Kategoriat
digitalisaatio

Internet – esineitä vai ihmisiä varten?

Ohjaako keskustelu esineiden internetistä meitä harhaan? Ketä tai mitä varten verkko oikeastaan on?

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Kaikki netissä!

Digitalisaation edetessä asioille annetaan uusia nimiä. Puhutaan muun muassa asioiden tai esineiden internetistä sekä teollisesta internetistä. Tällöin kyse on internetin, älykkäiden laitteiden ja informaation hyödyntämisestä palveluissa, prosesseissa tai viestinnässä. Samalla toiminnot automatisoituvat, synnytetään uusia toisiinsa linkittyneitä toimintaympäristöjä, eli ekosysteemejä. Lopputuloksen tuotetaan uusia innovaatioita, palveluita ja liiketoimintaa.

Asiat menevät uusiksi, vai menevätkö?

Teollisen internetin merkittävyyttä on verrattu sähköön. Arvioidaan että teollisen internetin hyödyntäminen parantaa merkittävästi siihen panostavien yritysten kannattavuutta. Sen ennakoidaan luovan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Määrää on luonnollisesti vaikea ennakoida, koska ne ovat vasta syntymässä.

Kehityksellä on vaikutusta myös teollisten tuotteiden valmistukseen ja jakeluun. On jo nähty merkkejä että esimerkiksi robottiteknologia ja 3d-tulostimien takia kaikkea ei kannata enää valmistaa Kiinassa, vaan lähempänä eurooppalaisia kuluttajia.

Uusia työpaikkoja syntyy etenkin tietotekniikan aloille, mutta myös esimerkiksi palvelumuotoilun ja markkinoinnin sektoreilla. Jonkunhan on tehtävä monimutkaisista kokonaisuuksista ymmärrettäviä ja käyttökokemuksesta miellyttäviä, sekä lisäksi kerrottava siitä kiinnostavasti kuluttajille.

Digitalisaatio etenee verkostomaisesti

Digitalisaatiossa on usein kyse ketjureaktiosta. Kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi sen ympärillä muuttuu. Näin on tapahtunut esimerkiksi musiikin, kirjojen, karttojen ja matkustamisen digitalisoitumisen myötä.

Jo vuosia metsätyökoneiden navigointi leimikoiden luo sekä datan kerääminen kaadetuista puumääristä ja sijainneista on ollut arkea. Digitaalista tekniikka on alettu käyttämään myös jätteiden keräämisessä. Jäteastioihin sijoitettujen anturoiden avulla astioiden tyhjennyksestä on tullut tehokkaampaa, samalla kun on säästetty kustannuksia, työaikaa ja ympäristöä.

Turvayhtiöt tarjoavat nykyään kokonaisvaltaisia palveluita, jossa kulunvalvontaan on liitetty lähes kaikki mahdollinen yrityksen toiminta. Prosessien hallinta, ajankäyttö, logistiikka, laskutus ja jopa rekrytointi on valjastettu hallittavaksi yhden kokonaisuuden alle. Lienee vain ajan kysymys kun mukaan tulevat esimerkiksi terveyden sekä fyysisen ja henkisen kunnon seurantalaitteet.

Teollisesta internetistä onkin vain pieni askel sote-uudistukseen ja kuntapalveluiden digitalisointiin. Ajatus siitä, että kaikki tarvittava on yhden palvelun sisällä – terveyspalveluista äänestämiseen, kirjasto- ja veropalveluihin – on kieltämättä kiehtova. Puhumattakaan, jos siihen voidaan yhdistää elokuvien katseleminen, matkavarausten tekeminen, ja tulevaisuudessa virtuaaliset bänditreenit.

Kiviä kehityksen kengässä

Digitalisaation ja myös teollisen internetin lopullisen läpimurron tiellä on kuitenkin hidasteita. Yksi niistä on energia. Kasvava energian kulutuksen myötä on havaittu että akkujen kehitys ei ole pysynyt matkassa. Myös palvelinasemat kuluttavat energiaa enemmän kuin on ennakoitu.

Ohjelmistovirheet eli bugit voivat muodostua kokonaisuuden kannalta painajaismaisiksi ja pahimmillaan kaataa laajoja tietoverkostoja. Lisäksi kybersodankäynnin vaikutukset ovat entistä lähempänä arkeamme.

Uuden tekniikan hyödyntäminen ja uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää hyvä koulutusta ja tutkimusta. Siitä Suomessa on kuitenkin leikattu. Kilpailijamaille annetaankin siten suotta etulyöntiasema, etenkin kun moni suomalainen huippututkija on siirtynyt ulkomaille töihin.

Myös tietosuojaan liittyy merkittäviä kysymyksiä. Kuka kontrolloi ja millä resursseilla? Lisäksi on mietittävä miten lainsäädäntö suhtautuu väärinkäytöksiin ja tekijäinoikeudellisiin asioihin.

Vaikka palveluiden tarjoajat keksivätkin hyviä ratkaisuja, eivät kaikki kuluttajat välttämättä ole aina valmiita ottamaan niitä vastaan. Digitalisaation vastustaminen onkin huomioitava. Aitoa palvelua ja ihmiskontakteja kaivataan yhä useammin – koneiden kanssa eläminen on nimittäin pitemmän päälle tylsää. Digipalvelu voisikin olla arkea, mutta aito ihmiskontakti luksusta!

Kuka kaikkea tarvitsee?

Jotta digitalisaatiosta ja teollisesta internetistä saataisin kaikki hyöty irti, olisi vältettävä samat virheet kuin Nokian kohdalla aikoinaan. Silloin keskityttiin laitteisiin ja niiden ominaisuuksiin, mutta unohdettiin kuluttaja ja käyttäjäkokemus.

Liiketoimintamahdollisuudet ovat varmasti loputtomat. Onnistumiseen tarvitaankin tutkimusta, koulutusta ja ennakkoluulotonta kehitystyötä. Niin, ja luonnollisesti ihmisiä, jotka haluavat uusia innovaatioita hyödyntää.

Lähteet:

Helin, Joel. 2015. Esineiden internet luo kodistasi älykkään ympäristön. Kandidaatintutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jantunen, Saara. 2015. Infosota. Helsinki: Otava.

