Kun brändi sairastaa –  kolme syytä miksi terve brändi on tärkeä sote-uudistuksessa

Soten myötä kansalaiset saavat valita vapaasti julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden väliltä. Palveluntarjoajien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin miten heidän palvelunsa koetaan muiden rinnalla. Jos palvelubrändi näyttää huonovointiselta, tai olevan liki kuoleman kielissä, ei se houkuttele terveemmästä elämästä haaveilevia asiakkaita.

1. Erotu tai kuole

Kovassa kilpailussa ei kannata tehdä samoin kuin muut. Omaperäinen brändi nousee aine esiin ja huomataan. Johdonmukaisesti johdettu selkeä palvelukokonaisuus on uskottava ja herättää luottamusta. Tällä on suora yhteys hyvään palvelukokemukseen ja edelleen asiakasuskollisuuteen. Kohdusta hautaan saakka.

Näkyvyys on usein myös taloudellisesti kannattavaa, kun viesti on vahva ja erottuva ei sitä tarvitse toistaa niin usein. Näin säästyy resursseja muihin toimintoihin.

2. Brändi on fyrkkaa

Moni yritys mieltää omaisuudeksi rakennukset, koneet, laitteet tai prosessit. Harva muistaa, että brändi on usein yrityksen suurin aineeton omaisuuserä. Yllättävän usein jopa suurempi kuin materiaalinen omaisuus.

Vinkki pienten sote-yritysten omistajille: Isommat yritykset ostavat usein pois häiritsemästä epämiellyttävän aktiivisiksi ja näkyviksi nousseet pienet toimijat. Mainio konsti saada varallisuutta eläkepäiviä varten.

3. Hyvä brändi = helppo elämä

Kun palvelubrändin suuntaviivat on hyvin suunniteltu ja ohjeistettu, on jokapäiväinen viestintä ja siihen liittyvä toiminta paljon helpompaa. Samalla säästyy aikaa ja rahaa vaikkapa laadukkaiden some-sisältöjen tuottamiseen. Tervehdyttävää brändinrakentamista myös se.

Vielä ehtii

Nyt on jokaisen sote-yrityksen päättäjän tärkeää arvioida kriittisesti kuinka, missä ja miten yritys omista palveluistaan kertoo. Jos uudistuksia tarvitaan, ne kannattaa tehdä huolella. Terveellä brändillä on nimittäin yllättävän parantava vaikutus liiketoimintaan.

Mainokset

Lakia ja järjestystä vaikka muotoilun avulla

Yritin taannoin perehtyä lakitekstiin, joka käsitteli ulkomailta ostetun auton rekisteröimistä Suomeen. Putosin kärryiltä jo kolmannessa lauseessa. Pitkien ja polveilevien virkkeiden keskellä yksinkertainen visualisointi olisi auttanut ymmärtämään paitsi koko prosessin, myös mitä eri vaiheessa tapahtuu.

Nykyihminen on tottunut asioiden visualisointiin ja siihen että, palveluiden on oltava nopeasti ymmärrettävissä. Muotoilun tarpeeseen on havahduttu myös lakitoimistoissa. On syntynyt termi ”legal design”.

Legal design tarkoittaa yksinkertaisesti juridisten palveluiden ja prosessien ymmärrettäväksi tekemistä muotoilun avulla. Se voi tarkoittaa tekstisisältöjen selkeyttämistä tai typografista muotoilua, mutta yhä useammin myös esitysgrafiikkaa, kuvituksia tai vaikkapa videofilmien tuottamista. Pikkuhiljaa myös keinotodellisuuden ja lisätyn todellisuuden hyödyntämistä.

Tavoitteena on edesauttaa hyvän palvelukokemuksen ja asiakassuhteen syntymistä ja ylläpitämistä. Parasta on tietysti se, että samalla voidaan tehostaa toimintoja sekä säästää aikaa ja rahaa.

 

legald_design_kuva_narrow

Aivan kuten muussakin palvelumuotoilussa, myös legal designissa on huomioitava muotoilun toimivuus eri medioissa ja ympäristöissä. Samalla on huomioitava eri ikäryhmien vaatimukset, kulttuurierot ja erityisryhmät.

Jotta legal design olisi laadukasta ja täyttäisi sille asetetut odotukset, edellyttää se ammattimaista design osaamista sekä muotoilijan  valmiuksia perehtyä juridiikkaan. Testaamisen ja tutkimuksen roolia ei voi myöskään väheksyä. Suunnitteluprosessi onkin usein monialainen tai poikkitieteellinen prosessi. Siihen voi osallistua suunnittelijoiden ja juristien lisäksi humanisteja, psykologeja ja vaikkapa koodaajia.

