Pois peräkammareista osa 2: Viisi brändivinkkiä pk-yrityksille

Sanotaan että suomalaiset tekevät innovaatioita, mutta ruotsalaiset tekevät brändejä. Tämä tuntuu koskevan erityisesti pk-yrityksiä. Näin vapun kunniaksi on hyvä miettiä miten brändäys saataisiin paremmalle tolalle.

1. Nimi on numero yksi

Nimestä se lähtee. Hyvä yrityksen tai tuotteen nimi on jo puoli brändiä. Nimelle on luonteva kiteyttää palvelulupaus ja rakentaa tarina. Nimet Onni Vilkas, Marimekko ja Tukkanuotta viittaavat osuvasti toimialaan, mutta tuottavat mielihyvää oivalluksina. Tarina syntyy kuin itsestään.

2. Kerro mitä osaat

Kerro selkeästi mitä osaamista, tuotteita tai palveluja tarjoat. Pelkistä viestisi sekä tekstiksi, että visuaalisesti. Parin lauseen kiteytys ydinosaamisesta ja mahdollisesta muusta tarjonnasta on elintärkeää paitsi markkinointia varten, niin myös sisäisesti. Näin fokuskin pysyy kohdallaan.

Se miltä yritys näyttää ulos päin on elämän ja kuoleman kysymys. Persoonallinen ja oivaltava visuaalinen ilme edistää tutkitusti liiketoimintaa. Ja jos yritys ei itse määrittele olemustaan, sen tekee joku muu.

Niin ja se tarina. Mieti yritykseesi liittyvä erikoispiirre tai keksi se. Ei sen tarvitse olla totta, riittää että se kuulostaa hyvältä. Sitten kun tarina on löytynyt käytä sitä.

3. Älä ole piilossa

Liian usein asiakas törmää siihen ettei puhelinnumeroa löydy yrityksen verkkosivuilta, tai henkilöiden nimiä ei ole esillä. Tämä herättää epäluuloa ja heikentää asiakassuhteen syntymistä.

Siispä yhteystiedot selkeästi esille, ja alle vaikka kehotus ”soita meille!” Yksinkertainen asia mutta toimii.

4. Keskitä viestintä

Kenelläkään ei ole aikaa ja rahaa kymmeneen mainos- tai viestintäkanavaan. Pari kolmekin riittää. Tarjolla on nykyisin jopa ilmaisia välineitä, joten niitä kannattaa opetella käyttämään. Facebookin, Twitterin, Instagramin ja blogien alkuvaiheet oppii hetkessä, neuvoa voi kysyä vaikka perheen koululaisilta.

Liiketoiminnan kiihdyttämiseksi ei tarvitse olla nero. Oma tapa kertoa yrityksestä löytyy aina, mutta vakavampaan bisneksen kehittämiseen kannattaa kysyä ammattilaisia. On nykyään muuten aika edullistakin.

5. Kerro itsestäsi säännöllisesti

Kun mediassa ollaan kannattaa siellä myös toimia. Esimerkiksi hyötytiedon jakaminen on todistettavasti kannattavaa. Idea on se, ettei yritys suoraan tuputa tuotteitaan tai palveluitaan, vaan viestii olevansa alan asiantuntija. Asiantuntijuus syntyy kun asiakas tutustuu jaettuun informaatioon ja kokee sen itselleen hyödylliseksi. Ja kun tarve syntyy, käännytään asiantuntijan puoleen tekemään kauppoja.

Dagen efter

Olen kuullut yritysten vetäjien sanovan ”tällä alalla brändillä ei ole mitään merkitystä”. Väitän että brändillä on merkitystä, olipa ala mikä tahansa. Tätä tukevat myös tutkimukset. Onkin eri asia kuinka brändi ymmärretään ja kuinka sen suomia työkaluja käytetään.

Brändäyksessä on oltava johdonmukainen. Ydinasioiden toistaminen vie viestin perille. Asioita ei kannata muuttaa muuttamisen ilosta.

Brändäyksessä yritys pääsee alkuun omin avuinkin, jos vaan kiinnostusta riittää. Ja kun tahtotila on kohdallaan kannattaa ottaa mukaan asiantuntijoita. Niin tekevät ruotsalaisetkin.

