellä brändillä on nimittäin yllättävän parantava vaikutus liiketoimintaan.

Kirkas brändi ja selkeä palvelumuotoilu tuottavat kilpailuetua sote-sopassa

Sekavan informaation keskellä palveluntarjoajien kannattaa varautua sote-uudistukseen kehittämällä brändiään ja palvelutarjonnan konseptointia. Tästä hyötyvät sekä palveluita tarvitsevat, että palveluntarjoajat, olivatpa nämä sitten julkisia tai yksityisiä.

Kuluttajien kokemukset sekä julkisista että yksityisistä palveluista ovat kirjavia. Terveyskeskuksen päivystyksessä jonottaminen on turhauttavaa, mutta erikoissairaanhoitopalvelut toimivat hyvin. Toisaalta yksityisten palveluiden kalleus hirvittää, vaikkakin hoitoon pääsy on nopeaa.

Mielikuvien muuttamiseksi sote-uudistus tarjoaa loistavan hetken.

Tavoitteena laadukas ja luotettava brändi

Laadukas sosiaali- ja terveysalan brändi – julkinen tai yksityinen – syntyy asiantuntevasta toiminnasta, johdonmukaisesta viestinnästä ja laadukkaasta profiloinnista. Pikavoittoja on turha odottaa. Luotettavuus ja uskottavuus palveluntarjoajana syntyy vuosien kovan työn jälkeen.

Brändin rakentamisessa on hyödynnettävä kaikkea mahdollista saatavilla olevaa tietotaitoa. Brändi on vietävä sinne missä asiakkaatkin ovat, kaikkiin kohtaamispisteisiin, verkkoon, vastaanottotiskille tai vaikkapa virtuaalitodellisuuteen. Ja kaikissa näissä kohtaamispisteissä on brändin myös lunastettava siihen kohdistuvat odotukset.

Koska brändi on yrityksen tärkein aineeton omaisuuserä, on siitä myös huolehdittava ja pidettävä ajan tasalla. Aivan kuten koneista, laitteista ja rakennuksistakin. Brändin kehittämiseksi onkin oltava suunnitelma sen arviointiin ja tarvittavien korjausliikkeiden tekemiseen.

Palvelumuotoiluun kannattaa panostaa

Saadakseen viestinsä läpi, on palveluntarjoajan ymmärrettävä miten asiakas näkee tilanteen. Oma strategiakaavio ei ole välttämättä paras tapa esitellä palveluita. Kokonaisuus on muotoiltava sellaiseksi että asiakas hahmottaa sen mahdollisimman helposti.

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ymmärrettäväksi tekemistä. Sekä ennen palvelutilannetta, sen aikana että sen jälkeen. Muotoilu kattaa koko palvelutarjonnan strategisen konseptoinnin, visualisoinnit, tekstit, äänet ja konkreettiset tilat.

Mitä huolellisemmin paneudutaan yhdenmukaiseen esitystapaan ja yksityiskohtiin, sitä luotettavampi vaikutelma syntyy.

Asiantuntijoiden yhteistyötä

Jotta asiantuntevat terveysalan palvelut tulisivat laadukkaasti esille, tarvitaan asiantuntevia brändien ja palvelumuotoilun osaajia. Nämä asiantuntijat toimivat myös kustannussäästöjen takuumiehinä ja -naisina.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovatkin, paitsi toimivaa ydinosaamista, myös toimivaa designia ja viestintää.

Palvelumuotoilu kirkastaa kiertotalouden

Uusien tutkimusten mukaan kiertotalous on yksi nopeimmin kasvavia aloja. Sen kautta avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uusien ajatusmallien hyväksymistä ja prosessien ymmärtämistä. Muotoilulla on tässä tärkeä rooli.

– – – –

Kiertotalous kierrättää ja tuottaa

Kiertotaloudella tarkoitetaan resurssit huomioivaa talousmallia, jossa luodaan taloudellista lisäarvoa säilyttämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Samalla vähennetään ympäristökuormitusta minimoimalla luonnonvarojen hukkakäyttö.