Kun legal design on hyvin suunniteltu, on myös lakipalveluiden arviointi, mittaaminen ja koko palvelukonseptin kehittäminen helpompaa.

Legal design lisää parhaimmillaan kuluttajien luottamusta lainsäädäntöä kohtaan. Lakitoimistoille hyvä muotoilu tarjoaa mainion paikan profiloitua asiakasystävällisenä, tehokkaana ja asiantuntevana toimijana. Sitä samaahan designin avulla tehdään muillakin toimialoilla.

Tulevaisuuden brändit ovat inhimillisiä aktivisteja

Valeuutiset, suvaitsemattomuus ja instituutioiden horjuminen vauhdittavat brändien yhteiskunnallista aktivismia. Moni brändi on myös digitalisaation huumassa unohtanut inhimillisyyden, sekä hakee visuaalisuudelle uusia tapoja. Brändien tulevaisuus näyttäytyykin kiinnostavammalta kuin koskaan.


Brändit aktivoituvat yhteiskunnallisesti

Kun USA:n presidentti Donald Trump kielsi maahantulon seitsemästä islaminuskoisesta maasta, tarjosi Airbnb ilmaisia majapaikkoja pakolaisille. Starbucks puolestaan lupasi palkata 10 000 maahanmuuttajaa töihin.

Suomessa osa brändijohtajista, muun muassa Finlayson, on kieltänyt tuotteittensa myynnin kauppakeskus Kärkkäisellä, koska sen omistajat ovat osallistuneet juutalaisvastaiseen toimintaan.

Tässä tilanteessa brändit näkevät mahdollisuuden korvata mediakanavia, ja kertoa maailmasta omasta perspektiivistään. Kansainvälisten brändiasiantuntijoiden mukaan eettisyyden ja totuuden merkitys korostuu tulevaisuuden brändejä rakennettaessa.

Kuitenkin, jos haluaa olla eettinen ja totuuden mukainen, on myös oltava uskottava. Niinpä esimerkiksi Shell voisi tukea muutamalla miljardilla valtamerien puhdistamistyötä muoviroskasta.

Inhimillisyys nousussa

Monissa yrityksissä digitalisaatiota on kokeiltu ja menty usein mukaan liian moneen suuntaan liian vähillä resursseilla. Strategisesti tärkeimmät kohtaamispisteet ja toimintamuodot ovat unohtuneet.

Palvelukokemuksen parantaminen onkin useiden perinteikkäiden brändien agendalla. Kauppaketjut panostavat yhä enemmän verkkokauppaan, kotiinkuljetuksiin ja henkilökohtaiseen palveluun. Suomessa tätä on tehnyt jo vuosia esimerkiksi Alepa. Tämä edellyttää paitsi hyvää laadunvalvontaa, myös henkilökunnan parempaa koulutusta. Heidät kun nähdään yhä useammin yritysten brändilähettiläinä.

Visuaalisuuden suuntaukset

Brändien tunniste-elementeissä kaikki muodot on jo käytetty. Tällä hetkellä yritykset pyrkivät liittämään yrityksen nimen ja ilmeen uusilla tavoilla ydinliiketoimintaan. IoT –palveluita tarjoava Dotdot-yritys on lanseerannut oman brändinsä visuaalista ilmettä yhdistämällä se yksinkertaisesti yrityksen tarjoamiin palveluihin. Yrityksen liikemerkki voidaan myös kirjoittaa tekstin sekaan erikoismerkeillä :||

https://www.speakdotdot.com/dotdot

dotdot_blogikuva

Muuttuvat tekijät

Koska tulevaisuuden ennustaminen tuntuu tänä päivänä hyvin haasteelliselta, olisikin parempi puhua tulevaisuuksien ennakoimisesta. Monen perustellun kehityspolun voi murentaa esimerkiksi maailmanpoliitiikan muutokset, luonnonkatastrofit, uudet innovaatiota, tai vaikkapa Googlen ja Facebookin ympärillä pyörivät syytökset Brexitin ja USA:n presidentinvaalien yhteydessä.

Kuluttajat reagoivat usein nopeasti ja yllätyksellisesti. Brändien on seurattava tilannetta tarkasti, sillä maapallon pyörittäjiksi niistä ei sentään vielä ole.

