Lapset ja nuoret ovat aikamme brändiarvottajia. Heille PlayStation, Voice of Finland, urheiluseurat ja olutmerkit ovat samalla viivalla. Ja he valitsevat sen mikä kiinnostaa.

Tutkimusten mukaan urheiluseuralla on oltava vahva brändi, jotta se pystyy erottautumaan muusta viihdetarjonnasta, ja edelleen kehittymään taloudellisesti menestyväksi toimijaksi. Vahva brändi ei synny sattumalta ja ilman panostusta. Mutta pienellä harkinnalla ja vaivannäöllä saadaan ainakin perusasiat kuntoon.

1. Strategialla luodaan suunta, tavoitteet ja raamit

Jotta seuralle voidaan rakentaa brändi, on sen toiminnan oltava suunnitelmallista. Samalla on pidettävä mielessä resurssit ja sovittava pelisäännöistä. Kun toimintamalli on kaikille mukana oleville selkeä, voidaan siitä alkaa kertoa myös ulkopuolisille.

2. Iskevä nimi on puoli voittoa

Miksi nimet Tampereen Tappara, Lapuan Virkiä tai Sotkamon Jymy herättävät tunteita, olit sitten fani tai et? Miksi Espoon Blues, JyP Hockey Team tai FC Lahti nostattavat lähinnä hilpeyttä? Kuvittele tilannetta kun fanit huutavat joukkueensa nimeä. Kumpi kuulostaa paremmalta – sekä urheilijan että kannattaja korvissa – ”Tappara!” vai ”Äfsee Lahti!”? Mieti hetki, mitä nimet Limingan Niittomiehet, Ikaalisten Nouseva Voima tai Köyliön Lallit kertovat? Paikallisuus, tehokkuus ja rytmi kuuluvat seuran nimeen, aivan kuten urheiluunkin.

3. Tarina on tehty kerrottavaksi

Kun nimi on olemassa, löytyy aiheet tarinaan kuin itsestään. Tarvitsee vain valita parhaat palat. Vaikka seura olisikin nuori, löytyy tarinoita paikkakunnalta, ympäristöstä tai ihmisistä. Uskottava tarina tempaa mukaansa sekä harrastajan, toimihenkilöt että katsojan. Myös naapuriseurojen kilpakumppaneissa se herättää arvostusta. Sponsoritkin ovat mielellään mukana kiinnostavassa tarinassa. Ja kaikkihan sen tietävät: tarinan ei tarvitse olla totta, kunhan se kuulostaa hyvältä.

4. Värit erottavat massasta

Tunnusvärit antavat pohjaa seuran visuaaliselle identiteetille, ja visuaalisuuden merkitystä ei voida väheksyä. Värit kumpuavat sisällöstä, tekemisestä, paikallisuudesta, historiasta ja tarinoista. Maakuntien ja kuntien vaakunoiden värit siirtyvät usein myös seuroihin. Väreissä tärkeintä on yhdenmukaisuus. Yksi väri on ihannetilanne, kaksi hyvä, mutta useampi väri saa hajanaisen vaikutelman. Väreissä ei kannata juoste trendien perässä. Vahvat värit kestävät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, vaikka olisivat erikoisetkin.

5. Tunnus kiteyttää viestin

Tunnus, eli logo kiteyttää urheiluseuran identiteetin. Tunnuksen suunnittelu kannattaakin antaa asiantuntevan ammattilaisen tehtäväksi. Asioiden yksinkertaistaminen visuaalisesti kiinnostavalla tavalla ei nimittäin ole ihan maailman helpoin juttu. Suunnittelijan on kyettävä myös hahmottamaan miltä tunnus näyttää eri tilanteissa; verkkareissa, mainoksissa tai vaikkapa webbisivuilla. Tunnusta on myös huollettava, ja tarpeen tullen uudistettava, jos toimintaympäristö muuttuu.

6. Jalkauttaminen kohdataan ihmiset

Lopulta seura, tarina, värit ja tunnus on vietävä ihmisten ilmoille. Toiminta on tehtävä näkyväksi ja kiinnostavaksi. Vetovoimaisilla brändielementeillä ja selkeällä toimintamallilla tempaistaan mukaan harrastajia, osallistujia, osaajia ja yhteistyökumppaneita. Kun halutaan olla mukana hyvässä toiminnassa on kukkaron nyöritkin löysemmässä. Vastapainoksi saatu hyöty voi olla hyvää mieltä, näkyvyyttä, intohimoa, kivaa toimintaa kaveriporukassa tai jotain ihan muuta.

Design ja liikunta ne yhteen soppii!

Suomi on design-maa. Valitettavasti se ei näy tämän päivän urheiluseuroissa. Niiden design, brändäys ja markkinointi on kaukana substanssiosaamisen tasosta. Niin ei tarvitsisi eikä saisi olla.

Kun brändi on kunnossa on yhteistyökumppaneidenkin hankkiminen helpompaa. Ja kenestäpä ei olisi mukava vetää oman seuran verkkarit päälle, kun asu on tunnusta ja värejä myöten iskevä. Näin luodaan myös estävää liikuntakulttuuria ja kehitetään yhteisöllisyyttä.

 – – – – –  

Lähteet:

Suomela, Juha. 2014. Urheiluliiketoiminnan haasteet – Vahva brändi taloudellisen menestyksen edellytyksenä. Espoo: Laurea Ammattikorkeakoulu.
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/77185/Urheiluliiketoiminnan+haasteet+-+Vahva+brandi+taloudellisen+menestyksen+edellytyksena.pdf?sequence=1

Mäenpää, Pasi & Korkatti, Sirpa (toim.) 2012. Urheiluseurat 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Helsinki: SUL-Julkaisusarja 1/2012.
http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf

Oksanen, Risto. 2016. Urheiluseurojen brändiarvo ja sen merkitys kaupungille. Esitys Elinvoimainen urheilukaupunki -seminaarissa 2.11.2016.
https://www.kouvola.fi/material/attachments/5nm088taz/qnJtMimA9/Oksanen_Risto_Urheiluseurojen_brandiarvo.pdf

Mainokset