Vertical Video and Sign Language – the New Year Media Phenomena

At the beginning of the year 2016 it is interesting to take a look at media experts’ forecast.

– – – – – – – –

Social Media Changes Shape

New real time video services like Periscope and Snapchat broke through last year. The development is going to proceed this year. Other service providers like Facebook will follow.

Live streaming provides wonderful opportunities to communicate with clients. It also creates new ways for narration. At the same time communication needs clarity, distinctness and personal tone of voice. The messages have to be surprising and convincing. Also the common values, responsibility and global issues play bigger role than ever.

In the near future companies have to use video narration more fluently in their communication. And it’s good to be quick, but not to forget the quality.

Research and Measuring Pay Off

In the middle of the changes it is vital to understand better the communication and how does it effect on brand in the ever-accelerating media flood.

This means that research and measuring will become more important than ever. There has to be a wide range of tools and methods to produce information to satisfy clients’ increasing needs. The methods have to be understandable, professional and reliable.

The new research objects are cultural varieties, multisensory experience and visual efficiency. There will be need to utilize methods like visual ethnography, participatory design and panels of experts. These research tools can be combined with measuring processes as well as traditional methods, like interviews and marketing research.

In measuring it may be more useful to measure own brand attributes than compare it to  rivals.

Emojis ­– The Sign Language of Our Time

In west writing is moving towards Chinese style sign language. The benefits are clear. The sign language is more economic. It does not need that much space. And because of better visual understanding people are more capable than ever to learn even hundreds of different signs instead of 28 alphabets.

Emerging Professionalism

Digitalisation created the illusion that everyone could be a designer, video maker or photographer. Businesses have noticed that this is not true. Sideline-made-content does not make good for your brand.

To be a professional communication expert you have to know your tools, but also education and commitment counts. Continual self-education is obvious. This concerns everyone from coders to designers and producers. The brands have to bring back in the hands of experts. This helps also unemployment, competitiveness and national economy.

No Stopping for Online Shopping

During the economic downturn online shopping has done well in Finland. In 2015 the growth was circa 25%. Exceptionally, there has also been increasingly more jobs in online shopping branch.

Since Finland is not on top in online shopping the trend is expected to develop well.

Random Notes

Virtual reality is making its slow revolution. New applications providing multisensory experiences appear first in games, but are later utilized e.g. in auto industry or electronic gadgets.

Videoblogs follow the ongoing march of video. New vloggers spring up on new areas of life as well as more elder people start to vlog. Vloggers will also be a bigger part of business and express individual expertise.

Vertical video, a phenomenon that has been irritating many, brakes through. The format will also be considered in Instagram, Twitter and Youtube. Perhaps we can see the first vertical movies during the yare 2016.

We also have to bear in mind black swans – the unpredictable and powerful phenomena. They can mess up the rational prognosis. Black swans include social changes, natural catastrophes, lack of natural sources, new innovations and economic variations.

Clarity into Chaos

Year after year media becomes more and more fragment and complex. That can easily make one’s head messed up. Therefore it is vital to make sure that the brand is there where the people are, and that the brand speaks the language the people speak.

Video nousee pystyyn ja merkkikielen merkittävyys – uuden vuoden medianäkymiä

Uuden vuoden alkaessa on hyvä tähyillä mitä on odotettavissa mediarintamalla vuonna 2016. Seuraavaksi muutamia eri asiantuntijalähteisiin pohjautuvia poimintoja.

– – – – – –

”Some est omen”

Sosiaalisen median puolella uudet reaaliaikaiset videopalvelut nostivat päätään männä vuonna. Periscope ja Snapchat johtavat videostreamausten esiinmarssia myös lähitulevaisuudessa kannoillaan Facebook.

Live-videolähetykset tarjoavat herkullisen mahdollisuuden puhutella asiakkaitaan ja luoda uusia tarinankerrontamuotoja. Ne asettavat tuotteiden ja palveluiden brändeille myös uusia vaatimuksia. Selkeys ja mielenjäävyys sekä tapa puhutella kohderyhmää korostuvat. Ihmiset kaipaavat lisäksi yhä enemmän yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä. Faktatkin on syytä olla kohdallaan. Yhteisten arvojen esiin tuominen, vastuullisuus ja globaalit ilmiöt nousevat myös agendalle.

Videon voittokulku saa uutta boostia sitä mukaan kun yritykset ja mediaosaajat oppivat uusia välineitä käyttämään. Nopeus kannattaa, mutta ei laadun kustannuksella.

Tutkimus ja mittaaminen tuottaa tulosta

Muutosten tuiverruksessa brändiviesti on osattava kohdentaa entistä tarkemmin ja tehokkaammin. Mediatulva ei ainakaan vähene, joten ymmärrys oman brändin ominaisuuksista on elintärkeää.

Tutkimus ja mittaaminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan. Koska yritysten tilanteet vaihtelevat rajusti on myös tutkimuspalveluita oltava joka tarpeeseen, ja niiden on oltava luotettavia ja ammattimaisia.

Tutkimuksella saadaan selville vaikkapa kuinka viestintä vastaa yrityksen tavoitteisiin, onko brändikokemus yhdenmukainen kaikissa kohtaamispisteissä tai kuinka kestäviä brändiattribuutit ovat. Eri menetelmiä, kuten vaikkapa visuaalista etnografiaa, datan keräämistä ja asiantuntija-arviointia hyödynnetään yhdistelemällä niitä tarpeen mukaan joko vahoihin tai uusiin menetelmiin.

Mittaamisessa on usein hyödyllisempää keskittyä oman viestin kehittämiseen kuin verrata sitä kilpailijoihin. Kun omaa toimintaa arvioidaan säännöllisesti pitemmällä aikavälillä saadaan ainakin uskottavampia mittaustuloksia kuin satunnaisilla markkinakentän luotauksilla.

Aikamme merkkikieli: emojit

Kirjoittamisessa siirrymme kohti kiinalais- ja japanilasityyppistä merkkikieltä. Merkkikieli on taloudellisempi kuin kirjaimiin perustuva. Lisäksi samalla kun visuaalisuuden merkitys kasvaa, ja oppimisprosessit kehittyvät, ovat ihmiset valmiimpia oppimaan satojen merkkien yhdistelmiä 28 aakkosen sijaan.