PS. Lue tästä lisätyn todellisuuden hyödyntämisestä brändäyksessä aikaisemmassa blogikirjoituksessani

Lähteitä:

Fastcodesign: The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3066981/the-radical-future-of-branding

Fastcodesign:The Radical Future Of Branding. Designers predict the major branding trends of 2017.
https://www.fastcodesign.com/3060658/the-future-of-branding-is-debranding

Future of Everything: What’s the Future of Branding
http://www.futureofeverything.io/2017/04/20/future-branding/

CMO by Adobe: 7 For 2017: Predictions About The Future Of Branding
http://www.cmo.com/opinion/articles/2017/1/4/predictions-on-the-future-of-branding-in-2017.html#gs.DA7uBA8

 

Enemmän on enemmän! – lisätty todellisuus mullistaa brändikokemuksen

Ympäristömme yhdistyy yhä saumattomammin keinotodellisuuteen. Lisätyn todellisuuden digitaalisista ominaisuuksista tulee osa ihmisten arkea luultavasti nopeammin kuin aavistammekaan. Brändien on siis syytä olla hereillä!

Lisätty todellisuus tuo älypuhelimiiin, tablettitietokoneisiin ja muihin laitteisiin havainnollisesti palveluita, tuotteita ja tapahtumia. Tällä kaikella kerrotaan brändien tarinaa. Tällöin hyödynnetään animaatioita, 3D-tekniikkaa, musiikkia ja ääntä, paikkatietoja tai vaikkapa verkkokauppasovelluksia.

Verrattuna keinotodellisuuteen lisätty todellisuus koetaan luontevampana, koska uusia digitaalisia ominaisuuksia tuodaan kätevästi tuttuun omaan kännykkään tai tablettiin.

Ilman hyötyjä ei ole käyttäjiä

Hyvin erilaiset yritykset kuten BBC, IKEA, L’Oreal ja National Geographic ovat oivaltaneet lisätyn todellisuuden hyödyt. L’Orealin applikaatiot havainnollistavat yksilöllisesti kuinka henkilölle sopii tietyn väriset meikit tai hiustyyli. Samalla käyttäjä voi tilata tuotteet verkkokaupasta.

Ikea hyödyntää samaa konseptia huonekalujen osalta. On helpompi tehdä ostopäätös kun huonekalut näkee havainnollisesti omassa kodissaan.

National Geographic tuo puolestaan dinosaurukset kauppakeskukseen. Asiakkaat voivat shoppailun lomassa katsella toisiaan taputtelemassa muinaisten hiriviöiden kuonoja.

Lisätty todellisuus sopiikin näiden kaikkien yrityksen toimintakonseptiin erinomaisesti, ja tukee siten niiden brändiä.

Kuluttajien perässä

Pelillisyys on tehnyt lisätystä todellisuudesta helposti omaksuttavan. Kun konsepti tuottaa lisäksi konkreettista hyötyä käyttäjälleen saa brändikokemus uusia ulottuvuuksia kuluttajan silmissä.

Brändien on myös oltava siellä missä ihmisetkin. Tällä hetkellä yrityksillä onkin vihoviimeiset mahdollisuudet saada uutuusarvoa olemalla omien alojensa ensimmäisiä hyödyntämässä lisättyä todellisuutta brändikokemuksen välittämisessä.

Uutta potkua perinteisille medioille

Lisätty todellisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi julistesuunnittelulle. Kun bussipysäkillä oleva painotuote herää eloon, koetaan se entistä vaikuttavampana ja tärkeämpänä alustana.

Lisätty todellisuus täytyykin saada kiireen vilkkaa graafisten suunnittelijoiden työkalupakkiin. Töitä suunnittelualalle on luvassa, sillä pelkästään USA:ssa on lisätyn todellisuuden ennustettu synnyttävän 120-150 miljoonan dollarin liiketoimintaa vuonna 2020.

Urheiluseuran brändäyksen kuusi keskeistä pointtia!

Lapset ja nuoret ovat aikamme brändiarvottajia. Heille PlayStation, Voice of Finland, urheiluseurat ja olutmerkit ovat samalla viivalla. Ja he valitsevat sen mikä kiinnostaa.

Tutkimusten mukaan urheiluseuralla on oltava vahva brändi, jotta se pystyy erottautumaan muusta viihdetarjonnasta, ja edelleen kehittymään taloudellisesti menestyväksi toimijaksi. Vahva brändi ei synny sattumalta ja ilman panostusta. Mutta pienellä harkinnalla ja vaivannäöllä saadaan ainakin perusasiat kuntoon.