Hauskaa vappua!

Lähteet:

Anne Hatanpää. 2013. Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa brändejä. Kauppakamarin verkkosivut: http://kauppakamari.fi/2013/03/28/suomessa-tehdaan-innovaatioita-ruotsissa-brandeja/

Saku Hirvonen. 2015. Brand Orientation on SMEs. Itä-Suomen yliopisto.
Artikkeli yrittäjät-sivustolla:http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/uutisarkisto/brandin-kehittaminen-parantaa-pk-yrityksen-menestysta-katso-viisi-esimerkkia

Sari Julkunen. 2014. Brändipääoman arvostaminen pk-yrityksen aineettomana omaisutena. Jyvöskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70570/Julkunen_Sari.pdf?sequence=1

Mainokset

Brändien kohtalon kysymys: kestävä kehitys

logopallo_2Kestävä kehitys on noussut brändien avainsanaksi viimeisten vuosien aikana. Yritysten on toiminnassaan huomioitava luonnonvarojen riittävyys, ympäristöasiat sekä työntekijöiden olosuhteet.

Kuluttajien valintapäätöksiin vaikuttaa siis yhä useammin se, kuka farkut tai lenkkarit ompelee, missä lohi kasvatetaan, tai kuinka energiaa tuotetaan.

Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta

TNS Gallupin maaliskuussa 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % vastaajista katsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. 77 % vastaajista pitikin ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista globaaleista uhista.

Lisäksi yritysten vastuuta ympäristöstä piti tärkeänä 80 % kuluttajista Forest Stewardship Councilin tutkimuksessa.

Eettisyyttä ja ekologisuutta korostavat asenteet ovat myös nykyisin yleisempiä kuin luksus ja statushakuisuus. (mm. Nyrhinen ja Wilska)

Vastuullisuuden mittarit

Yrityksiä on alettu arvioida kestävän kehityksen mittareilla. Niitä tekevät muun muassa Euroopan suurin vertailusivusto Rank a Brand ja kanadalainen Corporate Knights Capital-lehti (CKC).

Rank a Brandin on arvioinut useiden eri toimialojen yrityksiä. Esimerkiksi muodin, vaatteiden ja jalkineiden valmistajien parhaaseen A-ryhmään ei päässyt yhtäkään suurta brändiä. Parhaiten menestyi Puma ja Jack Wolfskin, jotka pääsivät B-ryhmään. Häntäpäästä löytyvät mm. Max Mara ja Umbro.

CKC:n the Global 100 most sustainable corporations in the world -listalla ovat mm. Kesko (5.), Outotec (1.), Kone (28.), Neste Oil (31.). Huomioitava kuitenkin on, ettei edes parhaimmin rankattu yritys Biogen Idec saanut kuin 73,50 % pistemäärää, maksimin ollessa 100 %.

Pohjoismaissa laajin tutkimustaho on Sustainable Brand Index. Sen mukaan Suomen vastuullisin yritys vuonna 2014 oli Valio.


Median valvova silmä

Moni yritys on jäänyt kiinni epäeettisistä työolosuhteista tai ympäristön laiminlyönnistä, kiitos tutkivan journalismin.

Esimerkkejä tuntuu riittävän.

Takavuosina tutuiksi tulivat kuvat pakistanilaisista lapista jotka työskentelivät globaalien urheiluvälineyritysten tehtailla kehnoissa olosuhteissa. Mediakohun takia olosuhteet ovat parantuneet hiukan, mutta valmistusta on siirretty myös uusiin halpatuotantomaihin.

Norjalaiset lohenkasvattajat jäivät puolestaan kaksi vuotta sitten kiinni kasvatuslaitosten lohien ruokintaan liittyvistä epäkohdista. Asialla on ollut merkittävää vaikutusta norjalaisen lohen menekkiin ainakin Ruotsissa.

Puutteet Applen tehtaiden työoloissa Kiinassa paljastuivat viime vuonna tehdyssä dokumentissa. Lisäksi Metsä-Botnian sellutehtaan aiheuttamat haitat ympäristölle ja paikalliselle turismille nousivat otsikoihin jo muutama vuosi sitten.

