Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta musiikki sisältää koko tarinan. Tähän hiukan uudelleen muokattuun sanontaan kiteytyy audiovisuaalisen viestin voima.

Visuaalisuuden ja äänen yhdistäminen kaupallisessa tarkoituksessa on vanha juttu. Musiikkia ja ääntä on tungettu elokuva- ja tv-mainoksiin 20-luvulta saakka, ja nykyään Applen, Nokian tai Windowsin avaamisessa kuultavat melodiat ovat tuttuja miljardeille ihmisille. Usein ääni onkin ajanut jopa visuaalisuuden edelle.

Musiikki ja äänet vetoavat nopeasti ja tehokkaasti tunteisiin. Nopeammin kuin kuva. Musiikin merkityksestä ihmiselle on myös viisasteltu paljon. Säveltäjä Aulis Sallisen mielestä ”Musiikki on ihmisyyden korkeatasoisin ilmentymä”. Musiikilla on myös tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia, se on keskeinen osa kulttuuriamme ja merkittävä liiketoiminta-alue.

Myös erilaisilla äänillä on musiikin kaltaisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. Vauvan nauru, hevosen hirnahtelu tai laineen liplatus on tehokas efekti oikeassa paikassa. Puhumattakaan kirkaisusta, räjähdyksen äänestä tai moottorin pauhusta. Jotkut tulevat niistä liki sekopäisiksi.

Pari esimerkkiä äänibrändäyksestä:
Metro-Goldwyn-Meyer: https://www.youtube.com/watch?v=XVEflECtfBM
metro_leijona

Nokia: https://www.youtube.com/watch?v=uvvNcnjS4B0
NOKIA_2

Yritykset ja palveluiden tarjoajat käyttävät ääniä hyvin eri tavoin. Myös terminologia on kirjava. Puhutaan äänilogoista (sound logo, sonic logo), äänitunnuksista (sound trade mark) tai brändin äänimaailmasta (sound in branding). Termejä tärkeämpää ovat toki itse äänet.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että moderni elinympäristömme on pullollaan ääniä kakofoniaan asti. Brändin erottuminen omaperäisellä äänellään onkin vaikeaa.

Ääni itsessään on kuitenkin tärkeä elementti ja se auttaa tutkitusti muistamaan asioita tehokkaasti. Tanskalaisen bränditutkija Martin Lindstromin mukaan 74 % eurooppalaista tunnisti Nokian äänitunnuksen ja liitti sen Nokia-brändiin. Leicesterin yliopiston tutkijoiden Hargreaves & Northin mukaan viestintä, jossa äänimaailma sopii brändiin, muistetaan lähes kymmenen kertaa useammin kuin viestintä, johon ääni ei sovi. Lisäksi ostajista 24 % valitsee useammin tuotteen jonka äänimaailma sopii brändiin. Ja tässä tutkimuksessa ei huomioitu mitä hallaa huonosti valittu äänimaailma brändille aiheuttaa. Ääni vaikuttaa siis siihen miten raha liikkuu, ja sen luulisi kiinnostavan monia.

Vaikka äänilogot on liitetty useammin jättibrändeihin ja etenkin media-alaan, on musiikin ja äänen hyötyjä alettu ymmärtää myös pienten yritysten tai palveluntarjoajien keskuudessa. Syynä lienevät laajentuneet viestintämahdollisuudet ja sosiaalinen media. Myös musiikin ja äänimaaliman tuottaminen on tullut kustannuksiltaan edullisemmaksi. Hyvä esimerkki nykysuunnittelusta on Cannesin Design Grand Prix’n saanut Bergenin kansainvälisten festivaalien audiovisuaalinen ilme.
http://vimeo.com/88482828

Yritysten ja palveluntarjoajien kamppaillessa muuttuvan mediamaailman ja talousahdingon syövereissä taitaa käydä taas niin, että ne jotka uskaltavat olla rohkeita ja kuulla median kutsun – ja vastata siihen – selviävät. Audiovisuaalinen identiteetti ja äänibrändäys on nimittäin kovassa vauhdissa juuri nyt. Sen jälkeen odottelemmekin tuoksu- ja makubrändäystä. Niistäkin on jo saatu maistiaisia.

Advertisements