Useat asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet keinot miten hallitus tavoittelee tuottavuusloikkaa. Onkin esitetty, että työhyvinvointia kehittämällä tuottavuutta voitaisiin parantaa nopeimmin ja tehokkaimmin. Tässä olisi digitalisaatiollakin paljon annettavaa.
– – – – – – – – – –
Työhyvinvointi kannattaa
Vuosittain 20 000 suomalaista poistuu työelmästä työpahoinvoinnin takia. Se maksaa yhteiskunnalle 25 miljardia euroa vuodessa. Siihen ei kovin moni poliitikko ole kiinnittänyt huomiota.
Ihminen on sitä tehokkaampi mitä paremmin hän työssään viihtyy. Luonnollisesti myös oman osaamisen hyödyntäminen ja motivaatio vaikuttavat tehokkuuteen. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti myös esimerkiksi työmäärä, työpaikan ihmissuhteet sekä kuinka turvalliseksi ja vakaaksi työpaikka koetaan.
Teknologia edellä vaikka väkisin
Työn tuottavuudesta puhuttaessa digitalisaatio liitetään pelkästään prosesseihin ja teknisiin ominaisuuksiin. Jopa luovien alojen asiantuntijoita – esimerkiksi Art Directoreita – ohjataan lisäkoulutukseen oppimaan ohjelmistojen saloja, sen sijaan että heidän luovaa ajatteluaan ja innovatiivisuuttaan kehitettäisiin.
Lisäksi keskusteluissa käytetään termejä kuten terveyshyödyt, kustannussäästöt, ajan säästöt ja tuottavuus, tehokkuus, mitattavuus. Ja kyse on kuitenkin ihmisistä, ei roboteista.
Mittaava ja huolehtiva robotti
Miksei siis käyttöliittymä voisi olla innostava tai jopa terapeuttinen? Miksei työvälineisiin voisi asentaa sensoreita jota mittaavat työntekijän ruumiin ja mielen toimintoja? Näin voitaisiin helposti ennalta ehkäistä työperäisiä oireita.
Älykkäitä digitaalisia työvälineitä voisi hyödyntää ohjaamaan työntekijä vaikkapa pitämään liikuntapaussi kun tunteja työn äärellä on kertynyt maksimi määrä. Tai komentamaan työntekijä lomalle jos henkinen hyvinvointi sitä edellyttää. Kaikki tuottavuuden nimissä.
Liikkuminen kannattaa aina
Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan työssä, vähentää mielenterveysongelmia, ja ennaltaehkäisee työperäisiä sairauksia. Älykkäillä laitteilla voitaisiinkin saada työntekijä liikkumaan tarpeeksi työn lomassa ja vapaa-ajalla. Kaupunkisuunnittelussa tätä on jo kokeiltu.
Leikiten tuottavaksi
Ennustan että tulevaisuudessa näemme työpaikoilla robotteja joiden kanssa työntekijät voivat pelata ja jopa leikkiä – leikkiminen nimittäin vaikuttaa positiivisesti työviihtyvyteen ja mielenterveyteen. Ja edelleen tuottavuuteen.
Miksei siis työ voisi sujua kuin leikki?
Tulevaisuutta peilaamassa 
2 vastausta aiheeseen “Tuottavuutta leikin ja digitaalisuuden avulla”
Skenaarioni on, että kahdenkymmen vuoden kuluessa vanhusten ja vaikeasti vammautuneiden kotona asumista edistetään ns terapeuttisten lelujen ja nukkien avulla. Syntyy pelillinen tai leikkiä soveltava ympäristö, missä laitteet tuottavat toiminnan kautta informaatiota käyttäjistään terveydenhuoltojärjestelmää varten esineiden internetissä. Pelillistäminen on väline, mikä saa ihmiset aktiivisesti seuraamaan ja tuottamaan tarvittavan tiedon hyvinvoinnistaan – tai sen puuttumisesta
Hyvä pointti. Voi olla että esittämäsi terapiavälineet – myös digitaaliset – tulevat käyttöön ennemmin kuin arvaammekaan.
Myös vammaisille vastaavia on kehitelty. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa on tutkittu tilojen ja visuaalisten ärsykkeiden hyödyntämistä autistien kuntoututtamisessa.