Juhanko, Jari (toim.). 2015. Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi. Helsinki: ETLA.

www.dna.fi

www.tivi.fi

YLE:n verkkosivut, www.yle.fi

Kategoriat
DIGITAALISUUS

Virtuaaliterkkareita, tekoälykaavoitusta ja robottikouluja – kuntien digitaaliset palvelut tulevaisuudessa

Sote-uudistuksia ja tuottavuusloikkia odotellessa kunnat pohtivat kuinka hyödyntää digitaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Mutta ennen kuin digitaalisuutta aletaan hyödyntämään, kannattaa miettiä mitä sillä tavoitellaan.

– – – – – – – – – –

Palvelujen tarjoajasta aktivoijaksi

Jyrki Katainen sanoi taannoin että kunnilla ei ole muuta tehtävää kuin olla palveluiden tarjoajia. Huolimatta kuntien keskeisestä roolista sosiaali- ja terveys-, sekä koulutuspalveluiden tuottajana, ovat tehtävät tulevaisuudessa opaljon muutakin. Digitalisaatio on mahdollistanut jo nyt sen, että kuluttajat ovat yhä useammin aktiivisia osallistujia esimerkiksi brändäyksessä, kaupankäynnissä, tuotesuunnittelussa ja viestinnässä

Kuntien pitäisikin olla asukkaiden aktivoija ja osallistumisen kiihdyttäjä. Samalla yrittäjyys saisi uusia ulottuvuuksia ja asiantuntijaosaaminen löytäisi helpommin asiakkaansa.

Tehostamista ja tuottavuus silmissä kiiltäen unohdetaan pehmeämmät lähestymistavat. Tutkimukset kuitenkin osoittavat että säästöjä saadaan syntymään pysyvämmin (ja mukavammin) jos osallistujat ovat innostuneita, ja kokevat olevansa osallisena mielekkäässä toiminnassa.

Kukaan ei halua asua ensisijaisesti tehokkaassa kunnassa. Valitettavasti tämä kuitenkin näkyy erityisesti kaavoittamisessa ja tonttipolitiikassa.

Tulevaisuudessa kuntalaisuus on osa identiteettiä

Kun ihminen tuntee kuuluvansa tiettyyn paikkaan, paikasta tulee osa häntä itseään. Paikkaan kuuluminen on aina subjektiivinen kokemus, mutta alueen identiteetin kehittymiseen vaikuttavat myös yhdessä jaetut kokemukset. Tähän liittyvät myös käsitteet topofilia ja topofobia – paikkaan kuulumisen positiiviset ja negatiiviset tuntemukset. Niitä on meillä kaikilla.

Ihmisten identiteetit hakevat koko ajan uusia ympäristöjä ja ilmenemismuotoja. Lähes kaikilla on eri identiteetti töissä ja kotona. Usealla on myös digitaalisessa maailmassa some-identiteetti ja virtuaali-identiteetti. Tai useitakin. Myös kuntalaisuus voisi parhaimmillaan olla voimakas osa identiteettiä.

Moni kaipaa myös personoitua ja proaktiivista palvelua. Silloin kuntalainen pääsisi itse muokkaamaan palveluitaan tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Tämä lisäisi käyttökokemusta, motivaatiota ja sitoutumista. On tärkeää että palvelu toimii itselle tärkeissä ympäristöissä, liittyivätpä nämä sitten tonttiasioihin, harrastuksiin tai lasten hoitoon.

Digitaalisuus tuo konkretiaa, tekoäly luotettavuutta

Kunnallispolitiikka ja päätöksenteko vilisee alan jargoniaa ja termejä. Jos niitä ei hallitse on osallistuminen mahdotonta. Abstraktit asiat kaipaavatkin konkretiaa. Digitaalisuutta ja visuaalisuutta kannattaisi hyödyntää esimerkiksi datan havainnollistamisessa. Digitaalisuus ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan palvelee kokonaisuutta. Hyvinvointia ja arvokasta elämää.

Pelilliset ominaisuudet ovat keskeisiä ominaisuuksia hyvissä  digitaalisissa palveluissa. Pelillisyys tarkoittaa tässä tapauksessa vastavuoroisuutta, toimivuutta ja käyttökokemuksen miellyttävyyttä. Tällöin on luontevaa hyödyntää tekoälyä ja robottiteknologiaa. Robotit ovat jo mukana hoivatöissä, miksei siis opettajina tai kaava-arkkitehteina?

Virtuaalitodellisuuden lopullista läpimurtoa on odoteltu 90-luvulta asti. Ongelmana on ollut erityisesti sisällön tuottamisen haasteellisuus ja hyödyllisyys. Kuntapalvelut voisi olla ratkaiseva tekijä sen läpimurtoon. Ovathan kuluttajat eli kuntalaiset kuitenkin virtuaalipalveluiden suurin käyttäjäryhmä tulevaisuudessa.

Kunta on kokonaisvaltainen kokemus

Kuntien digitaalisia palveluita ollaan myös  liittämässä osaksi muita palveluita. Olisikin järkevää että linkki esimerkiksi suomi.fi:hin ja jossain vaiheessa IoE:hin (internet of everything) olisi saumaton. Tuo sote-uudistus mukanaan sitten mitä tahansa.

Vastareaktiona digitalisaatiolle  on alettu puhumaan  inhimillistämisestä (human touch). Tästä on hyviä esimerkki kivijalkakauppojen paluu. Moni kaipaa asioiden hallintaa ja luotettavuutta. Se kertoo siitä että digitaalisuutta on liikaa, sitä on väärässä paikassa, tai sitä ei ole hyödynnetty oiken.

Tulevaisuudessa ollaan virtuaalimaailmassa ja todellisuudessa yhtä aikaa. Raja-aidat hämärtyvät kun ihmisten tarpeet vaihtelevat elämäntilanteiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tällöin kaikille on luotava kanavat jotta he voivat olla mukana tekemässä yhteistä elinympäristöä.

Lähteet:

T. Haarni, M. Karvinen, H. Koskela & S. Tani. 1997. Johdatus nykymaantieteeseen. Teoksessa Tila, paikka ja maisema – tutkimusretkiä uuteen maantieteeseen. Tampere: Vastapaino.

S. Sallinen, K. Majoinen & M. Salenius (toim.). 2012. Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta. Helsinki: Kuntaliitto.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n verkkosivut, http://www.tieke.fi

Kategoriat
brändäys LAPSET

Lapset liikkumaan brändäämällä!

Lapset ja nuoret kokevat maailman vahvasti brändien kautta. Tätä kannattaisi hyödyntää myös liikuntaharrastusten edistämisessä.

