piirrosFinnish Design – suomalainen muotoilu* on myytti joka elää vahvempana ulkomailla kuin Suomessa. Tämä ilmenee siten, etteivät suomalaiset pk-yritykset koe investointeja muotoiluun tärkeinä.

Seuraavassa syitä siihen.

1. Muotoilijat ovat huonoja myynti- ja mittamiehiä

Muotoilijat ovat tyytyneet tekemään työn, ja toivoneet että asiakas ymmärtää ostaa lisää. Tai että maine kiirii automaattisesti seuraavan yrityksen korviin.

Muotoilun hyötyä ei ole myöskään seurattu tai arvioitu. Se on usein jäänyt epäselväksi ja jopa unohdettu.

Muotoilusta puuttuu myös sen tehokkuuden ja hyödyn mittaamiseen sopivia mittareita.

2. Puuttuva keskustelu

Muotoilijat ovat siiloutuneita omiin ympyröihinsä. Muotoilijoiden olis pyrittävä mukaan keskusteluiden ytimiin – politiikkaan, elinkeinoelämään ja päättäviin foorumeihin – osoittamaan merkityksensä.

Heidän on osoitettava että muotoilu pystyy auttamaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Ja todistettava se yhä uudelleen ja uudelleen.

Tässä muotoilijoiden on hyödynnettävä mediaa, sillä siinähän he ovat asiantuntijoita. Tai ainakin pitäisi olla.

3. Sankarimuotoilijoiden varjo

Alvar Aalto, Yrjö Kukkapuro, Maija Isola sekä graafikoista esimerkiksi Kyösti Varis olivat aikansa merkkitekijöitä. Nykyaikana kaikkivoipa mestarius ei toimi. Tämän päivän muotoilijoilta vaaditaan alan laajaa ymmärrystä ja syvällistä erikoistumista, mutta myös esimerkiksi sosiaalisia taitoja ja tutkimusosaamista.

Muotoilijoiden on nöyrryttävä ja tunnustettava kuluttajien osuus muotoiluprosesseissa. Lisäksi muotoilun osaajien piiriin on otettava mukaan muiden alojen osaajia opettajia, insinöörejä, tutkijoita, lääkäreitä, jne.

Intuitioon perustuva ’elämää suurempi suunnittelijuus’ on kyseenalaistettava, ilman että asiantuntijuudesta kumpuavaa syvällistä intuitiota unohdetaan.

4. Muotoilun vaihteleva laatu 

Muotoilijoina on toiminut ja edelleen toimii paljon kelvottomia ihmisiä ilman koulutusta ja asiantuntemusta. Olen itse kohdannut useita asiakkaita jotka kertovat saaneensa huonoa muotoilupalvelua ja pettyneensä. Toivottavasti ei kuitenkaan minulta.

Monista muotoilun puoskareista on coolia esittäytyä graafisena suunnittelijana, sisustusarkkitehtina tai muotisuunnittelijana. Osasi homman tai ei.

Graafisten suunnittelijoiden kohdalla tähän voisi auttaa esimerkiksi se, että alan järjestö Grafia ottaisi käyttöön termin ’graafinen suunnittelija – Grafia’. Grafian jäseneksi kun pääsee vain alan koulutuksen saanut, tai työnäytteillä osaamisensa vakuuttanut henkilö.

5. Vanhakantainen koulutus ja tutkimuksen puute

Muotoilussa kyse on asioiden laittamisesta järjestykseen, maailman ymmärrettävämmäksi tekemisestä. Se tapahtuu tutkimisella, keskustelemalla, piirtämisellä ja kommunikoimisella. Ne kaikki ovat luontaista lapsille.

Lapsia olisikin rohkaistava entistä enemmän esittämään, kertomaan ja viestimään havaitsemastaan, ja kokemaan kuinka hyödyllistä se voi olla. Näin muotoilusta muodostuisi itsestään selvä asia aikuisiälläkin.

Viime vuosina tutkimus on ottanut ensi askeleitaan osana muotoiluprosesseja. Seuraavassa vaiheessa tutkimuksen olisi oltava olennainen elementti poikkitieteellisessä ongelmanratkaisussa.

6. Taiteen taakka

Muotoilu ei ole taidetta, paitsi poikkeustilanteissa. Muotoilijoiden onkin selkeytettävä taiteen, teknologian ja talouden suhdetta muotoiluun. Muotoilijoiden on myös itse ymmärrettävä että he toimivat kaupallisella alalla. Unohtamatta ekologiaa tai kulttuuria.

Kaikkien muotoilijoiden on myös kumottava harhakuvitelma, että muotoilussa on kyse jostain päälle liimatusta koristelusta. On korostettava muotoilun merkitystä tuotteen, palvelun tai prosessin läpitunkevana tekijänä. Tällöin muotoilu ei välttämättä palvele tuotetta, vaan tuote muotoilua.

Nykyisin muotoilijat eivät tuotakaan pelkästään artefakteja, vaan ovat mukana kehittämässä prosesseja, toimintamalleja, ohjelmistoja, pelejä jne. Muotoilijoilla on myös entistä tärkeämpi rooli visualisoitaessa tietoa ja arvoja.

7. Epäselvä terminologia

Muotoilu, design, suunnittelu voivat tarkoittaa samaa, mutta ne voidaan ymmärtää vastaanottajasta riippuen eri tavoin. Termi ’design’ koetaan taas vieraaksi ja päälle liimatuksi.

Asiakkaan on myös usein vaikeaa ymmärtää mitä tarkoittavat lay-out, responsiivisuus tai konvertointi. Vierasperäisten termien kärsivällinen avaaminen on paitsi kohteliasta, myös fiksua.

Muotoilu on ikuista

Jo kivikaudella muotoiltiin työkaluja, piirrettiin kalliomaalauksia ja luotiin uskonnollisia symboleita. Muotoilulla oli keskeinen asema selviytymisessä, ruoan valmistamisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Samoin perustein muotoilua tarvitaan modernissa yhteiskunnassa palveluissa, tietokonepeleissä, opasteissa, koneiden ja laitteiden muotoilussa tai älyvaatteiden suunnittelussa.

Muotoilu perustuukin ensisijaisesti inhimilliseen ajatteluun.

Edesmennyt graafisen muotoilun opettajani Tapani Aartomaa sanoikin kerran osuvasti: ”Mieti ennen kuin teet – ajattele ennen kuin mietit”.
*) Muotoilulla tarkoitetaan kirjoituksessa väljästi kaikkea palveluiden, tuotteiden tai viestinnän suunnittelutyötä

Mainokset