Metalliverstaat, siivousfirmat ja kivijalkaputiikit liikkeellä – tutkimuksen mukaan pk-yritysten panostaminen brändäykseen kannattaa

Nyt kun talous viimeinkin antaa kasvun merkkejä moni yritys heräilee trimmaamaan näivettynyttä brändiään. Syytä onkin. Kohta nimittäin katsotaan kuka pärjää, ja kuka jää telineisiin.

– – – – – – – –

Yleisen näkemyksen mukaan brändi on tärkeä vain suurille yrityksille ja kansainvälisille tuotteille ja palveluille. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että myös pk-yritykset hyötyvät vahvasta brändistä. Ja erityisesti pk-yritykset!

Toimialasta riippumatta

Moni on varmaan kuullut sanottavan että ”brändillä ole väliä meidän toimialalla, meillä on ihan eri asiat jotka vaikuttavat kauppojen syntyyn”. Varmasti eroja alojen välillä onkin. Kuitenkin brändissä – olipa sitten kyse tuotelupauksen toteutumisesta, visuaalisesta ilmeestä tai vaikkapa palvelukokemuksesta – on kyse asioista jotka liittyvät inhimillisen vuorovaikutukseen. Niitä ei pääse pakoon, paitsi jos toisella puolen on robotti. Niin tosin kohta toki voi ollakin, mutta ehkäpä roboteistakin tehdään herkkiä aistimaan inhimillisiä ominaisuuksia.

Erottuminen on uskottavuutta

Markkinat ovat nykyään konkreettisesti kansainväliset. Erottuminen on siis entistäkin tärkeämpää. Yrityksen on oltava aktiivisia siellä missä asiakkaatkin ovat. Se ei vaadi välttämättä valtavia mediainvestointeja, mutta kylläkin kohtuullista panostusta hyvään suunnitteluun.

Koska viestintä muuttuu yhä pragmaattisemmaksi, täytyy viestien olla selkeitä, tehokkaita ja tukea johdonmukaisesti tavoitteita. Hyötyjä kannattaa tuoda esille laadukkaalla sisällöllä, esimerkiksi videoilla, valokuvilla ja infografiikalla. Sekä hyvällä tarinalla. Tarinat muistetaan ja niihin palataan.

Brändi-investoinnit tuottaviksi

Brändäykseen kohdennetut pelimerkit on luonnollisesti tultava moninkertaisina takaisin. Tähän on yhä paremmat mahdollisuudet, sillä työmarkkinoilla on brändäyksen ammattilaisia valmiina tarjoamaan asiantuntijapalveluita kohtuulliseen hintaan.

Lisäksi käytettävissä on käytännössä ilmaisia kanavia jakaa propagandaa osaamisestaan. Sisällön laatu on toki se mihin kannattaa satsata. Mutta kun investointien tehokkuuden mittaamiseenkin on entistä luotettavampia ja monipuolisempia työkaluja, ei poteroihin kannata enää jäädä. Menestyminen on nyt viitsimisestä kiinni.

Tehoa ja viihtyvyyttä

Työntekijät jota työskentelevät vahvan identiteetin ja brändin omaavassa yrityksessä ovat keskivertoa motivoituneempia ja sitoutuneempia. Tämä puolestaan vaikuttaa tuottavuuteen, työssä viihtymiseen sekä työturvallisuuteen. Kilpailuetuja kaikki toimialasta riippumatta.

Elinehto globaaleilla markkinoilla

Vahva brändi kasvattaa myös yrityksen arvoa. Tämä näkyy etenkin silloin, kun isommat alkavat ostaa pienempiä pois markkinoilta. Arvostetun brändin palveluista ja tuotteista maksetaan myös kilpailijoihin nähden korkeampaa hintaa. Brändäys on lisäksi tehokas suojatoimi markkinatilanteen muutoksia ja taantumaa vastaan – yritys jolla on vahva brändi selviytyy vaikeista ajoista huomattavasti paremmin kuin muut.

Yksilölliset yritykset tarvitsevat yksilöllistä brändäyspalvelua ja –osaamista. Rauta on sopivan kuumaa juuri nyt ja sitä kannattaa takoa myös kesähelteillä.

– – – – –

Lähteet:

Hirvonen, Saku. 2015. Brand Orientation in SMEs: Studies on the Performance Effects (Brändiorientaatio PK-yrityksissä: Tutkimustuloksia vaikutuksista suorituskykyyn). Joensuu: Itä-Suomen Yliopisto.

 

Mainokset

Hoiva-ala kaipaa hoivaa

hoiva_kuvitus_3

Yksi maamme parhaiten varjelluista salaisuuksista on hoiva-alan osaaminen. Ainakin jos katsoo sitä brändäyksen näkökulmasta.

– – – – –

Haasteita enemmän kuin lääkäri määrää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvityksen mukaan suomalaisilta hoiva-alan yrityksiltä puuttuu toiminnan konseptointi ja tuotteistaminen. Tarvittaisiin myös enemmän aktiivisuutta ja innovatiivisia lähestymistapoja toiminnan soveltamisessa paikallisiin ympäristöihin.