Urheilubisnes kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. Media mahdollistaa entistä helpommin eri lajien ja suosikkiseurojen fanittamisen. Samaan aikaan mediassa uutisoidaan lasten ja nuorten liikunnan vähentymisestä, liiasta tietokonepelaamisesta ja yleiskunnon rapautumisesta.

Tässä yhtälössä kaikki ei täsmää.

Muuttuva liikunta

Parkour, säbä, skeittaus, footbag ja frisbeegolf kiinnostavat tämän päivän lapsia ja nuoria. Lisäksi kori- ja lentopallo ovat nousseet maajoukkueiden menestyksen myötä kaikkien suomalaisten tietoisuuteen.

Tätä ei ole kuitenkaan osattu hyödyntää lajiliitoissa. Vaikka taso on todistetusti korkeimpien tasojen sarjaotteluissa kova ei niissä käy niin paljon katsojia kuin on odotettu.

Lajibrändit hakoteillä

Olin seuraamassa lentopallomaajoukkueen maailmanliiga ottelua Portugalia vastaan Vaasassa kesällä 2015. Tunnelma oli fantastinen, kiitos paikalla olleiden satojen lentopalloturnaukseen osallistuneiden lasten ja nuorten. Myös peli itsessään oli huippulentopalloa parhaimmillaan. Kaiken lisäksi Suomi voitti 3–0!

Ottelun jälkeen nuoret fanit pääsivät tapaamaan idoleitaan kentällä. Mutta maajoukkueen fanituotteita en nähnyt missään! Aika moni pieni pelaaja olisi ollut ikionnellinen jos olisi saanut idolinsa nimmarin pelipaitaan tai lippikseen.

Lajista innostumisen rinnastamisen tuotteisiin voi tuntua pinnalliselta. Meitä on kuitenkin moneksi, ja muistot ja kokemukset kaipaavat tuekseen usein konkreettisia asioita. Esimerkiksi Urpo Sivula pelipaidan nimmarilla.

Urheiluseurojen brändit kuntoon!

Lapset ja nuoret ovat aikamme brändiarvottajia. Heille PlayStation, Voice of Finland, Barcelona ja Coca-Cola ovat samalla viivalla. Ja lapset valitsevat sen mikä puhuttelee heitä eniten.

Urheiluseuroissa on mukana tuhansia vapaaehtoisia vanhempia, jotka ovat jonkin erikoisalan, esimerkiksi vaikkapa markkinoinnin, myynnin tai median osaajia. Heidän asiantuntemustaan pitäisi pystyä hyödyntämään myös seuran toiminnassa. Heidän motiivinsakin on yleensä parempi kuin raha – oman lapsen hyvinvointi.

Ja jos osaamista ei ole omassa seurassa niin heitä löytyy markkinoilta. Tietysti se myös maksaa. Mutta maksajan pitäisikin olla joku muu kuin urheiluseura – me kaikki. Sen voisi hoitaa vaikkapa kouluttamalla tai tekemällä investoinnit seuran brändäykseen verovähennyskelpoisiksi. Tutkitusti lasten ja nuorten liikuntaan sijoitettu jokainen euro tulee yhteiskunnalle moninkertaisena takaisin.

Lisäksi mitä enemmän lapset harrastavat nuorena, sitä terveempiä he ovat aikuisina.

Fanittamisesta harrastamiseen

Lajiliitoissa ja seuroissa keskitytään usein joko kilpaurheiluun tai kuntourheiluun. Hauskanpitäjät eli höntsääjät olisi huomioitava paremmin. Heitä kun kiinnostaa esimerkiksi jalkapallo diggailumieleessä. Heistä on mukava mennä pari kertaa viikossa leikkimään kavereiden kanssa Messiä tai Ronaldoa nurtsille muutamaksi tunniksi.

Samalla höntsääjät ovat myös pois harhateiltä ja saavat annoksen liikuntaa, muodossa tai toisessa. Mutta he ovat myös rikastuttamassa omaa liikuntakulttuuriamme. Usein heöntsääjät myös käyvät katsomassa otteluita ja ostavat oheistuotteita.

Design ja liikunta ne yhteen soppii!

Suomea sanotaan usein design-maaksi. Valitettavasti se ei näy urheilussa. Lajiliittojen ja seurojen brändäys ja viestintä on kaukana substanssiosaamisen tasosta. Niin ei tarvitsisi eikä saisi olla.

Kun brändi on kunnossa on yhteistyökumppaneidenkin hankkiminen helpompaa. Ja kenestäpä ei olisi mukava vetää oman seuran verkkarit päälle kun asu on tunnusta ja värejä myöten iskevä.

Kategoriat
brändäys LIIKETOIMINTA

Onko brändi mittaamisen väärtti?

Brändit ovat arvokkaimpia mutta vähiten ymmärrettyjä aineettomia omaisuuseriä. Patentit mukaan lukien. Moni yritys huolehtii koneista, rakennuksista ja muusta fyysisestä omaisuudesta, mutta unohtaa aineettoman omaisuutensa. 

Laiminlyöntiin on luonnollinen selitys: brändin arvon mittaamiselle on hankala löytää käteviä ja uskottavia työkaluja. Tarjolla on toki useita menetelmiä, joilla on eri lähtökohdat ja ominaisuudet.

iso

ISO 10668 – taloudellinen, käyttäytymistieteellinen ja oikeudellinen määrittäminen

Vuonna 2010 Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti ISO 10668 -standardin, nimellä ”Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen”. Mukana valmistelussa oli Suomen lisäksi 14 maata, muun muassa Saksa, Kiina, Suomi, Ranska, Japani, Ruotsi ja Englanti.

SFS:n mukaan ISO 10668 -standardin tarkoitus on tarjota yhtenäinen ja luotettava lähestymistapa arvonmääritykseen. Se sisältää brändin taloudellisen arvon määrittämiseen, käytäntöihin ja menetelmiin liittyvät vaatimukset, puitteet ja raportointimenetelmät.

ISO 10668 -standardin arvonmäärityksen kolme peruselementtiä ovat taloudellinen, käyttäytymistieteellinen ja oikeudellinen osa. Tavoitteena on samoja kriteereitä käyttäen tapahtuva mittaaminen. Myös brändin käytännön soveltamista ja sisäisiä ohjeistuksia pidetään tärkeinä.