Hyviä esimerkkejä kiertotaloudesta ovat perinteiset pullojen, paperin ja kartongin kierrätys, mutta myös muovimateriaalien kierrättäminen sekä polttoaineiden ja lannoitteiden tuottaminen biojätteestä.

Työpaikkoja ja säästöjä

Uusimpien tutkimusten mukaan kiertotalous kasvattaa taloutta jopa 3 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 5000 kpl muun muassa kaupan, palveluiden ja tuotannon aloille.

Vähenevät kasvihuonepäästöt näkyvät pienemmissä terveydenhoitokuluissa ja ympäristöhuollon kustannuksissa. Säästöjä syntyy luonnollisesti myös raaka-aineiden vähemmän kulutuksen kautta.

Arvomaailman muutokset

Kynnyskysymys kiertotalouden kokonaisvaltaisessa käyttöönotossa on uusien ajatusmallien ja kulutustapojen sisäistäminen. Arvomaailmamme kaipaa ravistelua. Jokaiselta edellytetään paitsi viitseliäisyyttä, niin myös uusien asioiden opettelua. Sen ei  tarvitse kuitenkaan välttämättä olla ikävää, vaan siitä voidaan tehdä mielekästä ja palkitsevaa esimerkiksi verotuksen avulla. Oikeiden toimintamallien palkitseminen rahallisesti autaa kummasti niiden sisäistämistä.

Kierrätysprosessit selkeiksi

Kiertotaloudessa palvelumuotoilun tulisi kattaa koko prosessi digitaalisista palveluista, henkilökohtaiseen asiointiin, astioihin sekä opasteisiin ja koulutusmateriaaliin. Myös jokaisen kierrättämiseen osallistuvan on paikannettava oma roolinsa ja omasta toiminnasta aiheutuvat konkreettiset hyödyt ketjussa. Esimerkiksi pelillisyyden hyödyntämisellä on tässä suuria mahdollisuuksia. Lopputuloksena kuluttajien innostaminen, motivoiminen ja sitouttaminen kierrättämiseen on helpompaa.

Kierrätysbrändit kiinnostaviksi

Vahvojen brändien vetovoima pätee myös kiertotaloudessa. Yritysten on huolehdittava tuotteiden ja palveluiden brändistä myös siksi, että niiden ydintoiminta koetaan taloudellisesti uskottavaksi. Talouden sankaritarinoita taritaan siis myös kiertotaloudessa. Ja sankaritarinoiden suunnitteluun tarvitaan asiantuntijoita; designereita, art directoreita, käsikirjoittajia, ohjaajia, jne.

Tutkimus tukemaan muotoilua

Koska kiertotalouteen liittyy yhä monimutkaisempia tekijöitä, on muotoilun tueksi otettava myös monitieteinen muotoilun tutkimus. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa muun muassa käyttäjäkokemuksista, kulutustottumuksista ja yhteiskunnallisista muutoksista.

Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tutkimus sekä datan kerääminen ja analysointi tulisi olla säännöllistä toimintaa.

Osaaminen ymmärrettäväksi

Muotoilijoiden olisi myös itse huomattava tämän hetkinen tilanne ja tarjottava palveluitaan kiertotalouden yrityksille. Yhdistämällä eri alojen asiantuntijat saadaan suomalainen kiertotalous kasvuradalle.

Lähteet:

Seppälä, J. et al. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, politiikkatoimet ja mallinne- tut vaikutukset vuoteen 2030. Helsinki: Valtioneuvosto.
http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkimus-kiertotalouden-vihrean-kasvun-mahdollisuudet-suomelle-merkittavat

SITRAn verkkosivut, http://www.sitra.fi

Teknologiateollisuuden verkkosivut, http://www.teknologiateollisuus.fi

 

 

Internet – esineitä vai ihmisiä varten?

Ohjaako keskustelu esineiden internetistä meitä harhaan? Ketä tai mitä varten verkko oikeastaan on?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Kaikki netissä!