1. Strategialla luodaan suunta, tavoitteet ja raamit

Jotta seuralle voidaan rakentaa brändi, on sen toiminnan oltava suunnitelmallista. Samalla on pidettävä mielessä resurssit ja sovittava pelisäännöistä. Kun toimintamalli on kaikille mukana oleville selkeä, voidaan siitä alkaa kertoa myös ulkopuolisille.

2. Iskevä nimi on puoli voittoa

Miksi nimet Tampereen Tappara, Lapuan Virkiä tai Sotkamon Jymy herättävät tunteita, olit sitten fani tai et? Miksi Espoon Blues, JyP Hockey Team tai FC Lahti nostattavat lähinnä hilpeyttä? Kuvittele tilannetta kun fanit huutavat joukkueensa nimeä. Kumpi kuulostaa paremmalta – sekä urheilijan että kannattaja korvissa – ”Tappara!” vai ”Äfsee Lahti!”? Mieti hetki, mitä nimet Limingan Niittomiehet, Ikaalisten Nouseva Voima tai Köyliön Lallit kertovat? Paikallisuus, tehokkuus ja rytmi kuuluvat seuran nimeen, aivan kuten urheiluunkin.

3. Tarina on tehty kerrottavaksi

Kun nimi on olemassa, löytyy aiheet tarinaan kuin itsestään. Tarvitsee vain valita parhaat palat. Vaikka seura olisikin nuori, löytyy tarinoita paikkakunnalta, ympäristöstä tai ihmisistä. Uskottava tarina tempaa mukaansa sekä harrastajan, toimihenkilöt että katsojan. Myös naapuriseurojen kilpakumppaneissa se herättää arvostusta. Sponsoritkin ovat mielellään mukana kiinnostavassa tarinassa. Ja kaikkihan sen tietävät: tarinan ei tarvitse olla totta, kunhan se kuulostaa hyvältä.

4. Värit erottavat massasta

Tunnusvärit antavat pohjaa seuran visuaaliselle identiteetille, ja visuaalisuuden merkitystä ei voida väheksyä. Värit kumpuavat sisällöstä, tekemisestä, paikallisuudesta, historiasta ja tarinoista. Maakuntien ja kuntien vaakunoiden värit siirtyvät usein myös seuroihin. Väreissä tärkeintä on yhdenmukaisuus. Yksi väri on ihannetilanne, kaksi hyvä, mutta useampi väri saa hajanaisen vaikutelman. Väreissä ei kannata juoste trendien perässä. Vahvat värit kestävät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka olisivat erikoisetkin.

5. Tunnus kiteyttää viestin

Tunnus, eli logo kiteyttää urheiluseuran identiteetin. Tunnuksen suunnittelu kannattaakin antaa asiantuntevan ammattilaisen tehtäväksi. Asioiden yksinkertaistaminen visuaalisesti kiinnostavalla tavalla ei nimittäin ole ihan maailman helpoin juttu. Suunnittelijan on kyettävä myös hahmottamaan miltä tunnus näyttää eri tilanteissa; verkkareissa, mainoksissa tai vaikkapa webbisivuilla. Tunnusta on myös huollettava, ja tarpeen tullen uudistettava, jos toimintaympäristö muuttuu.

6. Jalkauttaminen kohdataan ihmiset

Lopulta seura, tarina, värit ja tunnus on vietävä ihmisten ilmoille. Toiminta on tehtävä näkyväksi ja kiinnostavaksi. Vetovoimaisilla brändielementeillä ja selkeällä toimintamallilla tempaistaan mukaan harrastajia, osallistujia, osaajia ja yhteistyökumppaneita. Kun halutaan olla mukana hyvässä toiminnassa on kukkaron nyöritkin löysemmässä. Vastapainoksi saatu hyöty voi olla hyvää mieltä, näkyvyyttä, intohimoa, kivaa toimintaa kaveriporukassa tai jotain ihan muuta.

Design ja liikunta ne yhteen soppii!

Suomi on design-maa. Valitettavasti se ei näy tämän päivän urheiluseuroissa. Niiden design, brändäys ja markkinointi on kaukana substanssiosaamisen tasosta. Niin ei tarvitsisi eikä saisi olla.