Ympäristösertifikaatteja kannattaisi hyödyntää

Osoituksen yritysten vastuullisuudesta on kehitetty erilaisia ympäristösertifikaatteja. Tunnetuin niistä on Joutsenmerkki, mikä on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki.

ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa.

Muita ympäristösertifikaatteja ovat mm. pk-yrityksille tarkoitettu Ekokompassi. Lisäksi EU:lla ja WWF:llä on omat sertifikaattinsa.

Ympäristösertifikaattien konkreettisia hyötyjä brändille ei ole tutkittu. Eri yritysten ja järjestöjen mukaan ne antavat kuitenkin ulkoista uskottavuutta ja vahvistavat yrityksen mainetta vastuullisena toimijana. Lisäksi monesti ympäristöjärjestelmää edellytetään tarjouspyynnöissä tai yhteistyökumppanuuskyselyissä.

Nopeat ja fiksut syövät hitaat

Yritysten olisi kannettava vastuunsa kestävästä kehityksestä jo liiketaloudellisistakin syistä. Tästä olisi myös kerrottava kuluttajille avoimesti. Näin kuluttajien tietoisuus nousisi, ja kulutustottumukset muuttuisivat.

Lähitulevaisuudessa näemme, että ensimmäisenä kestävän kehityksen strategialistansa kärkeen ottavat yritykset pärjäävät. Ne jotka tulevat perässä joutuvat tyytymään murusiin.

Lähteet:

• 
Helen Joyce Stuart, (2011),”An identity-based approach to the sustainable corporate brand”, Corporate Communications: An International Journal, Vol. 16 Iss 2 pp. 139 – 149

• Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska. (2012). Kohti vastuullista ylellisyyttä? Eettiset ja ekologiset trendit sekä luksuskulutus Suomessa. Kulutustutkimus-net-julkaisu, 1/2012.

Katso peiliin muotoilija – seitsemän syytä miksi yritykset ja muotoilu eivät kohtaa

piirrosFinnish Design – suomalainen muotoilu* on myytti joka elää vahvempana ulkomailla kuin Suomessa. Tämä ilmenee siten, etteivät suomalaiset pk-yritykset koe investointeja muotoiluun tärkeinä.

Seuraavassa syitä siihen.

1. Muotoilijat ovat huonoja myynti- ja mittamiehiä

Muotoilijat ovat tyytyneet tekemään työn, ja toivoneet että asiakas ymmärtää ostaa lisää. Tai että maine kiirii automaattisesti seuraavan yrityksen korviin.

Muotoilun hyötyä ei ole myöskään seurattu tai arvioitu. Se on usein jäänyt epäselväksi ja jopa unohdettu.

Muotoilusta puuttuu myös sen tehokkuuden ja hyödyn mittaamiseen sopivia mittareita.

2. Puuttuva keskustelu

Muotoilijat ovat siiloutuneita omiin ympyröihinsä. Muotoilijoiden olis pyrittävä mukaan keskusteluiden ytimiin – politiikkaan, elinkeinoelämään ja päättäviin foorumeihin – osoittamaan merkityksensä.

Heidän on osoitettava että muotoilu pystyy auttamaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Ja todistettava se yhä uudelleen ja uudelleen.

Tässä muotoilijoiden on hyödynnettävä mediaa, sillä siinähän he ovat asiantuntijoita. Tai ainakin pitäisi olla.

3. Sankarimuotoilijoiden varjo

Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Maija Isola sekä graafikoista esimerkiksi Kyösti Varis olivat aikansa merkkitekijöitä. Nykyaikana kaikkivoipa mestarius ei toimi. Tämän päivän muotoilijoilta vaaditaan alan laajaa ymmärrystä ja syvällistä erikoistumista, mutta myös esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja tutkimusosaamista.

Muotoilijoiden on nöyrryttävä ja tunnustettava kuluttajien osuus muotoiluprosesseissa. Lisäksi muotoilun osaajien piiriin on otettava mukaan muiden alojen osaajia opettajia, insinöörejä, tutkijoita, lääkäreitä, jne.

Intuitioon perustuva ’elämää suurempi suunnittelijuus’ on kyseenalaistettava, ilman että asiantuntijuudesta kumpuavaa syvällistä intuitiota unohdetaan.