Digitalisaation edetessä asioille annetaan uusia nimiä. Puhutaan muun muassa asioiden tai esineiden internetistä sekä teollisesta internetistä. Tällöin kyse on internetin, älykkäiden laitteiden ja informaation hyödyntämisestä palveluissa, prosesseissa tai viestinnässä. Samalla toiminnot automatisoituvat, synnytetään uusia toisiinsa linkittyneitä toimintaympäristöjä, eli ekosysteemejä. Lopputuloksen tuotetaan uusia innovaatioita, palveluita ja liiketoimintaa.

Asiat menevät uusiksi, vai menevätkö?

Teollisen internetin merkittävyyttä on verrattu sähköön. Arvioidaan että teollisen internetin hyödyntäminen parantaa merkittävästi siihen panostavien yritysten kannattavuutta. Sen ennakoidaan luovan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Määrää on luonnollisesti vaikea ennakoida, koska ne ovat vasta syntymässä.

Kehityksellä on vaikutusta myös teollisten tuotteiden valmistukseen ja jakeluun. On jo nähty merkkejä että esimerkiksi robottiteknologia ja 3d-tulostimien takia kaikkea ei kannata enää valmistaa Kiinassa, vaan lähempänä eurooppalaisia kuluttajia.

Uusia työpaikkoja syntyy etenkin tietotekniikan aloille, mutta myös esimerkiksi palvelumuotoilun ja markkinoinnin sektoreilla. Jonkunhan on tehtävä monimutkaisista kokonaisuuksista ymmärrettäviä ja käyttökokemuksesta miellyttäviä, sekä lisäksi kerrottava siitä kiinnostavasti kuluttajille.

Digitalisaatio etenee verkostomaisesti

Digitalisaatiossa on usein kyse ketjureaktiosta. Kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi sen ympärillä muuttuu. Näin on tapahtunut esimerkiksi musiikin, kirjojen, karttojen ja matkustamisen digitalisoitumisen myötä.

Jo vuosia metsätyökoneiden navigointi leimikoiden luo sekä datan kerääminen kaadetuista puumääristä ja sijainneista on ollut arkea. Digitaalista tekniikka on alettu käyttämään myös jätteiden keräämisessä. Jäteastioihin sijoitettujen anturoiden avulla astioiden tyhjennyksestä on tullut tehokkaampaa, samalla kun on säästetty kustannuksia, työaikaa ja ympäristöä.

Turvayhtiöt tarjoavat nykyään kokonaisvaltaisia palveluita, jossa kulunvalvontaan on liitetty lähes kaikki mahdollinen yrityksen toiminta. Prosessien hallinta, ajankäyttö, logistiikka, laskutus ja jopa rekrytointi on valjastettu hallittavaksi yhden kokonaisuuden alle. Lienee vain ajan kysymys kun mukaan tulevat esimerkiksi terveyden sekä fyysisen ja henkisen kunnon seurantalaitteet.

Teollisesta internetistä onkin vain pieni askel sote-uudistukseen ja kuntapalveluiden digitalisointiin. Ajatus siitä, että kaikki tarvittava on yhden palvelun sisällä – terveyspalveluista äänestämiseen, kirjasto- ja veropalveluihin – on kieltämättä kiehtova. Puhumattakaan, jos siihen voidaan yhdistää elokuvien katseleminen, matkavarausten tekeminen, ja tulevaisuudessa virtuaaliset bänditreenit.

Kiviä kehityksen kengässä

Digitalisaation ja myös teollisen internetin lopullisen läpimurron tiellä on kuitenkin hidasteita. Yksi niistä on energia. Kasvava energian kulutuksen myötä on havaittu että akkujen kehitys ei ole pysynyt matkassa. Myös palvelinasemat kuluttavat energiaa enemmän kuin on ennakoitu.

Ohjelmistovirheet eli bugit voivat muodostua kokonaisuuden kannalta painajaismaisiksi ja pahimmillaan kaataa laajoja tietoverkostoja. Lisäksi kybersodankäynnin vaikutukset ovat entistä lähempänä arkeamme.