ISO 10668 -standardi tarjoaa lähtökohtaisesti kattavan tavan arvioida brändin arvoa. Prosessina se on kuitenkin raskas. Ongelmia on myös muun muassa markkinaperusteisissa menetelmissä, sekä brändin vahvuuden selvittämisessä.

Suomessa ISO standardia on käyttänyt ainakin BrandWorxx Oy.

Print

Interbrand – brändien listaaja

Interbrand on maailman laajimmin toimiva konsulttiyritys, jonka toiminta nimenomaisesti perustuu brändien arvojen arvioimiseen ja käsittelyyn. Yritys on kuuluisa vuosittain julkaistavasta maailman arvokkaimpien yritysten listasta. Interbrandin kehittivät 1990-luvulla bränditutkimuksen pioneerit Aaker & Joachimsthaler.

Interbrand-arvonmittausmenetelmän keskeisimmät elementit ovat taloudellinen tulos, brändin rooli ostopäätöstä tehtäessä sekä brändin vahvuus. Taloudellista tulosta laskettaessa huomioidaan liikevoitto, pääomakustannukset ja verot, jotta saadaan selville ne käytetyt varat, joilla on synnytetty brändiin kohdistettu tuotto.

Brändin vahvuus on puolestaan se kyvykkyys, jolla brändin voidaan todeta varmuudella synnyttävän odotettuja tuloja myös jatkossa. Vahvuus raportoidaan 0 – 100 asteikolla, jossa 100 tarkoittaa täydellistä.

surveypal_logo

Bränditutkimus verkossa

Uusimpina tulokkaina markkinoilla ovat verkkopohjaiset menetelmät. Suomessa tunnetuin niistä lienee kotimainen  Surveypal. Surveypalin menetelmä pyrkii tuottamaan reaaliaikaista informaatiota markkinoista ja asiakkaiden sekä henkilöstön tyytyväisyydestä online-asiakaskyselytyökalujen avulla.

Surveypalin toiminta perustuu sen kumppanien Salesforcen, Microsoft Dynamicsin ja Zendeskin asiakastietojärjestelmiin. Ne poimivat kyselystä saadut tiedot automaattisesti hyödynnettäväksi tuotekehityksessä ja asiakaspalvelussa.

Mobiilitoimivuuden puolesta Surveypal vaikittaa ketterältä ja helpolta menetelmältä. Menetelmien monipuolisuus puolestaan ei vakuuta syvällisen brändiymmärryksen tavoittamiseksi.

Brandz-logo-1

Muita menetelmiä

Millward Brownin BrandZ  -menetelmä perustuu valtavalla tietomäärälle jota tuottaa yli puoli miljoonaa kuluttajaa ja asiantuntijaa. He arvioivat yli 20 000 brändiä yli 30 maassa. Myös Millward Brown julkaisee vuosittain listauksen arvokkaimmista brändeistä.

Muita bränditutkimusmenetelmiä ovat brittiläiset Coolbrands ja Superbrands. Ne julkaisevat brändiarvioita tuhansien kuluttaja- ja asiantuntija-arviointien pohjalta

Toimiiko vai ei?

Asiantuntijoiden mukaan kaikki brändin mittaamismenetelmät ovat jossain määrin subjektiivisia. Ongelmallista on joidenkin menetelmien kohdalla se, että vahvuusanalyysi tehdään yleensä tutkijan ja yrityksen edustajan kanssa, jolloin tiedot ovat jonkun verran myönteisiä yritystä kohtaan. Arvonmäärityksen ei tietenkään saisi olla liian yksipuolinen, vaan siihen on otettava mukaan myös kolmansien osapuolien näkemys.

Suurinta kritiikkiä brändin mittaamismenetelmiä kohtaan on esittänyt Mark Ritson. Hän kritisoi erityisesti Interbrandin ja Millward Brownin menetelmien objektiivisuutta, sillä ne kun kuuluvat suuriin kansainvälisiin mainostoimistokonserneihin.

Ongelmina ovat myös menetelmien raskaus ja vaikeaselkoisuus. Tämä lienee suurin syy miksi mainos- ja palvelumuotoilutoimistot eivät koe niitä luonteviksi työkaluiksi omissa prosesseissaan.

Maailman arvokkaimmat brändit

Huolimatta siitä kuinka luotettavia täsmällisiä tunnetuimmat bränditutkimukset ovat, ovat niiden lopputulokset ainakin suurten brändien kohdalla saman suuntaisia. Luonnollisesti se ei kerro niiden luotettavuudesta vielä mitään.

Tutkimusmenetelmien mukaan brändien arvojen suuruus suhteessa yritysten markkina-arvoihin on merkittävä. Vuonna 2000 60:stä arvokkaimmaksi arvioidusta brändistä, 9 brändin arvo on yli 50 % yrityksen kokonaisarvosta. Näistä Applella, BMW:llä, Ikealla ja Nikellä brändien arvo ylitti 75 % yrityksen kokonaisarvosta.

Suomalaisten yritysten brändien arvot eivät yllä aivan samoihin lukuihin, mutta ovat kuitenkin erittäin merkittäviä.

Vuonna 2015 Interbrandin ja Millward Brownin 10 arvokkaimman brändin listat olivat samansuuntaiset, mutta eivät identtiset. Brändien arvotkin heittävät melkoisesti.

interbrand

Interbrandin listaus vuoden 2014 arvokkaimmista brändeistä.

millwardbrown

Millward Brownin listaus vuoden 2014 arvokkaimmista brändeistä.

Brändi on hintansa väärtti

On ilmeistä että vahvojen brändien rakentaminen kannattaa. Niiden mittaaminenkin on hyödyllistä. Koska mikään menetelmä ei kuitenkaan ole aukoton kannattaa niihin suhtautua kriittisesti. Varmin tapa löytää omalle yritykselle sopiva vaihtoehto on verrata eri menetelmiä.

Lähteet:

Aaker, D. & Joachimsthaler, E. 2000. Brandien johtaminen. Helsinki: WSOY.

Aaker, D. 1991. Managing Brand Equity – Capitalizing on the Value of a Brand Name.
New York: The Free Press.

Chandon, P. 2003. Note on Measuring Brand Awareness, Brand Image, Brand Equity and Brand Value. Fontainebleau, France: INSEAD.