Osaamisen nousu

Niin sanotun sisältömarkkinoinnin on edelleenkin palveltava brändin tavoitteita. Asiakkaat ovat kuitenkin huomanneet että halvalla ja nopeasti tuotettu materiaali ei tee hyvää brändille. Videot, sosiaalisen median hyödyntäminen, tapahtumat ym. ovat huonoja koutseja mutta hyviä kärkipelaajia. Median ammattilaisten arvostus nousee. Samalla kun brändinrakentaminen palaa osaaviin käsiin auttaa se paitsi brändien kehittymistä niin myös kansantaloutta.

Yrityksillä on edelleen tekemistä ymmärtää eri mediakanavien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Sosiaalisessa mediassa ollaan liian usein olemisen pakosta ja sisältöä todellakin tuotetaan – ei siis suunnitella. Tämänkin tilanteen parantamiseksi ammattiauttajien apu on keskeistä.

Verkkokauppa se vaan kannattaa

Verkkokaupan kasvu on ollut vakaata taantumasta huolimatta.  Vuonna 2015 kasvua edellisen vuoteen oli noin neljännes.

Lisäksi digitaalisen kaupan alan työllisyystilanne on ollut paranemaan päin, toisin kuin media-alalla yleensä. Ja koska Suomessa ollaan muita länsimaita jäljessä, on syytä odottaa että ainakin tällä alalla työllisyys kehittyy parempaan suuntaan.

Muita huomioita

Virtuaalitodellisuuden läpimurto tapahtuu hitaahkosti mutta vääjäämättä. Uusia aistikokemuksia tarjoavia laitteita kehitetään yleensä ensisijaisesti peleihin, mutta nopeasti ne löytävät tiensä vaikkapa autoteollisuuteen tai viihde-elektroniikkaan.

Videoblogit seuraavat videokuvan invaasiota.  Uusia vloggaajia syntyy yhä uusille elämän alueille myös vanhempiin ikäluokkien iloksi. Asiantuntijuus nousee myös vloggaajien keskuudessa suurempaan rooliin.

Monia ärsyttänyt ilmiö pystyvideokuva lyö itsensä lopullisesti läpi. Pystyformaatti otetaan lähitulevaisuudessa huomioon myös instagramissa, twitterissä ja youtubessa. Ehkäpä ensimmäiset pystyformaattiset elokuvatkin saavat ensi-iltansa vuonna 2016.

Mustat joutsenet eli yllättävät ilmiöt sotkevat usein rationaaliset kehitysennusteet. Niitä voivat olla yhteiskunnalliset muutokset, luonnonmullistukset, luonnonvarojen – esimerkiksi veden – puute,  innovaatiot tai talouselämän häiriöt.

Selkeyttä kaaokseen

Entistä pirstoutuneempi ja monimuotoisempi media pistää monen pään sekaisin. Onkin tärkeää tehdä kotiläksyt huolella, tuntea oman tuotteen tai palvelun ominaisuudet ja pitää kohderyhmä mielessä. Brändin on myös syytä olla siellä missä ihmisetkin ja puhua sitä kieltä mitä he ymmärtävät.

Lähteet:

Advertising Age
http://adage.com/article/digitalnext/social-trends-marketers-ignore/301725/

Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry
http://www.asml.fi/verkkokauppa-2014-suomi/

Some-markkinoinnin trendit 2016
http://kurio.fi/ajankohtaista/tutkimus-some-markkinoinnin-trendit-2016/

Forbes
http://www.forbes.com/sites/jaysondemers/2015/09/28/the-top-7-social-media-marketing-trends-that-will-dominate-

Seven reasons to take visuality seriously – and to exploit it

Our environment is becoming more visual every day. In the midst of urgency it is good to recall the most significant effects of visuality.

 

1. For different audiences

7044airport_signs kopio

Visual presentations overstep cultural and language boundaries. Symbols can be used to express ambiguous messages despite where the observer comes from. One good example of this are the sign systems at airports.

2. Speed

stop_arabic kopio

Traffic signs have been designed to inform drivers in seconds. Same amount of information would be impossible to receive in text.

3. Economy

phones
Visual presentations save space and money. Due to the effectiveness of visuality there is no need to repeat the message that often.

4. Emotionality

afrikkalainen_lapsi

Photographs and videos are – along with music – the most powerful way to create emotional impressions. Also ideologies and political movements have always understood to utilize symbols in their propaganda. Today emojs are used to give the texts the right mood.

5. Clarity

data visualization-2

The explosive growth of data has created problems in utilizing it. Visual presentations can help scientists, students, decision makers and consumers to understand the big picture and what information is relevant.

6. Reliability

Näyttökuva 2015-12-07 kello 9.29.59

Usually the receiver rates the message more reliable if e.g. the presentation has been done carefully. A clear lay-out, suitable typography, clarifying images and pleasant use of colours tells that the sender of the message has been studied the subject properly.

7. Efficiency

blogi_prossaikonit

According to studies man remembers 10% of what one has read, 20% of what one has heard and 80% of what one has seen.

That’s why visuality makes sense.

Seitsemän syytä miksi visuaalisuus on tärkeää

Ympäristömme visualisoituu kovaa vauhtia. Kiireen keskellä on kuitenkin hyvä palauttaa muistiin visuaalisuuden tärkeimmät hyödyt.

– – –

1. Erilaisille yleisöille

7044airport_signs kopio

 

 

Visuaaliset esitykset ylittävät kulttuuri- ja kielirajat. Esimerkiksi symboleilla voidaan kertoa moniselitteisiäkin asioita huolimatta siitä, mistä viestin vastaanottaja on kotoisin. Lentokenttien opasteet ovat tästä yksi esimerkki.

 

2. Nopeus

stop_arabic kopio

 

 

Varoituskyltit ja opasteet on kehitetty tilanteisin joissa viestin on mentävä perille nopeasti. Tekstimuodossa samat asiat olisikin mahdotonta kertoa.