Uuden tekniikan hyödyntäminen ja uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää hyvä koulutusta ja tutkimusta. Siitä Suomessa on kuitenkin leikattu. Kilpailijamaille annetaankin siten suotta etulyöntiasema, etenkin kun moni suomalainen huippututkija on siirtynyt ulkomaille töihin.

Myös tietosuojaan liittyy merkittäviä kysymyksiä. Kuka kontrolloi ja millä resursseilla? Lisäksi on mietittävä miten lainsäädäntö suhtautuu väärinkäytöksiin ja tekijäinoikeudellisiin asioihin.

Vaikka palveluiden tarjoajat keksivätkin hyviä ratkaisuja, eivät kaikki kuluttajat välttämättä ole aina valmiita ottamaan niitä vastaan. Digitalisaation vastustaminen onkin huomioitava. Aitoa palvelua ja ihmiskontakteja kaivataan yhä useammin – koneiden kanssa eläminen on nimittäin pitemmän päälle tylsää. Digipalvelu voisikin olla arkea, mutta aito ihmiskontakti luksusta!

Kuka kaikkea tarvitsee?

Jotta digitalisaatiosta ja teollisesta internetistä saataisin kaikki hyöty irti, olisi vältettävä samat virheet kuin Nokian kohdalla aikoinaan. Silloin keskityttiin laitteisiin ja niiden ominaisuuksiin, mutta unohdettiin kuluttaja ja käyttäjäkokemus.

Liiketoimintamahdollisuudet ovat varmasti loputtomat. Onnistumiseen tarvitaankin tutkimusta, koulutusta ja ennakkoluulotonta kehitystyötä. Niin, ja luonnollisesti ihmisiä, jotka haluavat uusia innovaatioita hyödyntää.

Lähteet:

Helin, Joel. 2015. Esineiden internet luo kodistasi älykkään ympäristön. Kandidaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jantunen, Saara. 2015. Infosota. Helsinki: Otava.

Juhanko, Jari (toim.). 2015. Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi. Helsinki: ETLA.

www.dna.fi

www.tivi.fi

YLE:n verkkosivut, www.yle.fi

Virtuaaliterkkareita, tekoälykaavoitusta ja robottikouluja – kuntien digitaaliset palvelut tulevaisuudessa

Sote-uudistuksia ja tuottavuusloikkia odotellessa kunnat pohtivat kuinka hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta ennen kuin digitaalisuutta aletaan hyödyntämään, kannattaa miettiä mitä sillä tavoitellaan.

– – – – – – – – – –

Palvelujen tarjoajasta aktivoijaksi

Jyrki Katainen sanoi taannoin että kunnilla ei ole muuta tehtävää kuin olla palveluiden tarjoajia. Huolimatta kuntien keskeisestä roolista sosiaali- ja terveys-, sekä koulutuspalveluiden tuottajana, ovat tehtävät tulevaisuudessa opaljon muutakin. Digitalisaatio on mahdollistanut jo nyt sen, että kuluttajat ovat yhä useammin aktiivisia osallistujia esimerkiksi brändäyksessä, kaupankäynnissä, tuotesuunnittelussa ja viestinnässä

Kuntien pitäisikin olla asukkaiden aktivoija ja osallistumisen kiihdyttäjä. Samalla yrittäjyys saisi uusia ulottuvuuksia ja asiantuntijaosaaminen löytäisi helpommin asiakkaansa.

Tehostamista ja tuottavuus silmissä kiiltäen unohdetaan pehmeämmät lähestymistavat. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että säästöjä saadaan syntymään pysyvämmin (ja mukavammin) jos osallistujat ovat innostuneita, ja kokevat olevansa osallisena mielekkäässä toiminnassa.

Kukaan ei halua asua ensisijaisesti tehokkaassa kunnassa. Valitettavasti tämä kuitenkin näkyy erityisesti kaavoittamisessa ja tonttipolitiikassa.