Hoiva-alan yritysten sidosryhmät ovat haastavia. Päätöksiä palveluiden ostamisesta tekevät kunnat, itse asiakkaat ja asiakkaiden omaiset. Väestön ikääntymisen myötä asiakkaita on entistä enemmän, ja heidän tarpeensa muuttuvat. Lisäksi hoiva-alan työntekijöiden työhyvinvoinnissa on ongelmia.

Yrityksiä joka lähtöön

Yksityinen sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa. Viime vuosina hoiva-alalle on syntynyt satoja kaiken kokoisia ja muotoisia yrityksiä. Maahan on rantautunut myös kansainvälisiä ketjuja. Vuonna 2014 hoiva-alalla oli 70 000 työntekijää, joten kyse on yhteiskunnallisesta merkittävästä sektorista.

VALVIRAn vuonna 2010 tekemän kartoituksen mukaan yksityisten palveluntarjoajien työn laatu oli parempaa kuin julkisella sektorilla. Myös asiakastyytyväisyysmittarit kertovat samaa tarinaa.

Hoiva-alan yritysten vetäjinä on usein henkilöitä, joilla on rautainen alan ydinosaaminen ja arvokäsitys. Yrittäistä löytyykin useita sairaanhoitajia. Valitettavasti heillä ei yleensä ole kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä ja brändin rakentamisesta. Ja se luonnollisesti näkyy.

Mummot ja papat somettaa

Ikäihmisiä on yhä enemmän, he elävät vanhemmiksi ja ovat entistä paremmassa kunnossa. Tulevaisuuden vanhukset ovat myös entistä tiedostavampia ja vaativampia. Käsissä pysyy läppärit ja tabletit. Pyöritään somessa, harrastetaan ja haetaan virikkeitä. Kohta ollaan myös virtuaalimaailmoissa.

Huolimatta mahdollisista dementioista ja liikuntarajoitteisuuksista ikäihmisiä kannattaa kuunnella entistä paremmin myös asiakkaina. Ja he myös osaavat tehdä mielipiteensä selviksi.

Omaisten tuska

Kun iäkkään äidin tai isän voimat alkavat ehtyä, eikä kotona asuminen enää onnistu, on lapsilla edessä raskaita päätöksiä. Muutto hoitopaikkaan on samalla muutto todennäköisesti heidän vanhempiensa viimeiseen kotiin. Mainoslauseita ei kauheasti kiinnosta kuunnella.

Resurssit rajoittavat päätöksiä, mutta usein hoitopaikka valitaan intuition pohjalta. Samalla testataan kuinka hienotunteisesti palveluntarjoaja on osannut itsestään kertoa.

Kunnat uuden edessä

Kuntien viranomaiset ja VALVIRA valvovat sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Kunnat järjestävät hoivapalveluita, mutta ne ovat viime aikoina  ryhtyneet myös valitsemaan ja kilpailuttamaan palveluntarjoajia. Kilpailutuksessa merkitseviä tekijöitä ovat referenssit, kokemus ja hinta, mutta myös resurssit ja maine.

Valinnat tehdään usein kiireessä, jolloin kattava perehtyminen hoiva-alan yrityksen toimintaan jää tekemättä. Valintaan vaikuttavat tällöin mielikuvat yrityksestä. Ihmisiä kun päättäjätkin ovat.

Robotiikka tulee

Tällä hetkellä hoiva-alan yritykset kilpailevat työvoimasta. Hoitohenkilökunta valitsee mielestään kiinnostavimmat työpaikat. Suuret yksiköt eivät tässä kisassa nouse kärkeen. Tärkeintä on työilmapiiri, henkilösuhteet ja johtaminen.

Hoiva-alan työntekijät kuitenkin ovat keskimäärin tyytymättömämpiä työhönsä kuin muut terveysalan ammattilaiset. Työ on etenkin henkisesti raskasta. Työtyytyväisyys onkin yksi haaste yrityksille tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa myös työn kuva muuttuu. Automaatio lisääntyy ja robotit tulevat mukaan hoitotyöhön ainakin avustavaan rooliin. Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää yrityksiltä ponnisteluja joka alueella yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

Maailmalle!

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan vientimahdollisuuksista on puhuttu pitkään. TEM:in kartoitusten mukaan otollista maaperää on Venäjällä, Itä-Euroopassa, Persianlahden alueella sekä Aasiassa. Erityisesti vaativa erikoissairaanhoito on kysyttyä. Pian myös vanhustenhoito.

Kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin investointeja kulttuuriympäristöjen ja lainsäädännön perehtymiseen, sekä markkinointiin ja brändäykseen. Mutta jos brändistrategia on kunnossa, kantaa se pitkälle myös muualla.

Kuka on hoiva-alan ”ikea”?

Hoiva-alalla pelätään erottumista. Uudistumista kuitenkin tarvitaan. Pelikentällä on tilaa, ja rohkein korjaa suurimman potin.

Potissa on tosin onneksi jakamista muillekin.

Lähteet:
Sosiaaliala. (2014). Hoiva 2020 – yksityisen hoiva-alan tulevaisuus.
Hartman, Sanna & Kahri, Pekka. (2011). Hoito- ja hoivapalvelujen kansainvälistyminen ja vienti. Helsinki. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.