Kun brändi on kunnossa on yhteistyökumppaneidenkin hankkiminen helpompaa. Ja kenestäpä ei olisi mukava vetää oman seuran verkkarit päälle, kun asu on tunnusta ja värejä myöten iskevä. Näin luodaan myös estävää liikuntakulttuuria ja kehitetään yhteisöllisyyttä.

 – – – – –  

Lähteet:

Suomela, Juha. 2014. Urheiluliiketoiminnan haasteet – Vahva brändi taloudellisen menestyksen edellytyksenä. Espoo: Laurea Ammattikorkeakoulu.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77185/Urheiluliiketoiminnan+haasteet+-+Vahva+brandi+taloudellisen+menestyksen+edellytyksena.pdf?sequence=1

Mäenpää, Pasi & Korkatti, Sirpa (toim.) 2012. Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Helsinki: SUL-Julkaisusarja 1/2012.
http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf

Oksanen, Risto. 2016. Urheiluseurojen brändiarvo ja sen merkitys kaupungille. Esitys Elinvoimainen urheilukaupunki -seminaarissa 2.11.2016.
https://www.kouvola.fi/material/attachments/5nm088taz/qnJtMimA9/Oksanen_Risto_Urheiluseurojen_brandiarvo.pdf

Kirkas brändi ja selkeä palvelumuotoilu tuottavat kilpailuetua sote-sopassa

Sekavan informaation keskellä palveluntarjoajien kannattaa varautua sote-uudistukseen kehittämällä brändiään ja palvelutarjonnan konseptointia. Tästä hyötyvät sekä palveluita tarvitsevat, että palveluntarjoajat, olivatpa nämä sitten julkisia tai yksityisiä.

Kuluttajien kokemukset sekä julkisista että yksityisistä palveluista ovat kirjavia. Terveyskeskuksen päivystyksessä jonottaminen on turhauttavaa, mutta erikoissairaanhoitopalvelut toimivat hyvin. Toisaalta yksityisten palveluiden kalleus hirvittää, vaikkakin hoitoon pääsy on nopeaa.

Mielikuvien muuttamiseksi sote-uudistus tarjoaa loistavan hetken.

Tavoitteena laadukas ja luotettava brändi

Laadukas sosiaali- ja terveysalan brändi – julkinen tai yksityinen – syntyy asiantuntevasta toiminnasta, johdonmukaisesta viestinnästä ja laadukkaasta profiloinnista. Pikavoittoja on turha odottaa. Luotettavuus ja uskottavuus palveluntarjoajana syntyy vuosien kovan työn jälkeen.

Brändin rakentamisessa on hyödynnettävä kaikkea mahdollista saatavilla olevaa tietotaitoa. Brändi on vietävä sinne missä asiakkaatkin ovat, kaikkiin kohtaamispisteisiin, verkkoon, vastaanottotiskille tai vaikkapa virtuaalitodellisuuteen. Ja kaikissa näissä kohtaamispisteissä on brändin myös lunastettava siihen kohdistuvat odotukset.

Koska brändi on yrityksen tärkein aineeton omaisuuserä, on siitä myös huolehdittava ja pidettävä ajan tasalla. Aivan kuten koneista, laitteista ja rakennuksistakin. Brändin kehittämiseksi onkin oltava suunnitelma sen arviointiin ja tarvittavien korjausliikkeiden tekemiseen.

Palvelumuotoiluun kannattaa panostaa

Saadakseen viestinsä läpi, on palveluntarjoajan ymmärrettävä miten asiakas näkee tilanteen. Oma strategiakaavio ei ole välttämättä paras tapa esitellä palveluita. Kokonaisuus on muotoiltava sellaiseksi että asiakas hahmottaa sen mahdollisimman helposti.

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ymmärrettäväksi tekemistä. Sekä ennen palvelutilannetta, sen aikana että sen jälkeen. Muotoilu kattaa koko palvelutarjonnan strategisen konseptoinnin, visualisoinnit, tekstit, äänet ja konkreettiset tilat.

Mitä huolellisemmin paneudutaan yhdenmukaiseen esitystapaan ja yksityiskohtiin, sitä luotettavampi vaikutelma syntyy.

Asiantuntijoiden yhteistyötä

Jotta asiantuntevat terveysalan palvelut tulisivat laadukkaasti esille, tarvitaan asiantuntevia brändien ja palvelumuotoilun osaajia. Nämä asiantuntijat toimivat myös kustannussäästöjen takuumiehinä ja -naisina.

Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovatkin, paitsi toimivaa ydinosaamista, myös toimivaa designia ja viestintää.