Lassar, Walfried; Mittal, Banwari; Sharma, Arun. 1995. Measuring customer-based brand equity. The Journal of Consumer Marketing; 12, 4; ABI/INFORM Global, pg. 11.

Markering Week, Brand valuation: Brilliant or Bullshit?
https://www.marketingweek.com/2015/12/08/brand-valuation-brilliant-or-bullshit/

Naaralainen, M. 2013. Brändin rahallinen arvonmääritys. Opinnäytetyö. Jyväskylä: Jyväskylä AMK.

Suomalaisen Surveypalin iskupartio miljoonarahoituksella Piilaaksoon. Kauppalehti, 14.3.2015. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaisen-surveypalin-iskupartio-miljoonarahoituksella-piilaaksoon/NwaXvSgd

Suomen arvokkaimman brändin kotimaa yllättää, Kauppalehti, 4.9.2014
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-arvokkaimman-brandin-kotimaa-yllattaa/UrqdVset

Taipale, J. 2007. Brändi liiketoiminnan ytimessä – erotu tai unohda koko homma. Keuruu: Otava.

Kategoriat
Uncategorized

Vertical Video and Sign Language – the New Year Media Phenomena

At the beginning of the year 2016 it is interesting to take a look at media experts’ forecast.

– – – – – – – –

Social Media Changes Shape

New real time video services like Periscope and Snapchat broke through last year. The development is going to proceed this year. Other service providers like Facebook will follow.

Live streaming provides wonderful opportunities to communicate with clients. It also creates new ways for narration. At the same time communication needs clarity, distinctness and personal tone of voice. The messages have to be surprising and convincing. Also the common values, responsibility and global issues play bigger role than ever.

In the near future companies have to use video narration more fluently in their communication. And it’s good to be quick, but not to forget the quality.

Research and Measuring Pay Off

In the middle of the changes it is vital to understand better the communication and how does it effect on brand in the ever-accelerating media flood.

This means that research and measuring will become more important than ever. There has to be a wide range of tools and methods to produce information to satisfy clients’ increasing needs. The methods have to be understandable, professional and reliable.

The new research objects are cultural varieties, multisensory experience and visual efficiency. There will be need to utilize methods like visual ethnography, participatory design and panels of experts. These research tools can be combined with measuring processes as well as traditional methods, like interviews and marketing research.

In measuring it may be more useful to measure own brand attributes than compare it to  rivals.

Emojis ­– The Sign Language of Our Time

In west writing is moving towards Chinese style sign language. The benefits are clear. The sign language is more economic. It does not need that much space. And because of better visual understanding people are more capable than ever to learn even hundreds of different signs instead of 28 alphabets.

Emerging Professionalism

Digitalisation created the illusion that everyone could be a designer, video maker or photographer. Businesses have noticed that this is not true. Sideline-made-content does not make good for your brand.

To be a professional communication expert you have to know your tools, but also education and commitment counts. Continual self-education is obvious. This concerns everyone from coders to designers and producers. The brands have to bring back in the hands of experts. This helps also unemployment, competitiveness and national economy.

No Stopping for Online Shopping

During the economic downturn online shopping has done well in Finland. In 2015 the growth was circa 25%. Exceptionally, there has also been increasingly more jobs in online shopping branch.

Since Finland is not on top in online shopping the trend is expected to develop well.

Random Notes

Virtual reality is making its slow revolution. New applications providing multisensory experiences appear first in games, but are later utilized e.g. in auto industry or electronic gadgets.

Videoblogs follow the ongoing march of video. New vloggers spring up on new areas of life as well as more elder people start to vlog. Vloggers will also be a bigger part of business and express individual expertise.

Vertical video, a phenomenon that has been irritating many, brakes through. The format will also be considered in Instagram, Twitter and Youtube. Perhaps we can see the first vertical movies during the yare 2016.

We also have to bear in mind black swans – the unpredictable and powerful phenomena. They can mess up the rational prognosis. Black swans include social changes, natural catastrophes, lack of natural sources, new innovations and economic variations.

Clarity into Chaos

Year after year media becomes more and more fragment and complex. That can easily make one’s head messed up. Therefore it is vital to make sure that the brand is there where the people are, and that the brand speaks the language the people speak.

Kategoriat
media tulevaisuus

Video nousee pystyyn ja merkkikielen merkittävyys – uuden vuoden medianäkymiä

Uuden vuoden alkaessa on hyvä tähyillä mitä on odotettavissa mediarintamalla vuonna 2016. Seuraavaksi muutamia eri asiantuntijalähteisiin pohjautuvia poimintoja.

– – – – – –

”Some est omen”

Sosiaalisen median puolella uudet reaaliaikaiset videopalvelut nostivat päätään männä vuonna. Periscope ja Snapchat johtavat videostreamausten esiinmarssia myös lähitulevaisuudessa kannoillaan Facebook.

Live-videolähetykset tarjoavat herkullisen mahdollisuuden puhutella asiakkaitaan ja luoda uusia tarinankerrontamuotoja. Ne asettavat tuotteiden ja palveluiden brändeille myös uusia vaatimuksia. Selkeys ja mielenjäävyys sekä tapa puhutella kohderyhmää korostuvat. Ihmiset kaipaavat lisäksi yhä enemmän yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä. Faktatkin on syytä olla kohdallaan. Yhteisten arvojen esiin tuominen, vastuullisuus ja globaalit ilmiöt nousevat myös agendalle.

Videon voittokulku saa uutta boostia sitä mukaan kun yritykset ja mediaosaajat oppivat uusia välineitä käyttämään. Nopeus kannattaa, mutta ei laadun kustannuksella.

Tutkimus ja mittaaminen tuottaa tulosta

Muutosten tuiverruksessa brändiviesti on osattava kohdentaa entistä tarkemmin ja tehokkaammin. Mediatulva ei ainakaan vähene, joten ymmärrys oman brändin ominaisuuksista on elintärkeää.

Tutkimus ja mittaaminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Koska yritysten tilanteet vaihtelevat rajusti on myös tutkimuspalveluita oltava joka tarpeeseen, ja niiden on oltava luotettavia ja ammattimaisia.

Tutkimuksella saadaan selville vaikkapa kuinka viestintä vastaa yrityksen tavoitteisiin, onko brändikokemus yhdenmukainen kaikissa kohtaamispisteissä tai kuinka kestäviä brändiattribuutit ovat. Eri menetelmiä, kuten vaikkapa visuaalista etnografiaa, datan keräämistä ja asiantuntija-arviointia hyödynnetään yhdistelemällä niitä tarpeen mukaan joko vahoihin tai uusiin menetelmiin.