 

3. Taloudellisuus

phones

 

 

Visuaaliset esitykset säästävät kustannuksia, koska ne vievät paljon vähemmän tilaa ja aikaa kuin esimerkiksi tekstimuodossa olevat viestit. Myös toistoja tarvitaan vähemmän.

 

4. Emotionaalisuus

afrikkalainen_lapsi

 

 

Arvojen ja tunnetilojen luomisessa visuaalisuus – esimerkiksi valokuva tai video – on yhdessä musiikin kanssa tehokkain. Aatesuunnat ja poliittiset liikkeet ovat aina osanneet hyödyntäneet visuaalisuuden voimaa symboleissaan. Myös sosiaalisen median teksteihin ilmestyneet emojit kertovat viestin emotionaalisesta virityksestä – eli onko kyse huumorista, empatiasta tai vaikkapa inhosta.

 

5. Havainnollisuus

data visualization-2

 

 

Tiedon määrän räjähdysmäinen kasvu on aiheuttanut ongelmia sen hyödyntämisessä. Informaation visualisointi auttaa tutkijoita, opiskelijoita, päätöksentekijöitä ja tavallisia kuluttajia ymärtämään asioiden kokonaisnäkemyksen, sekä erottelemaan olennaisen tiedon datamassasta.

6. Luotettavuus

Näyttökuva 2015-12-07 kello 9.29.59

 

Viesti koetaan uskottavampana, jos nähdään että sen eteen on nähty vaivaa. Harkittu layout, typografia ja värien käyttö synnyttää mielikuvan että kertoja on perehtynyt asiaan.

 

7. Tehokkuus


blogi_prossaikonit

 

 

 

Tutkimusten mukaan ihminen muistaa 10 % kuulemastaan, 20 % lukemastaan ja 80 % näkemästään. Visuaalisuutta käytetäänkin usein tehostamaan tekstien viestejä ja musiikkiesityksiä.

Eli pakkohan se on uskoa kun omin silmin näkee.

Hoiva-ala kaipaa hoivaa

hoiva_kuvitus_3

Yksi maamme parhaiten varjelluista salaisuuksista on hoiva-alan osaaminen. Ainakin jos katsoo sitä brändäyksen näkökulmasta.

– – – – –

Haasteita enemmän kuin lääkäri määrää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvityksen mukaan suomalaisilta hoiva-alan yrityksiltä puuttuu toiminnan konseptointi ja tuotteistaminen. Tarvittaisiin myös enemmän aktiivisuutta ja innovatiivisia lähestymistapoja toiminnan soveltamisessa paikallisiin ympäristöihin.

Hoiva-alan yritysten sidosryhmät ovat haastavia. Päätöksiä palveluiden ostamisesta tekevät kunnat, itse asiakkaat ja asiakkaiden omaiset. Väestön ikääntymisen myötä asiakkaita on entistä enemmän, ja heidän tarpeensa muuttuvat. Lisäksi hoiva-alan työntekijöiden työhyvinvoinnissa on ongelmia.

Yrityksiä joka lähtöön

Yksityinen sosiaali- ja terveysala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Suomessa. Viime vuosina hoiva-alalle on syntynyt satoja kaiken kokoisia ja muotoisia yrityksiä. Maahan on rantautunut myös kansainvälisiä ketjuja. Vuonna 2014 hoiva-alalla oli 70 000 työntekijää, joten kyse on yhteiskunnallisesta merkittävästä sektorista.

VALVIRAn vuonna 2010 tekemän kartoituksen mukaan yksityisten palveluntarjoajien työn laatu oli parempaa kuin julkisella sektorilla. Myös asiakastyytyväisyysmittarit kertovat samaa tarinaa.

Hoiva-alan yritysten vetäjinä on usein henkilöitä, joilla on rautainen alan ydinosaaminen ja arvokäsitys. Yrittäistä löytyykin useita sairaanhoitajia. Valitettavasti heillä ei yleensä ole kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä ja brändin rakentamisesta. Ja se luonnollisesti näkyy.

Mummot ja papat somettaa

Ikäihmisiä on yhä enemmän, he elävät vanhemmiksi ja ovat entistä paremmassa kunnossa. Tulevaisuuden vanhukset ovat myös entistä tiedostavampia ja vaativampia. Käsissä pysyy läppärit ja tabletit. Pyöritään somessa, harrastetaan ja haetaan virikkeitä. Kohta ollaan myös virtuaalimaailmoissa.

Huolimatta mahdollisista dementioista ja liikuntarajoitteisuuksista ikäihmisiä kannattaa kuunnella entistä paremmin myös asiakkaina. Ja he myös osaavat tehdä mielipiteensä selviksi.

Omaisten tuska

Kun iäkkään äidin tai isän voimat alkavat ehtyä, eikä kotona asuminen enää onnistu, on lapsilla edessä raskaita päätöksiä. Muutto hoitopaikkaan on samalla muutto todennäköisesti heidän vanhempiensa viimeiseen kotiin. Mainoslauseita ei kauheasti kiinnosta kuunnella.

Resurssit rajoittavat päätöksiä, mutta usein hoitopaikka valitaan intuition pohjalta. Samalla testataan kuinka hienotunteisesti palveluntarjoaja on osannut itsestään kertoa.

Kunnat uuden edessä

Kuntien viranomaiset ja VALVIRA valvovat sosiaali- ja terveysalan toimintaa. Kunnat järjestävät hoivapalveluita, mutta ne ovat viime aikoina  ryhtyneet myös valitsemaan ja kilpailuttamaan palveluntarjoajia. Kilpailutuksessa merkitseviä tekijöitä ovat referenssit, kokemus ja hinta, mutta myös resurssit ja maine.

Valinnat tehdään usein kiireessä, jolloin kattava perehtyminen hoiva-alan yrityksen toimintaan jää tekemättä. Valintaan vaikuttavat tällöin mielikuvat yrityksestä. Ihmisiä kun päättäjätkin ovat.

Robotiikka tulee

Tällä hetkellä hoiva-alan yritykset kilpailevat työvoimasta. Hoitohenkilökunta valitsee mielestään kiinnostavimmat työpaikat. Suuret yksiköt eivät tässä kisassa nouse kärkeen. Tärkeintä on työilmapiiri, henkilösuhteet ja johtaminen.

