Pois peräkammareista osa 2: Viisi brändivinkkiä pk-yrityksille

Sanotaan että suomalaiset tekevät innovaatioita, mutta ruotsalaiset tekevät brändejä. Tämä tuntuu koskevan erityisesti pk-yrityksiä. Näin vapun kunniaksi on hyvä miettiä miten brändäys saataisiin paremmalle tolalle. 1. Nimi on numero yksi Nimestä se lähtee. Hyvä yrityksen tai tuotteen nimi on jo puoli brändiä. Nimelle on luonteva kiteyttää palvelulupaus ja rakentaa tarina. Nimet Onni Vilkas, Marimekko ja TukkanuottaJatka lukemista ”Pois peräkammareista osa 2: Viisi brändivinkkiä pk-yrityksille”

Brändien kohtalon kysymys: kestävä kehitys

Kestävä kehitys on noussut brändien avainsanaksi viimeisten vuosien aikana. Yritysten on toiminnassaan huomioitava luonnonvarojen riittävyys, ympäristöasiat sekä työntekijöiden olosuhteet. Kuluttajien valintapäätöksiin vaikuttaa siis yhä useammin se, kuka farkut tai lenkkarit ompelee, missä lohi kasvatetaan, tai kuinka energiaa tuotetaan. Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta TNS Gallupin maaliskuussa 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % vastaajista katsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eriJatka lukemista ”Brändien kohtalon kysymys: kestävä kehitys”

Katso peiliin muotoilija – seitsemän syytä miksi yritykset ja muotoilu eivät kohtaa

Finnish Design – suomalainen muotoilu* on myytti joka elää vahvempana ulkomailla kuin Suomessa. Tämä ilmenee siten, etteivät suomalaiset pk-yritykset koe investointeja muotoiluun tärkeinä. Seuraavassa syitä siihen. 1. Muotoilijat ovat huonoja myynti- ja mittamiehiä Muotoilijat ovat tyytyneet tekemään työn, ja toivoneet että asiakas ymmärtää ostaa lisää. Tai että maine kiirii automaattisesti seuraavan yrityksen korviin. Muotoilun hyötyä eiJatka lukemista ”Katso peiliin muotoilija – seitsemän syytä miksi yritykset ja muotoilu eivät kohtaa”