Mittaamisessa on usein hyödyllisempää keskittyä oman viestin kehittämiseen kuin verrata sitä kilpailijoihin. Kun omaa toimintaa arvioidaan säännöllisesti pitemmällä aikavälillä saadaan ainakin uskottavampia mittaustuloksia kuin satunnaisilla markkinakentän luotauksilla.

Aikamme merkkikieli: emojit

Kirjoittamisessa siirrymme kohti kiinalais- ja japanilasityyppistä merkkikieltä. Merkkikieli on taloudellisempi kuin kirjaimiin perustuva. Lisäksi samalla kun visuaalisuuden merkitys kasvaa, ja oppimisprosessit kehittyvät, ovat ihmiset valmiimpia oppimaan satojen merkkien yhdistelmiä 28 aakkosen sijaan.

Osaamisen nousu

Niin sanotun sisältömarkkinoinnin on edelleenkin palveltava brändin tavoitteita. Asiakkaat ovat kuitenkin huomanneet että halvalla ja nopeasti tuotettu materiaali ei tee hyvää brändille. Videot, sosiaalisen median hyödyntäminen, tapahtumat ym. ovat huonoja koutseja mutta hyviä kärkipelaajia. Median ammattilaisten arvostus nousee. Samalla kun brändinrakentaminen palaa osaaviin käsiin auttaa se paitsi brändien kehittymistä niin myös kansantaloutta.

Yrityksillä on edelleen tekemistä ymmärtää eri mediakanavien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa ollaan liian usein olemisen pakosta ja sisältöä todellakin tuotetaan – ei siis suunnitella. Tämänkin tilanteen parantamiseksi ammattiauttajien apu on keskeistä.

Verkkokauppa se vaan kannattaa

Verkkokaupan kasvu on ollut vakaata taantumasta huolimatta.  Vuonna 2015 kasvua edellisen vuoteen oli noin neljännes.

Lisäksi digitaalisen kaupan alan työllisyystilanne on ollut paranemaan päin, toisin kuin media-alalla yleensä. Ja koska Suomessa ollaan muita länsimaita jäljessä, on syytä odottaa että ainakin tällä alalla työllisyys kehittyy parempaan suuntaan.

Muita huomioita

Virtuaalitodellisuuden läpimurto tapahtuu hitaahkosti mutta vääjäämättä. Uusia aistikokemuksia tarjoavia laitteita kehitetään yleensä ensisijaisesti peleihin, mutta nopeasti ne löytävät tiensä vaikkapa autoteollisuuteen tai viihde-elektroniikkaan.

Videoblogit seuraavat videokuvan invaasiota.  Uusia vloggaajia syntyy yhä uusille elämän alueille myös vanhempiin ikäluokkien iloksi. Asiantuntijuus nousee myös vloggaajien keskuudessa suurempaan rooliin.

Monia ärsyttänyt ilmiö pystyvideokuva lyö itsensä lopullisesti läpi. Pystyformaatti otetaan lähitulevaisuudessa huomioon myös instagramissa, twitterissä ja youtubessa. Ehkäpä ensimmäiset pystyformaattiset elokuvatkin saavat ensi-iltansa vuonna 2016.

Mustat joutsenet eli yllättävät ilmiöt sotkevat usein rationaaliset kehitysennusteet. Niitä voivat olla yhteiskunnalliset muutokset, luonnonmullistukset, luonnonvarojen – esimerkiksi veden – puute,  innovaatiot tai talouselämän häiriöt.

Selkeyttä kaaokseen

Entistä pirstoutuneempi ja monimuotoisempi media pistää monen pään sekaisin. Onkin tärkeää tehdä kotiläksyt huolella, tuntea oman tuotteen tai palvelun ominaisuudet ja pitää kohderyhmä mielessä. Brändin on myös syytä olla siellä missä ihmisetkin ja puhua sitä kieltä mitä he ymmärtävät.

Lähteet:

Advertising Age
http://adage.com/article/digitalnext/social-trends-marketers-ignore/301725/

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry
http://www.asml.fi/verkkokauppa-2014-suomi/

Some-markkinoinnin trendit 2016
http://kurio.fi/ajankohtaista/tutkimus-some-markkinoinnin-trendit-2016/

Forbes
http://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2015/09/28/the-top-7-social-media-marketing-trends-that-will-dominate-

Kategoriat
Uncategorized

Seven reasons to take visuality seriously – and to exploit it

Our environment is becoming more visual every day. In the midst of urgency it is good to recall the most significant effects of visuality.

 

1. For different audiences

7044airport_signs kopio

Visual presentations overstep cultural and language boundaries. Symbols can be used to express ambiguous messages despite where the observer comes from. One good example of this are the sign systems at airports.

2. Speed

stop_arabic kopio

Traffic signs have been designed to inform drivers in seconds. Same amount of information would be impossible to receive in text.

3. Economy

phones
Visual presentations save space and money. Due to the effectiveness of visuality there is no need to repeat the message that often.

4. Emotionality

afrikkalainen_lapsi

Photographs and videos are – along with music – the most powerful way to create emotional impressions. Also ideologies and political movements have always understood to utilize symbols in their propaganda. Today emojs are used to give the texts the right mood.

5. Clarity

data visualization-2

The explosive growth of data has created problems in utilizing it. Visual presentations can help scientists, students, decision makers and consumers to understand the big picture and what information is relevant.

6. Reliability

Näyttökuva 2015-12-07 kello 9.29.59

Usually the receiver rates the message more reliable if e.g. the presentation has been done carefully. A clear lay-out, suitable typography, clarifying images and pleasant use of colours tells that the sender of the message has been studied the subject properly.

7. Efficiency

blogi_prossaikonit

According to studies man remembers 10% of what one has read, 20% of what one has heard and 80% of what one has seen.

That’s why visuality makes sense.

Kategoriat
tulevaisuus visuaalisuus

Seitsemän syytä miksi visuaalisuus on tärkeää

Ympäristömme visualisoituu kovaa vauhtia. Kiireen keskellä on kuitenkin hyvä palauttaa muistiin visuaalisuuden tärkeimmät hyödyt.