Hoiva-alan työntekijät kuitenkin ovat keskimäärin tyytymättömämpiä työhönsä kuin muut terveysalan ammattilaiset. Työ on etenkin henkisesti raskasta. Työtyytyväisyys onkin yksi haaste yrityksille tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa myös työn kuva muuttuu. Automaatio lisääntyy ja robotit tulevat mukaan hoitotyöhön ainakin avustavaan rooliin. Kehityksessä mukana pysyminen edellyttää yrityksiltä ponnisteluja joka alueella yhteistyössä henkilökunnan kanssa.

Maailmalle!

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan vientimahdollisuuksista on puhuttu pitkään. TEM:in kartoitusten mukaan otollista maaperää on Venäjällä, Itä-Euroopassa, Persianlahden alueella sekä Aasiassa. Erityisesti vaativa erikoissairaanhoito on kysyttyä. Pian myös vanhustenhoito.

Kansainvälistyminen edellyttää kuitenkin investointeja kulttuuriympäristöjen ja lainsäädännön perehtymiseen, sekä markkinointiin ja brändäykseen. Mutta jos brändistrategia on kunnossa, kantaa se pitkälle myös muualla.

Kuka on hoiva-alan ”ikea”?

Hoiva-alalla pelätään erottumista. Uudistumista kuitenkin tarvitaan. Pelikentällä on tilaa, ja rohkein korjaa suurimman potin.

Potissa on tosin onneksi jakamista muillekin.

Lähteet:
Sosiaaliala. (2014). Hoiva 2020 – yksityisen hoiva-alan tulevaisuus.
Hartman, Sanna & Kahri, Pekka. (2011). Hoito- ja hoivapalvelujen kansainvälistyminen ja vienti. Helsinki. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.

 

Tubetus on pop!

Muistatko kun itse olit nuori? Fanititko urheilijoita tai poppareita? Nykynuoret jatkavat perinnettä omalla tavallaan.
logo-tubecon2015tuuli_ja_tubettaja_12_hn
Tubecon-tapahtumassa kymmenentuhatta lasta ja nuorta metsästää nimmareita, pomppii ja kirkuu. Lavalla eivät kuitenkaan ole popparit vaan tubettajat.

Tubettamisesta on tullut osa nuorisokulttuuria. Siinä keskeistä on fanittaminen. Fanittajat katsovat idoleittensa videoita, kommentoivat niitä, menevät tapaamaan tubettajia.

Tubettamalla opitaan mediataitoja

Nykyajan nuorilla ja lapsilla on aivan toisenlainen suhde mediaan kuin keski-ikäisillä. Tämä niin sanottu Z-sukupolvi pelaa ja kommunikoi sosiaalisessa mediassa luontevasti. Nuoriso ei tyydy enää ottamaan viestejä vastaan. He kommentoivat ja muokkaavat sisältöjä tai tuottavat niitä itse. Sisällöt voivat olla tekstiä, kuvakkeita, valokuvia, pelejä tai videokuvaa. Tämä onnistuu helposti jopa pelkällä älypuhelimella.

Keskeistä tubettamisessa on itsensä ilmaiseminen, kokemusten jakaminen, hyväksytyksi tuleminen ja joukkoon kuuluminen. Lapsista ja nuorista on myös hauskaa tehdä niitä yhdessä. Samalla he oppivat uusia mediataitoja, joista voi olla hyötyä myös työelämässä.

Yksi suosituimmista tubettajista on vuoden vloggaajaksi valittu 13-vuotias Pinsku. Hänen äitinsä Jaana Sanaksenaho kertoi Tubecon-tapahtumassa kokemuksiaan siitä, kun oma lapsi tubettaa. Hän oli itse alussa hyvin epävarma, miten suhtautua asiaan. Pinsku on kuitenkin pärjännyt koulussa hyvin, ja samat kaverit ovat säilyneet. Pinskun tubetuksesta on myös tullut koko perheen harrastus.

pinsku_tubetus_cmyk

Tubetuksen aihe ja tyyli on vapaa

Tubettaa voi meikkaamisesta, tietokonepeleistä, jalkapallosta, hevosharrastuksesta tai vaikkapa oman paikkakuntansa elämän tarkkailusta.

Nuoret tubettavat koko sydämellään. Aiheita mietitään hartaasti, ja kuvauksiin otetaan mukaan kavereita ja perheenjäseniä. Rekvisiittaan ja laitteisiin voidaan uhrata kaikki viikkorahat. Onneksi tubettamisen alkuun pääsee pelkästään tietokoneella, jossa on videokamera ja mikrofoni.

Vaikka videoita ei tehdä raha mielessä tubettamisella voi myös tienata. Tulot tulevat videoiden yhteyteen ilmestyvistä mainoksista. Eli mitä enemmän videota katsellaan, sitä suuremmat tulot. Suomessa menestyneimmät tubettajat tienaavat kymmeniä tuhansia eroja vuodessa.

Vanhemmat mukaan

Tubeconin aikuisparkissa esiintyneen psykologi Satu Eerolan mukaan tubettamalla lapset tai nuoret tyydyttävät tarpeitaan ja saavat huomiota. Tubettamisella rakennetaan myös minäkuvaa.

Tässä prosessissa vanhempien tehtävänä on asettaa aikarajat ja huolehtia esimerkiksi riittävän yöunen määrästä. Aikuinen on myös keskustelukumppani pohdittaessa arvoja, sitä mikä on tärkeää, sekä mikä on todellista tykkäämistä ja mikä ei. Vanhemmat ovat tärkeitä myös silloin, kun opetellaan kokemaan pettymyksiä, kun kaikki ei tykkääkään lapsen videoista. Tärkeintä Eerolan mukaan on kuitenkin se, että aikuinen on mukana, kannustaa ja rohkaisee lasta unelmissaan.

Asiantuntijoiden mukaan tubettamista ei voi enää estää. Juna on jo liikkeellä ja me aikuiset voimme valita hyppäämmekö mukaan vai jäämmekö laiturille. Lapset ja nuoret ovat jo junassa!

