Otsikon idea ei ole uusi, mutta pinnalle se nousi taas tällä viikolla.

Tanskalaisen mainosmies Alexander Peitersenin mukaan Lama-Suomi piristyisi paremmalla brändäyksellä (HS 24.8.2014). Peiterseniä myötäili suomalainen brändiasiantuntija Kirsti Lindberg-Repo (HS 26.8.2014). Lindberg-Revon mielestä suomalaiset yritykset eivät ymmärrä brändin arvoa: ”Suomessa uskotaan vielä hyvin vahvasti siihen, että kaikki panokset laitetaan hyvän laadun kehittämiseen. Mutta sitten kun luodaan brändiä, niin yrityksellä ei ole enää rahaa yksinkertaisen markkinointitutkimuksen toteuttamiseen.”

Onko Suomessa sitten yhtään arvokasta brändiä? Ja kannattaako brändiä, mitä sillä sitten tarkoitetaankin, tutkia?

Ainakaan kansainväliseltä 500 huippubrändin listalta suomalaisia yrityksiä ei löydy. Kansallisesti arvokkaina on toki pidetty ainakin Finnairia, Fazeria, Marimekkoa ja Nokiaa.

Brändin arvolle ei ole olemassa yhtä hyväksyttyä määritelmää tai tutkimusmenetelmää. Brändejä voidaan kuitenkin arvioida esimerkiksi tuottoperusteisen arvonmäärityksen tai markkina- ja kustannusperusteisten menetelmien avulla. Brändin arvoa voidaan arvioida myös tarkastelemalla sen tunnettuutta, siihen liittyviä mielleyhtymiä, laatukokemuksella tai brändiuskollisuudella. On myös hyödynnetty ISO 10668 -standardia, joka perustuu niinikään asiakkaiden mielleyhtymien mittaamiseen. Lisäksi on kehitetty useita kaupallisia menetelmiä.

Menetelmiä on siis runsaasti ja ne tuntuvat monimutkaisilta. Vaikuttaakin siltä että bränditutkimuksen ostaminen edellyttää melkoista bränditutkimuksen asiantuntijuutta. Onko siis ihme että yritykset vierastavat tutkimusta?

Tutkimukset eivät tietenkään ole autuaaksi tekeviä toimenpiteitä, mutta hyvin toteutettuina ne tuottavat aina tietoa. Ja tieto helpottaa sekä päätösten teossa että investointien kohdentamisessa.

Nyt olisi tärkeää että yritykset ja bränditutkijat löytäisivät toisensa. Mukaan olisi saatava myös pk-sektorin yritykset. Tutkimusten ei tarvitsisi olla kaikenkattavia, vaan niiden tulisi tarjota apua yrityksen keskeisimpiin ongelmiin. Kuten vaikkapa visuaalisen identiteetin kehittämiseen.

Mainokset