– – –

1. Erilaisille yleisöille

7044airport_signs kopio

 

 

Visuaaliset esitykset ylittävät kulttuuri- ja kielirajat. Esimerkiksi symboleilla voidaan kertoa moniselitteisiäkin asioita huolimatta siitä, mistä viestin vastaanottaja on kotoisin. Lentokenttien opasteet ovat tästä yksi esimerkki.

 

2. Nopeus

stop_arabic kopio

 

 

Varoituskyltit ja opasteet on kehitetty tilanteisin joissa viestin on mentävä perille nopeasti. Tekstimuodossa samat asiat olisikin mahdotonta kertoa.

 

3. Taloudellisuus

phones

 

 

Visuaaliset esitykset säästävät kustannuksia, koska ne vievät paljon vähemmän tilaa ja aikaa kuin esimerkiksi tekstimuodossa olevat viestit. Myös toistoja tarvitaan vähemmän.

 

4. Emotionaalisuus

afrikkalainen_lapsi

 

 

Arvojen ja tunnetilojen luomisessa visuaalisuus – esimerkiksi valokuva tai video – on yhdessä musiikin kanssa tehokkain. Aatesuunnat ja poliittiset liikkeet ovat aina osanneet hyödyntäneet visuaalisuuden voimaa symboleissaan. Myös sosiaalisen median teksteihin ilmestyneet emojit kertovat viestin emotionaalisesta virityksestä – eli onko kyse huumorista, empatiasta tai vaikkapa inhosta.

 

5. Havainnollisuus

data visualization-2

 

 

Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on aiheuttanut ongelmia sen hyödyntämisessä. Informaation visualisointi auttaa tutkijoita, opiskelijoita, päätöksentekijöitä ja tavallisia kuluttajia ymärtämään asioiden kokonaisnäkemyksen, sekä erottelemaan olennaisen tiedon datamassasta.

6. Luotettavuus

Näyttökuva 2015-12-07 kello 9.29.59

 

Viesti koetaan uskottavampana, jos nähdään että sen eteen on nähty vaivaa. Harkittu layout, typografia ja värien käyttö synnyttää mielikuvan että kertoja on perehtynyt asiaan.

 

7. Tehokkuus


blogi_prossaikonit

 

 

 

Tutkimusten mukaan ihminen muistaa 10 % kuulemastaan, 20 % lukemastaan ja 80 % näkemästään. Visuaalisuutta käytetäänkin usein tehostamaan tekstien viestejä ja musiikkiesityksiä.

Eli pakkohan se on uskoa kun omin silmin näkee.

Kategoriat
Uncategorized

Hoiva-ala kaipaa hoivaa

hoiva_kuvitus_3

Yksi maamme parhaiten varjelluista salaisuuksista on hoiva-alan osaaminen. Ainakin jos katsoo sitä brändäyksen näkökulmasta.

– – – – –

Haasteita enemmän kuin lääkäri määrää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvityksen mukaan suomalaisilta hoiva-alan yrityksiltä puuttuu toiminnan konseptointi ja tuotteistaminen. Tarvittaisiin myös enemmän aktiivisuutta ja innovatiivisia lähestymistapoja toiminnan soveltamisessa paikallisiin ympäristöihin.

Hoiva-alan yritysten sidosryhmät ovat haastavia. Päätöksiä palveluiden ostamisesta tekevät kunnat, itse asiakkaat ja asiakkaiden omaiset. Väestön ikääntymisen myötä asiakkaita on entistä enemmän, ja heidän tarpeensa muuttuvat. Lisäksi hoiva-alan työntekijöiden työhyvinvoinnissa on ongelmia.

Yrityksiä joka lähtöön

Yksityinen sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa. Viime vuosina hoiva-alalle on syntynyt satoja kaiken kokoisia ja muotoisia yrityksiä. Maahan on rantautunut myös kansainvälisiä ketjuja. Vuonna 2014 hoiva-alalla oli 70 000 työntekijää, joten kyse on yhteiskunnallisesta merkittävästä sektorista.

VALVIRAn vuonna 2010 tekemän kartoituksen mukaan yksityisten palveluntarjoajien työn laatu oli parempaa kuin julkisella sektorilla. Myös asiakastyytyväisyysmittarit kertovat samaa tarinaa.

Hoiva-alan yritysten vetäjinä on usein henkilöitä, joilla on rautainen alan ydinosaaminen ja arvokäsitys. Yrittäistä löytyykin useita sairaanhoitajia. Valitettavasti heillä ei yleensä ole kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä ja brändin rakentamisesta. Ja se luonnollisesti näkyy.

Mummot ja papat somettaa

Ikäihmisiä on yhä enemmän, he elävät vanhemmiksi ja ovat entistä paremmassa kunnossa. Tulevaisuuden vanhukset ovat myös entistä tiedostavampia ja vaativampia. Käsissä pysyy läppärit ja tabletit. Pyöritään somessa, harrastetaan ja haetaan virikkeitä. Kohta ollaan myös virtuaalimaailmoissa.

Huolimatta mahdollisista dementioista ja liikuntarajoitteisuuksista ikäihmisiä kannattaa kuunnella entistä paremmin myös asiakkaina. Ja he myös osaavat tehdä mielipiteensä selviksi.

Omaisten tuska

Kun iäkkään äidin tai isän voimat alkavat ehtyä, eikä kotona asuminen enää onnistu, on lapsilla edessä raskaita päätöksiä. Muutto hoitopaikkaan on samalla muutto todennäköisesti heidän vanhempiensa viimeiseen kotiin. Mainoslauseita ei kauheasti kiinnosta kuunnella.

Resurssit rajoittavat päätöksiä, mutta usein hoitopaikka valitaan intuition pohjalta. Samalla testataan kuinka hienotunteisesti palveluntarjoaja on osannut itsestään kertoa.

Kunnat uuden edessä

Kuntien viranomaiset ja VALVIRA valvovat sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Kunnat järjestävät hoivapalveluita, mutta ne ovat viime aikoina  ryhtyneet myös valitsemaan ja kilpailuttamaan palveluntarjoajia. Kilpailutuksessa merkitseviä tekijöitä ovat referenssit, kokemus ja hinta, mutta myös resurssit ja maine.

Valinnat tehdään usein kiireessä, jolloin kattava perehtyminen hoiva-alan yrityksen toimintaan jää tekemättä. Valintaan vaikuttavat tällöin mielikuvat yrityksestä. Ihmisiä kun päättäjätkin ovat.