Artikkeli on julkaistu Karjalan Kunnaiden syyskuun 2015 numerossa.

Kuntabrändin syvin olemus

kuntabrändi_kuvitus

Kuntia brändätään mitä eriskummallisimmin keinoin. Myös laatu on vaihteleva. Mutta mistä kuntabrändäyksessä oikeastaan on kyse? Kenelle sitä tehdään ja miksi?

Brändäyksen lähestymistavoista

Kuntabrändäyksessä puhutaan usein pehmeistä ja kovista vetovoimatekijöistä. Koviin tekijöihin kuuluu infrastruktuuri, sijainti, teollisuus, rakennukset ja vaikkapa maankäyttöstrategia. Pehmeillä tarkoitetaan aineettomia tekijöitä, eli historiaa, kulttuuria, perinnettä, ihmisiä ja paikkakunnan henkeä.

Kovat vetovoimatekijät eivät yleensä poikkea juurikaan kilpailijakuntien vastaavista. Pehmeät vetovoimatekijät sen sijaan muodostavat pohjan kunnan identiteetille. Niille kunta rakentaa omaperäisyytensä ja erottuu muista.

Pehmeistä vetovoimatekijöistä on toki vaikeampi kertoa, sillä niitä ei voi esittää numeroin. Toisaalta niissä on myös potentiaalia, sillä niitä voi kuvailla sanoin ja kuvin. Niistä voi rakentaa tarinan.

Kohderyhmät hakusessa

Kuntien viestien kohderyhmänä on yleensä kunnan ulkopuoliset ihmiset, yrittäjät ja päättäjät. Tavoitteena on saada uusia asukkaita, työpaikkoja ja investointeja nimenomaan meidän kuntaan eikä naapuriin.

Tällöin unohtuu kuitenkin kaikkein tärkein kohderyhmä – nykyiset kuntalaiset.

Jos kunta ei ota vetovoimatyössään huomioon kunnan nykyisiä kuntalaisia, ei vetovoimassa ole vetoa eikä voimaa. Jos he nimittäin eivät koe kuntaansa houkuttavana, eivät sitä koe ulkokuntalaisetkaan. Siitä pitää nykyajan sosiaalinen media huolen.

Parasta houkuttavuustyötä onkin pitää huolta nykyisten kuntalaisten hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Kukapa ei haluaisi mukaan jengiin jossa asiat toimivat ja on hyvä meininki.

Kuntalaiset mukaan brändityöhön

Kuntalaisten joukosta löytyy usein brändityöhön paitsi ammatillista osaamista, myös arvoasiantuntemusta. Ammattilaiset eivät välttämättä ole brändiexperttejä, mutta he voivat olla keskeisissä rooleissa esimerkiksi perinteiden välittäjinä, sisällöntuottajina tai aktiivisina järjestöihmisinä.

Arvoasiantuntijat taas tietävät, että se mikä ’meille’ on tärkeää, on tärkeää todennäköisesti myös potentiaaliselle uudelle kuntalaiselle, yrittäjälle tai matkailijalle.

Kuntalaiset ovat myös hyvin paljon monimuotoisempi joukko kuin muutaman hengen virkamiestyöryhmä. Sitä mitä goottinuoret, golfariherrat tai mamu-äidit ajattelevat kannattaa kuunnella. Erilaisten näkemysten törmäyttäminen on nimittäin aina hyödyllistä.

Hyvin suunniteltu ja rakennettu brändityö, joka on kuntalaisten yhteinen juttu, kasvattaa sisäistä toimeliaisuutta, ehkäisee poismuuttoa ja parantaa yhteishenkeä. Vuorovaikutus on vaikuttava juttu.

Kuntaliitokset muuttavat identiteettiä

Kuntaliitokset aiheuttavat sen, että uudelle kunnalle syntyy myös uusi identiteetti. Jotta uudella kunnalla olisi hyvät edellytykset kasvaa ja kehittyä, on uuden identiteetin määrittely otettava uuden kuntalaisten itsensä haltuun. Muuten sen tekevät jotkut muut, ja se prosessi ei ole kenenkään hallittavissa.

Uusi identiteetti on aivan ensiksi selkiytettävä kuntalaisille itselleen. Tämä antaa pohjaa myös sille, että identiteetti kehittyy edelleen ja kuntalaiset kokevat sen omakseen. Myös identiteettityössä kuntalaisten osallistumista kannattaa hyödyntää.

Nimen merkitystä ei voi korostaa liikaa 

Olipa kyse sitten yrityksestä tai kunnasta on nimi tutkitusti brändäyksen keskeisin tekijä. Usein sanotaankin että ”nimi on paikan muisti”. Tutkimusten mukaan kuntalaisten mielestä erityisesti nimi kuvastaa paikallista identiteettiä.

Jotkut kuntaliitoksista syntyneet kunnat ovat ottaneet käyttöön vanhojen lakkautettujen kuntien nimiä, kuten esimerkiksi Sastamala ja Akaa. Näiden nimien sisäistäminen ei ole ollut kuitenkaan ongelmatonta. Paikalliset ihmiset kertovatkin olevansa toijalalaisia, tyrvääläisiä tai vammalalaisia, eivätkä akaalaisia tai sastamalalaisia.

Aidon asian tunnistaa

Varoittavana esimerkkinä epäaidosta kuntabrändäyksestä käy Vantaan kaupunki. Se nimittäin osti kansainväliseltä kuvatoimistolta brändikuvia, joita oli aikaisemmin käytetty mm. amerikkalaisen vakuutusyhtiön mainonnassa ja australialaisen lastensuojelujärjestön viestinnässä.

Samalla rahalla olisi palkattu suomalainen ammattivalokuvaaja, ja lopputuloksena kaupunki olisi saanut taatusti ainutlaatuisia brändikuvia, joihin ei törmää missään päin maailmaa.

Tarinan opetus voisi olla se, että ei kannata yrittää olla Marilyn Monroe, jos oikeasti on Männistön muorin Venla.

Tarvitseeko kunta brändin?

Yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä tulevaisuus näyttää hyvin vaikeasti ennustettavalta. Koska rahasta on vastedeskin pula, olisi kuntalaisten ja päättäjien yhdessä rakentama kuntabrändi hyvä työkalu alueen kehittämisessä. Hyödyntämällä järkevällä tavalla eri alojen asiantuntijoita – esimerkiksi tutkijoita, muotoilijoita ja sisällöntuottajia – saataisiin brändi myös tuntumaan, näkymään ja elämään.

Ja jos kuntabrändäyksen avulla saadaan aikaan se, että ihmiset kiinnittävät enemmän huomiotaan ympäristöönsä, sekä tapaavat toisiaan muuallakin kuin facebookissa, on se tehtävänsä tehnyt.


Lähteet:

Arild Wæraas, Hilde Bjørnå & Turid Moldenæs. (2014). Place, organization, democracy: Three Strategies for Municipal branding. Oslo: Norwegian Research Council.

Rainisto, Seppo. (2004). Kunnasta brändi? Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjassa.
http://www.sci.fi/~rainisto/kunnasta_brandi.pdf

Mikkonen, Pirjo. (2008). Onko kunnalla oltava brändi? Kotimaisten kielten keskus, verkkosivut.
http://www.kotus.fi/nyt/kotuksen_kolumnit/kuukauden_kielijuttu_(2003_2011)/onko_kunnalla_oltava_brandi

Paula Sjöblom, Ulla Hakala ja Satu-Päivi Kantola. (2014). Kunnan nimen merkitys Turun seudun asukkaille kuntaliitostilanteessa. Turun kaupunki, Kaupunkitutkimusohjelma, Tutkimuskatsauksia 2/2014.

Pois peräkammareista osa 2: Viisi brändivinkkiä pk-yrityksille

Sanotaan että suomalaiset tekevät innovaatioita, mutta ruotsalaiset tekevät brändejä. Tämä tuntuu koskevan erityisesti pk-yrityksiä. Näin vapun kunniaksi on hyvä miettiä miten brändäys saataisiin paremmalle tolalle.

1. Nimi on numero yksi

Nimestä se lähtee. Hyvä yrityksen tai tuotteen nimi on jo puoli brändiä. Nimelle on luonteva kiteyttää palvelulupaus ja rakentaa tarina. Nimet Onni Vilkas, Marimekko ja Tukkanuotta viittaavat osuvasti toimialaan, mutta tuottavat mielihyvää oivalluksina. Tarina syntyy kuin itsestään.

2. Kerro mitä osaat

Kerro selkeästi mitä osaamista, tuotteita tai palveluja tarjoat. Pelkistä viestisi sekä tekstiksi, että visuaalisesti. Parin lauseen kiteytys ydinosaamisesta ja mahdollisesta muusta tarjonnasta on elintärkeää paitsi markkinointia varten, niin myös sisäisesti. Näin fokuskin pysyy kohdallaan.

Se miltä yritys näyttää ulos päin on elämän ja kuoleman kysymys. Persoonallinen ja oivaltava visuaalinen ilme edistää tutkitusti liiketoimintaa. Ja jos yritys ei itse määrittele olemustaan, sen tekee joku muu.

Niin ja se tarina. Mieti yritykseesi liittyvä erikoispiirre tai keksi se. Ei sen tarvitse olla totta, riittää että se kuulostaa hyvältä. Sitten kun tarina on löytynyt käytä sitä.

3. Älä ole piilossa

Liian usein asiakas törmää siihen ettei puhelinnumeroa löydy yrityksen verkkosivuilta, tai henkilöiden nimiä ei ole esillä. Tämä herättää epäluuloa ja heikentää asiakassuhteen syntymistä.

Siispä yhteystiedot selkeästi esille, ja alle vaikka kehotus ”soita meille!” Yksinkertainen asia mutta toimii.

4. Keskitä viestintä

Kenelläkään ei ole aikaa ja rahaa kymmeneen mainos- tai viestintäkanavaan. Pari kolmekin riittää. Tarjolla on nykyisin jopa ilmaisia välineitä, joten niitä kannattaa opetella käyttämään. Facebookin, Twitterin, Instagramin ja blogien alkuvaiheet oppii hetkessä, neuvoa voi kysyä vaikka perheen koululaisilta.

Liiketoiminnan kiihdyttämiseksi ei tarvitse olla nero. Oma tapa kertoa yrityksestä löytyy aina, mutta vakavampaan bisneksen kehittämiseen kannattaa kysyä ammattilaisia. On nykyään muuten aika edullistakin.

5. Kerro itsestäsi säännöllisesti

Kun mediassa ollaan kannattaa siellä myös toimia. Esimerkiksi hyötytiedon jakaminen on todistettavasti kannattavaa. Idea on se, ettei yritys suoraan tuputa tuotteitaan tai palveluitaan, vaan viestii olevansa alan asiantuntija. Asiantuntijuus syntyy kun asiakas tutustuu jaettuun informaatioon ja kokee sen itselleen hyödylliseksi. Ja kun tarve syntyy, käännytään asiantuntijan puoleen tekemään kauppoja.

Dagen efter

Olen kuullut yritysten vetäjien sanovan ”tällä alalla brändillä ei ole mitään merkitystä”. Väitän että brändillä on merkitystä, olipa ala mikä tahansa. Tätä tukevat myös tutkimukset. Onkin eri asia kuinka brändi ymmärretään ja kuinka sen suomia työkaluja käytetään.

Brändäyksessä on oltava johdonmukainen. Ydinasioiden toistaminen vie viestin perille. Asioita ei kannata muuttaa muuttamisen ilosta.

Brändäyksessä yritys pääsee alkuun omin avuinkin, jos vaan kiinnostusta riittää. Ja kun tahtotila on kohdallaan kannattaa ottaa mukaan asiantuntijoita. Niin tekevät ruotsalaisetkin.

Hauskaa vappua!

