Sanotaan että suomalaiset tekevät innovaatioita, mutta ruotsalaiset tekevät brändejä. Tämä tuntuu koskevan erityisesti pk-yrityksiä. Näin vapun kunniaksi on hyvä miettiä miten brändäys saataisiin paremmalle tolalle.

1. Nimi on numero yksi

Nimestä se lähtee. Hyvä yrityksen tai tuotteen nimi on jo puoli brändiä. Nimelle on luonteva kiteyttää palvelulupaus ja rakentaa tarina. Nimet Onni Vilkas, Marimekko ja Tukkanuotta viittaavat osuvasti toimialaan, mutta tuottavat mielihyvää oivalluksina. Tarina syntyy kuin itsestään.

2. Kerro mitä osaat

Kerro selkeästi mitä osaamista, tuotteita tai palveluja tarjoat. Pelkistä viestisi sekä tekstiksi, että visuaalisesti. Parin lauseen kiteytys ydinosaamisesta ja mahdollisesta muusta tarjonnasta on elintärkeää paitsi markkinointia varten, niin myös sisäisesti. Näin fokuskin pysyy kohdallaan.

Se miltä yritys näyttää ulos päin on elämän ja kuoleman kysymys. Persoonallinen ja oivaltava visuaalinen ilme edistää tutkitusti liiketoimintaa. Ja jos yritys ei itse määrittele olemustaan, sen tekee joku muu.

Niin ja se tarina. Mieti yritykseesi liittyvä erikoispiirre tai keksi se. Ei sen tarvitse olla totta, riittää että se kuulostaa hyvältä. Sitten kun tarina on löytynyt käytä sitä.

3. Älä ole piilossa

Liian usein asiakas törmää siihen ettei puhelinnumeroa löydy yrityksen verkkosivuilta, tai henkilöiden nimiä ei ole esillä. Tämä herättää epäluuloa ja heikentää asiakassuhteen syntymistä.

Siispä yhteystiedot selkeästi esille, ja alle vaikka kehotus ”soita meille!” Yksinkertainen asia mutta toimii.

4. Keskitä viestintä

Kenelläkään ei ole aikaa ja rahaa kymmeneen mainos- tai viestintäkanavaan. Pari kolmekin riittää. Tarjolla on nykyisin jopa ilmaisia välineitä, joten niitä kannattaa opetella käyttämään. Facebookin, Twitterin, Instagramin ja blogien alkuvaiheet oppii hetkessä, neuvoa voi kysyä vaikka perheen koululaisilta.

Liiketoiminnan kiihdyttämiseksi ei tarvitse olla nero. Oma tapa kertoa yrityksestä löytyy aina, mutta vakavampaan bisneksen kehittämiseen kannattaa kysyä ammattilaisia. On nykyään muuten aika edullistakin.

5. Kerro itsestäsi säännöllisesti

Kun mediassa ollaan kannattaa siellä myös toimia. Esimerkiksi hyötytiedon jakaminen on todistettavasti kannattavaa. Idea on se, ettei yritys suoraan tuputa tuotteitaan tai palveluitaan, vaan viestii olevansa alan asiantuntija. Asiantuntijuus syntyy kun asiakas tutustuu jaettuun informaatioon ja kokee sen itselleen hyödylliseksi. Ja kun tarve syntyy, käännytään asiantuntijan puoleen tekemään kauppoja.

Dagen efter

Olen kuullut yritysten vetäjien sanovan ”tällä alalla brändillä ei ole mitään merkitystä”. Väitän että brändillä on merkitystä, olipa ala mikä tahansa. Tätä tukevat myös tutkimukset. Onkin eri asia kuinka brändi ymmärretään ja kuinka sen suomia työkaluja käytetään.

Brändäyksessä on oltava johdonmukainen. Ydinasioiden toistaminen vie viestin perille. Asioita ei kannata muuttaa muuttamisen ilosta.

Brändäyksessä yritys pääsee alkuun omin avuinkin, jos vaan kiinnostusta riittää. Ja kun tahtotila on kohdallaan kannattaa ottaa mukaan asiantuntijoita. Niin tekevät ruotsalaisetkin.

Hauskaa vappua!

Lähteet:

Anne Hatanpää. 2013. Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa brändejä. Kauppakamarin verkkosivut: http://kauppakamari.fi/2013/03/28/suomessa-tehdaan-innovaatioita-ruotsissa-brandeja/

Saku Hirvonen. 2015. Brand Orientation on SMEs. Itä-Suomen yliopisto.
Artikkeli yrittäjät-sivustolla:http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/uutisarkisto/brandin-kehittaminen-parantaa-pk-yrityksen-menestysta-katso-viisi-esimerkkia

Sari Julkunen. 2014. Brändipääoman arvostaminen pk-yrityksen aineettomana omaisutena. Jyvöskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70570/Julkunen_Sari.pdf?sequence=1

Advertisements