Robotiikka tulee

Tällä hetkellä hoiva-alan yritykset kilpailevat työvoimasta. Hoitohenkilökunta valitsee mielestään kiinnostavimmat työpaikat. Suuret yksiköt eivät tässä kisassa nouse kärkeen. Tärkeintä on työilmapiiri, henkilösuhteet ja johtaminen.

Hoiva-alan työntekijät kuitenkin ovat keskimäärin tyytymättömämpiä työhönsä kuin muut terveysalan ammattilaiset. Työ on etenkin henkisesti raskasta. Työtyytyväisyys onkin yksi haaste yrityksille tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa myös työn kuva muuttuu. Automaatio lisääntyy ja robotit tulevat mukaan hoitotyöhön ainakin avustavaan rooliin. Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää yrityksiltä ponnisteluja joka alueella yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

Maailmalle!

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan vientimahdollisuuksista on puhuttu pitkään. TEM:in kartoitusten mukaan otollista maaperää on Venäjällä, Itä-Euroopassa, Persianlahden alueella sekä Aasiassa. Erityisesti vaativa erikoissairaanhoito on kysyttyä. Pian myös vanhustenhoito.

Kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin investointeja kulttuuriympäristöjen ja lainsäädännön perehtymiseen, sekä markkinointiin ja brändäykseen. Mutta jos brändistrategia on kunnossa, kantaa se pitkälle myös muualla.

Kuka on hoiva-alan ”ikea”?

Hoiva-alalla pelätään erottumista. Uudistumista kuitenkin tarvitaan. Pelikentällä on tilaa, ja rohkein korjaa suurimman potin.

Potissa on tosin onneksi jakamista muillekin.

Lähteet:
Sosiaaliala. (2014). Hoiva 2020 – yksityisen hoiva-alan tulevaisuus.
Hartman, Sanna & Kahri, Pekka. (2011). Hoito- ja hoivapalvelujen kansainvälistyminen ja vienti. Helsinki. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

 

Kategoriat
Uncategorized

Tubetus on pop!

Muistatko kun itse olit nuori? Fanititko urheilijoita tai poppareita? Nykynuoret jatkavat perinnettä omalla tavallaan.
logo-tubecon2015tuuli_ja_tubettaja_12_hn
Tubecon-tapahtumassa kymmenentuhatta lasta ja nuorta metsästää nimmareita, pomppii ja kirkuu. Lavalla eivät kuitenkaan ole popparit vaan tubettajat.

Tubettamisesta on tullut osa nuorisokulttuuria. Siinä keskeistä on fanittaminen. Fanittajat katsovat idoleittensa videoita, kommentoivat niitä, menevät tapaamaan tubettajia.

Tubettamalla opitaan mediataitoja

Nykyajan nuorilla ja lapsilla on aivan toisenlainen suhde mediaan kuin keski-ikäisillä. Tämä niin sanottu Z-sukupolvi pelaa ja kommunikoi sosiaalisessa mediassa luontevasti. Nuoriso ei tyydy enää ottamaan viestejä vastaan. He kommentoivat ja muokkaavat sisältöjä tai tuottavat niitä itse. Sisällöt voivat olla tekstiä, kuvakkeita, valokuvia, pelejä tai videokuvaa. Tämä onnistuu helposti jopa pelkällä älypuhelimella.

Keskeistä tubettamisessa on itsensä ilmaiseminen, kokemusten jakaminen, hyväksytyksi tuleminen ja joukkoon kuuluminen. Lapsista ja nuorista on myös hauskaa tehdä niitä yhdessä. Samalla he oppivat uusia mediataitoja, joista voi olla hyötyä myös työelämässä.

Yksi suosituimmista tubettajista on vuoden vloggaajaksi valittu 13-vuotias Pinsku. Hänen äitinsä Jaana Sanaksenaho kertoi Tubecon-tapahtumassa kokemuksiaan siitä, kun oma lapsi tubettaa. Hän oli itse alussa hyvin epävarma, miten suhtautua asiaan. Pinsku on kuitenkin pärjännyt koulussa hyvin, ja samat kaverit ovat säilyneet. Pinskun tubetuksesta on myös tullut koko perheen harrastus.

pinsku_tubetus_cmyk

Tubetuksen aihe ja tyyli on vapaa

Tubettaa voi meikkaamisesta, tietokonepeleistä, jalkapallosta, hevosharrastuksesta tai vaikkapa oman paikkakuntansa elämän tarkkailusta.

Nuoret tubettavat koko sydämellään. Aiheita mietitään hartaasti, ja kuvauksiin otetaan mukaan kavereita ja perheenjäseniä. Rekvisiittaan ja laitteisiin voidaan uhrata kaikki viikkorahat. Onneksi tubettamisen alkuun pääsee pelkästään tietokoneella, jossa on videokamera ja mikrofoni.

Vaikka videoita ei tehdä raha mielessä tubettamisella voi myös tienata. Tulot tulevat videoiden yhteyteen ilmestyvistä mainoksista. Eli mitä enemmän videota katsellaan, sitä suuremmat tulot. Suomessa menestyneimmät tubettajat tienaavat kymmeniä tuhansia eroja vuodessa.

Vanhemmat mukaan

Tubeconin aikuisparkissa esiintyneen psykologi Satu Eerolan mukaan tubettamalla lapset tai nuoret tyydyttävät tarpeitaan ja saavat huomiota. Tubettamisella rakennetaan myös minäkuvaa.

Tässä prosessissa vanhempien tehtävänä on asettaa aikarajat ja huolehtia esimerkiksi riittävän yöunen määrästä. Aikuinen on myös keskustelukumppani pohdittaessa arvoja, sitä mikä on tärkeää, sekä mikä on todellista tykkäämistä ja mikä ei. Vanhemmat ovat tärkeitä myös silloin, kun opetellaan kokemaan pettymyksiä, kun kaikki ei tykkääkään lapsen videoista. Tärkeintä Eerolan mukaan on kuitenkin se, että aikuinen on mukana, kannustaa ja rohkaisee lasta unelmissaan.

Asiantuntijoiden mukaan tubettamista ei voi enää estää. Juna on jo liikkeellä ja me aikuiset voimme valita hyppäämmekö mukaan vai jäämmekö laiturille. Lapset ja nuoret ovat jo junassa!

Artikkeli on julkaistu Karjalan Kunnaiden syyskuun 2015 numerossa.