Lähteet:

Anne Hatanpää. 2013. Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa brändejä. Kauppakamarin verkkosivut: http://kauppakamari.fi/2013/03/28/suomessa-tehdaan-innovaatioita-ruotsissa-brandeja/

Saku Hirvonen. 2015. Brand Orientation on SMEs. Itä-Suomen yliopisto.
Artikkeli yrittäjät-sivustolla:http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/uutisarkisto/brandin-kehittaminen-parantaa-pk-yrityksen-menestysta-katso-viisi-esimerkkia

Sari Julkunen. 2014. Brändipääoman arvostaminen pk-yrityksen aineettomana omaisutena. Jyvöskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70570/Julkunen_Sari.pdf?sequence=1

Brändien kohtalon kysymys: kestävä kehitys

logopallo_2Kestävä kehitys on noussut brändien avainsanaksi viimeisten vuosien aikana. Yritysten on toiminnassaan huomioitava luonnonvarojen riittävyys, ympäristöasiat sekä työntekijöiden olosuhteet.

Kuluttajien valintapäätöksiin vaikuttaa siis yhä useammin se, kuka farkut tai lenkkarit ompelee, missä lohi kasvatetaan, tai kuinka energiaa tuotetaan.

Kuluttajat arvostavat vastuullisuutta

TNS Gallupin maaliskuussa 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % vastaajista katsoi, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. 77 % vastaajista pitikin ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista globaaleista uhista.

Lisäksi yritysten vastuuta ympäristöstä piti tärkeänä 80 % kuluttajista Forest Stewardship Councilin tutkimuksessa.

Eettisyyttä ja ekologisuutta korostavat asenteet ovat myös nykyisin yleisempiä kuin luksus ja statushakuisuus. (mm. Nyrhinen ja Wilska)

Vastuullisuuden mittarit

Yrityksiä on alettu arvioida kestävän kehityksen mittareilla. Niitä tekevät muun muassa Euroopan suurin vertailusivusto Rank a Brand ja kanadalainen Corporate Knights Capital-lehti (CKC).

Rank a Brandin on arvioinut useiden eri toimialojen yrityksiä. Esimerkiksi muodin, vaatteiden ja jalkineiden valmistajien parhaaseen A-ryhmään ei päässyt yhtäkään suurta brändiä. Parhaiten menestyi Puma ja Jack Wolfskin, jotka pääsivät B-ryhmään. Häntäpäästä löytyvät mm. Max Mara ja Umbro.

CKC:n the Global 100 most sustainable corporations in the world -listalla ovat mm. Kesko (5.), Outotec (1.), Kone (28.), Neste Oil (31.). Huomioitava kuitenkin on, ettei edes parhaimmin rankattu yritys Biogen Idec saanut kuin 73,50 % pistemäärää, maksimin ollessa 100 %.

Pohjoismaissa laajin tutkimustaho on Sustainable Brand Index. Sen mukaan Suomen vastuullisin yritys vuonna 2014 oli Valio.


Median valvova silmä

Moni yritys on jäänyt kiinni epäeettisistä työolosuhteista tai ympäristön laiminlyönnistä, kiitos tutkivan journalismin.

Esimerkkejä tuntuu riittävän.

Takavuosina tutuiksi tulivat kuvat pakistanilaisista lapista jotka työskentelivät globaalien urheiluvälineyritysten tehtailla kehnoissa olosuhteissa. Mediakohun takia olosuhteet ovat parantuneet hiukan, mutta valmistusta on siirretty myös uusiin halpatuotantomaihin.

Norjalaiset lohenkasvattajat jäivät puolestaan kaksi vuotta sitten kiinni kasvatuslaitosten lohien ruokintaan liittyvistä epäkohdista. Asialla on ollut merkittävää vaikutusta norjalaisen lohen menekkiin ainakin Ruotsissa.

Puutteet Applen tehtaiden työoloissa Kiinassa paljastuivat viime vuonna tehdyssä dokumentissa. Lisäksi Metsä-Botnian sellutehtaan aiheuttamat haitat ympäristölle ja paikalliselle turismille nousivat otsikoihin jo muutama vuosi sitten.

Ympäristösertifikaatteja kannattaisi hyödyntää

Osoituksen yritysten vastuullisuudesta on kehitetty erilaisia ympäristösertifikaatteja. Tunnetuin niistä on Joutsenmerkki, mikä on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki.

ISO 14001 on maailman tunnetuin ympäristöjärjestelmämalli, joka auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa.

Muita ympäristösertifikaatteja ovat mm. pk-yrityksille tarkoitettu Ekokompassi. Lisäksi EU:lla ja WWF:llä on omat sertifikaattinsa.

Ympäristösertifikaattien konkreettisia hyötyjä brändille ei ole tutkittu. Eri yritysten ja järjestöjen mukaan ne antavat kuitenkin ulkoista uskottavuutta ja vahvistavat yrityksen mainetta vastuullisena toimijana. Lisäksi monesti ympäristöjärjestelmää edellytetään tarjouspyynnöissä tai yhteistyökumppanuuskyselyissä.

Nopeat ja fiksut syövät hitaat

Yritysten olisi kannettava vastuunsa kestävästä kehityksestä jo liiketaloudellisistakin syistä. Tästä olisi myös kerrottava kuluttajille avoimesti. Näin kuluttajien tietoisuus nousisi, ja kulutustottumukset muuttuisivat.

Lähitulevaisuudessa näemme, että ensimmäisenä kestävän kehityksen strategialistansa kärkeen ottavat yritykset pärjäävät. Ne jotka tulevat perässä joutuvat tyytymään murusiin.

Lähteet:

• 
Helen Joyce Stuart, (2011),”An identity-based approach to the sustainable corporate brand”, Corporate Communications: An International Journal, Vol. 16 Iss 2 pp. 139 – 149

• Jussi Nyrhinen & Terhi-Anna Wilska. (2012). Kohti vastuullista ylellisyyttä? Eettiset ja ekologiset trendit sekä luksuskulutus Suomessa. Kulutustutkimus-net-julkaisu, 1/2012.

Katso peiliin muotoilija – seitsemän syytä miksi yritykset ja muotoilu eivät kohtaa

piirrosFinnish Design – suomalainen muotoilu* on myytti joka elää vahvempana ulkomailla kuin Suomessa. Tämä ilmenee siten, etteivät suomalaiset pk-yritykset koe investointeja muotoiluun tärkeinä.

Seuraavassa syitä siihen.