Tulevaisuudessa kuntalaisuus on osa identiteettiä

Kun ihminen tuntee kuuluvansa tiettyyn paikkaan, paikasta tulee osa häntä itseään. Paikkaan kuuluminen on aina subjektiivinen kokemus, mutta alueen identiteetin kehittymiseen vaikuttavat myös yhdessä jaetut kokemukset. Tähän liittyvät myös käsitteet topofilia ja topofobia – paikkaan kuulumisen positiiviset ja negatiiviset tuntemukset. Niitä on meillä kaikilla.

Ihmisten identiteetit hakevat koko ajan uusia ympäristöjä ja ilmenemismuotoja. Lähes kaikilla on eri identiteetti töissä ja kotona. Usealla on myös digitaalisessa maailmassa some-identiteetti ja virtuaali-identiteetti. Tai useitakin. Myös kuntalaisuus voisi parhaimmillaan olla voimakas osa identiteettiä.

Moni kaipaa myös personoitua ja proaktiivista palvelua. Silloin kuntalainen pääsisi itse muokkaamaan palveluitaan tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Tämä lisäisi käyttökokemusta, motivaatiota ja sitoutumista. On tärkeää että palvelu toimii itselle tärkeissä ympäristöissä, liittyivätpä nämä sitten tonttiasioihin, harrastuksiin tai lasten hoitoon.

Digitaalisuus tuo konkretiaa, tekoäly luotettavuutta

Kunnallispolitiikka ja päätöksenteko vilisee alan jargoniaa ja termejä. Jos niitä ei hallitse on osallistuminen mahdotonta. Abstraktit asiat kaipaavatkin konkretiaa. Digitaalisuutta ja visuaalisuutta kannattaisi hyödyntää esimerkiksi datan havainnollistamisessa. Digitaalisuus ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan palvelee kokonaisuutta. Hyvinvointia ja arvokasta elämää.

Pelilliset ominaisuudet ovat keskeisiä ominaisuuksia hyvissä  digitaalisissa palveluissa. Pelillisyys tarkoittaa tässä tapauksessa vastavuoroisuutta, toimivuutta ja käyttökokemuksen miellyttävyyttä. Tällöin on luontevaa hyödyntää tekoälyä ja robottiteknologiaa. Robotit ovat jo mukana hoivatöissä, miksei siis opettajina tai kaava-arkkitehteina?

Virtuaalitodellisuuden lopullista läpimurtoa on odoteltu 90-luvulta asti. Ongelmana on ollut erityisesti sisällön tuottamisen haasteellisuus ja hyödyllisyys. Kuntapalvelut voisi olla ratkaiseva tekijä sen läpimurtoon. Ovathan kuluttajat eli kuntalaiset kuitenkin virtuaalipalveluiden suurin käyttäjäryhmä tulevaisuudessa.

Kunta on kokonaisvaltainen kokemus

Kuntien digitaalisia palveluita ollaan myös  liittämässä osaksi muita palveluita. Olisikin järkevää että linkki esimerkiksi suomi.fi:hin ja jossain vaiheessa IoE:hin (internet of everything) olisi saumaton. Tuo sote-uudistus mukanaan sitten mitä tahansa.

Vastareaktiona digitalisaatiolle  on alettu puhumaan  inhimillistämisestä (human touch). Tästä on hyviä esimerkki kivijalkakauppojen paluu. Moni kaipaa asioiden hallintaa ja luotettavuutta. Se kertoo siitä että digitaalisuutta on liikaa, sitä on väärässä paikassa, tai sitä ei ole hyödynnetty oiken.

Tulevaisuudessa ollaan virtuaalimaailmassa ja todellisuudessa yhtä aikaa. Raja-aidat hämärtyvät kun ihmisten tarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tällöin kaikille on luotava kanavat jotta he voivat olla mukana tekemässä yhteistä elinympäristöä.

Lähteet:

T. Haarni, M. Karvinen, H. Koskela & S. Tani. 1997. Johdatus nykymaantieteeseen. Teoksessa Tila, paikka ja maisema – tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen. Tampere: Vastapaino.

S. Sallinen, K. Majoinen & M. Salenius (toim.). 2012. Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta. Helsinki: Kuntaliitto.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkkosivut, http://www.tieke.fi