4. Muotoilun vaihteleva laatu 

Muotoilijoina on toiminut ja edelleen toimii paljon kelvottomia ihmisiä ilman koulutusta ja asiantuntemusta. Olen itse kohdannut useita asiakkaita jotka kertovat saaneensa huonoa muotoilupalvelua ja pettyneensä. Toivottavasti ei kuitenkaan minulta.

Monista muotoilun puoskareista on coolia esittäytyä graafisena suunnittelijana, sisustusarkkitehtina tai muotisuunnittelijana. Osasi homman tai ei.

Graafisten suunnittelijoiden kohdalla tähän voisi auttaa esimerkiksi se, että alan järjestö Grafia ottaisi käyttöön termin ’graafinen suunnittelija – Grafia’. Grafian jäseneksi kun pääsee vain alan koulutuksen saanut, tai työnäytteillä osaamisensa vakuuttanut henkilö.

5. Vanhakantainen koulutus ja tutkimuksen puute

Muotoilussa kyse on asioiden laittamisesta järjestykseen, maailman ymmärrettävämmäksi tekemisestä. Se tapahtuu tutkimisella, keskustelemalla, piirtämisellä ja kommunikoimisella. Ne kaikki ovat luontaista lapsille.

Lapsia olisikin rohkaistava entistä enemmän esittämään, kertomaan ja viestimään havaitsemastaan, ja kokemaan kuinka hyödyllistä se voi olla. Näin muotoilusta muodostuisi itsestään selvä asia aikuisiälläkin.

Viime vuosina tutkimus on ottanut ensi askeleitaan osana muotoiluprosesseja. Seuraavassa vaiheessa tutkimuksen olisi oltava olennainen elementti poikkitieteellisessä ongelmanratkaisussa.

6. Taiteen taakka

Muotoilu ei ole taidetta, paitsi poikkeustilanteissa. Muotoilijoiden onkin selkeytettävä taiteen, teknologian ja talouden suhdetta muotoiluun. Muotoilijoiden on myös itse ymmärrettävä että he toimivat kaupallisella alalla. Unohtamatta ekologiaa tai kulttuuria.

Kaikkien muotoilijoiden on myös kumottava harhakuvitelma, että muotoilussa on kyse jostain päälle liimatusta koristelusta. On korostettava muotoilun merkitystä tuotteen, palvelun tai prosessin läpitunkevana tekijänä. Tällöin muotoilu ei välttämättä palvele tuotetta, vaan tuote muotoilua.

Nykyisin muotoilijat eivät tuotakaan pelkästään artefakteja, vaan ovat mukana kehittämässä prosesseja, toimintamalleja, ohjelmistoja, pelejä jne. Muotoilijoilla on myös entistä tärkeämpi rooli visualisoitaessa tietoa ja arvoja.

7. Epäselvä terminologia

Muotoilu, design, suunnittelu voivat tarkoittaa samaa, mutta ne voidaan ymmärtää vastaanottajasta riippuen eri tavoin. Termi ’design’ koetaan taas vieraaksi ja päälle liimatuksi.

Asiakkaan on myös usein vaikeaa ymmärtää mitä tarkoittavat lay-out, responsiivisuus tai konvertointi. Vierasperäisten termien kärsivällinen avaaminen on paitsi kohteliasta, myös fiksua.

Muotoilu on ikuista

Jo kivikaudella muotoiltiin työkaluja, piirrettiin kalliomaalauksia ja luotiin uskonnollisia symboleita. Muotoilulla oli keskeinen asema selviytymisessä, ruoan valmistamisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Samoin perustein muotoilua tarvitaan modernissa yhteiskunnassa palveluissa, tietokonepeleissä, opasteissa, koneiden ja laitteiden muotoilussa tai älyvaatteiden suunnittelussa.

Muotoilu perustuukin ensisijaisesti inhimilliseen ajatteluun.

Edesmennyt graafisen muotoilun opettajani Tapani Aartomaa sanoikin kerran osuvasti: ”Mieti ennen kuin teet – ajattele ennen kuin mietit”.
*) Muotoilulla tarkoitetaan kirjoituksessa väljästi kaikkea palveluiden, tuotteiden tai viestinnän suunnittelutyötä