1. Muotoilijat ovat huonoja myynti- ja mittamiehiä

Muotoilijat ovat tyytyneet tekemään työn, ja toivoneet että asiakas ymmärtää ostaa lisää. Tai että maine kiirii automaattisesti seuraavan yrityksen korviin.

Muotoilun hyötyä ei ole myöskään seurattu tai arvioitu. Se on usein jäänyt epäselväksi ja jopa unohdettu.

Muotoilusta puuttuu myös sen tehokkuuden ja hyödyn mittaamiseen sopivia mittareita.

2. Puuttuva keskustelu

Muotoilijat ovat siiloutuneita omiin ympyröihinsä. Muotoilijoiden olis pyrittävä mukaan keskusteluiden ytimiin – politiikkaan, elinkeinoelämään ja päättäviin foorumeihin – osoittamaan merkityksensä.

Heidän on osoitettava että muotoilu pystyy auttamaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Ja todistettava se yhä uudelleen ja uudelleen.

Tässä muotoilijoiden on hyödynnettävä mediaa, sillä siinähän he ovat asiantuntijoita. Tai ainakin pitäisi olla.

3. Sankarimuotoilijoiden varjo

Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Maija Isola sekä graafikoista esimerkiksi Kyösti Varis olivat aikansa merkkitekijöitä. Nykyaikana kaikkivoipa mestarius ei toimi. Tämän päivän muotoilijoilta vaaditaan alan laajaa ymmärrystä ja syvällistä erikoistumista, mutta myös esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja tutkimusosaamista.

Muotoilijoiden on nöyrryttävä ja tunnustettava kuluttajien osuus muotoiluprosesseissa. Lisäksi muotoilun osaajien piiriin on otettava mukaan muiden alojen osaajia opettajia, insinöörejä, tutkijoita, lääkäreitä, jne.

Intuitioon perustuva ’elämää suurempi suunnittelijuus’ on kyseenalaistettava, ilman että asiantuntijuudesta kumpuavaa syvällistä intuitiota unohdetaan.

4. Muotoilun vaihteleva laatu 

Muotoilijoina on toiminut ja edelleen toimii paljon kelvottomia ihmisiä ilman koulutusta ja asiantuntemusta. Olen itse kohdannut useita asiakkaita jotka kertovat saaneensa huonoa muotoilupalvelua ja pettyneensä. Toivottavasti ei kuitenkaan minulta.

Monista muotoilun puoskareista on coolia esittäytyä graafisena suunnittelijana, sisustusarkkitehtina tai muotisuunnittelijana. Osasi homman tai ei.

Graafisten suunnittelijoiden kohdalla tähän voisi auttaa esimerkiksi se, että alan järjestö Grafia ottaisi käyttöön termin ’graafinen suunnittelija – Grafia’. Grafian jäseneksi kun pääsee vain alan koulutuksen saanut, tai työnäytteillä osaamisensa vakuuttanut henkilö.

5. Vanhakantainen koulutus ja tutkimuksen puute

Muotoilussa kyse on asioiden laittamisesta järjestykseen, maailman ymmärrettävämmäksi tekemisestä. Se tapahtuu tutkimisella, keskustelemalla, piirtämisellä ja kommunikoimisella. Ne kaikki ovat luontaista lapsille.

Lapsia olisikin rohkaistava entistä enemmän esittämään, kertomaan ja viestimään havaitsemastaan, ja kokemaan kuinka hyödyllistä se voi olla. Näin muotoilusta muodostuisi itsestään selvä asia aikuisiälläkin.

Viime vuosina tutkimus on ottanut ensi askeleitaan osana muotoiluprosesseja. Seuraavassa vaiheessa tutkimuksen olisi oltava olennainen elementti poikkitieteellisessä ongelmanratkaisussa.

6. Taiteen taakka

Muotoilu ei ole taidetta, paitsi poikkeustilanteissa. Muotoilijoiden onkin selkeytettävä taiteen, teknologian ja talouden suhdetta muotoiluun. Muotoilijoiden on myös itse ymmärrettävä että he toimivat kaupallisella alalla. Unohtamatta ekologiaa tai kulttuuria.

Kaikkien muotoilijoiden on myös kumottava harhakuvitelma, että muotoilussa on kyse jostain päälle liimatusta koristelusta. On korostettava muotoilun merkitystä tuotteen, palvelun tai prosessin läpitunkevana tekijänä. Tällöin muotoilu ei välttämättä palvele tuotetta, vaan tuote muotoilua.

Nykyisin muotoilijat eivät tuotakaan pelkästään artefakteja, vaan ovat mukana kehittämässä prosesseja, toimintamalleja, ohjelmistoja, pelejä jne. Muotoilijoilla on myös entistä tärkeämpi rooli visualisoitaessa tietoa ja arvoja.

7. Epäselvä terminologia

Muotoilu, design, suunnittelu voivat tarkoittaa samaa, mutta ne voidaan ymmärtää vastaanottajasta riippuen eri tavoin. Termi ’design’ koetaan taas vieraaksi ja päälle liimatuksi.

Asiakkaan on myös usein vaikeaa ymmärtää mitä tarkoittavat lay-out, responsiivisuus tai konvertointi. Vierasperäisten termien kärsivällinen avaaminen on paitsi kohteliasta, myös fiksua.

Muotoilu on ikuista

Jo kivikaudella muotoiltiin työkaluja, piirrettiin kalliomaalauksia ja luotiin uskonnollisia symboleita. Muotoilulla oli keskeinen asema selviytymisessä, ruoan valmistamisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Samoin perustein muotoilua tarvitaan modernissa yhteiskunnassa palveluissa, tietokonepeleissä, opasteissa, koneiden ja laitteiden muotoilussa tai älyvaatteiden suunnittelussa.

Muotoilu perustuukin ensisijaisesti inhimilliseen ajatteluun.

Edesmennyt graafisen muotoilun opettajani Tapani Aartomaa sanoikin kerran osuvasti: ”Mieti ennen kuin teet – ajattele ennen kuin mietit”.
*) Muotoilulla tarkoitetaan kirjoituksessa väljästi kaikkea palveluiden, tuotteiden tai viestinnän suunnittelutyötä